Koronavirus COVID-19

COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana ja toissijaisesti kosketustartuntana. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole suuri. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole havaittu.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää, omikronvarianteilla keskimäärin noin 3 päivää. Sairastunut saattaa olla tartuttava jo ennen oireiden alkamista. Tartuttavuus on suurinta heti sairauden alussa.

Tutki ja hoida potilas tavanomaisten periaatteiden mukaisesti sekä arvioi sairaalahoidon tarve ja sairauden vaikeusasteen mukainen hoitopaikka. Olennaista on muistaa erotusdiagnostiset vaihtoehdot, koska epidemiavaiheessakaan kaikki koronaksi epäilty ei ole koronaa.

2. Varotoimet ja suojautuminen COVID-19-infektiota sairastavan hoidossa

2.1 Varotoimista tiedottaminen

Varmista, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on tieto tarvittavista varotoimista. Varotoimista tiedotetaan paikallisesti sovitulla tavalla, esimerkiksi merkitsemällä pisaravarotoimet sovittuun paikkaan asiakas- tai potilastietojärjestelmässä. Sairaalahoidossa ja hyvinvointialueen asumispalveluyksiköissä COVID-19-infektiota sairastavan huoneen oveen laitetaan punainen varotoimitarra.

2.2 Huonesijoitus

COVID-19-infektiota sairastava hoidetaan ensisijaisesti yhden hengen huoneessa tai kohortoituna samaan huoneeseen muiden COVID-19- infektiota sairastavien kanssa. Mikäli omaa huonetta tai kohorttia ei pystytä järjestämään, hoidetaan COVID-19-infektiota sairastava pisaravarotoimin tämän ohjeen mukaisesti: Kosketus- tai pisaravarotoimien toteuttaminen usean potilaan huoneessa

Voimakkaasti immuunipuutteisia potilaita tulee hoitaa suojavarotoimin, eikä heitä tule sijoittaa samaan huoneeseen koronaan sairastuneiden kanssa.

Heräämöhoito toteutetaan ensisijaisesti leikkaussalissa tai heräämön erillisessä huoneessa. Mikäli erillistä tilaa ei pystytä järjestämään, voidaan potilas hoitaa samassa heräämötilassa muiden potilaiden kanssa. Tällöin potilas sijoitetaan mahdollisimman kauas muista potilaista ja potilaspaikkojen välissä käytetään verhoja tai sermejä.

Opeta potilaalle tai asukkaalle käsihygienia ja yskimishygienia. Kerro varotoimien tarkoituksesta ja ohjaa pysymään omassa huoneessa. Jos COVID-19-infektiota sairastavan täytyy poistua huoneestaan, hän pukee kirurgisen suu-nenäsuojuksen ja huolehtii hyvästä käsihygieniasta.

2.3 Suojaimet

Hoida sairastunutta pisaravarotoimiohjeen mukaisin suojaimin. Käytä kirurgisen suu-nenäsuojuksen sijaan FFP2-hengityksensuojainta lähihoitotilanteissa tai työskennellessäsi pidempikestoisesti alle kahden metrin etäisyydellä potilaasta. Leikkausosastoilla käytetään FFP3-hengityksensuojainta, jossa on peitetty venttiili.

Sijoita puhtaat suojaimet sulkutilaan tai puhtaalle tasolle huoneen ulkopuolelle. Jos olet käyttänyt suojatakkia, -esiliinaa tai -käsineitä, riisu ne potilashuoneessa. Kasvojen alueen suojaimet riisutaan vasta huoneen ulkopuolella sulkutilassa tai käytävällä.

Seuraavista linkeistä voit katsoa tarkemmat ohjeet suojainten pukemisesta ja riisumisesta:

Suojainten pukeminen ja riisuminen hengityssuojaimen kanssa - koronpotilaan hoito (video)
Suojainten pukeminen (pdf)
Suojainten riisuminen (pdf)

2.4 Varotoimien kesto

Sairaalahoidossa

Sairaalahoidossa olevien potilaiden COVID-19-varotoimia jatketaan vähintään viisi ja enintään 14 vuorokautta oireiden alusta lukien. Jos oireiden alkupäivä ei ole tiedossa tai potilas on oireeton, varotoimien kesto lasketaan näytteenottopäivästä. Varotoimet voi purkaa, kun potilas on ollut kaksi vuorokautta (48 tuntia) kuumeeton ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä.
Syvästi immuunipuutteisten potilaiden COVID-19 varotoimet ovat 20 vuorokautta
Kontrollinäytteitä varotoimien purkamiseksi ei tarvita.

Sairaalasta jatkohoitoon, kuntoutukseen tai kotihoitoon siirtyvät potilaat

Pisaravarotoimia jatketaan viisi vuorokautta oireiden alkamisesta. 

Asumispalveluyksiköiden asukkaat

COVID-19-varotoimia jatketaan, kunnes oireiden alusta on kulunut vähintään viisi vuorokautta ja asukas on ollut kuumeeton vähintään kahden vuorokauden (48 tuntia) ajan ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä.

2.5 Vierailut

COVID-19-infektiota sairastavan luona vieraileva voi käyttää suu-nenäsuojusta tai FFP2-hengityksensuojainta omaksi suojakseen. Vierailijan ei tarvitse käyttää muita suojaimia. 

2.6 Siirtyminen yksikköön tai kotiin

Hyväkuntoinen potilas tai asukas voi siirtyä taksilla. Hänelle annetaan kirurginen suu-nenäsuojus ja hän noudattaa käsi- ja yskimishygieniaa matkan aikana.

Potilaan terveydentilan vaatiessa sairaalasiirto tehdään ambulanssilla.

2.7 Vainajan laitto

Varotoimien aikana menehtyneen vainajan laitossa noudatetaan varotoimiluokan mukaista suojautumista. Vainajan laitossa toimitaan muuten normaalikäytännön mukaisesti.

2.8 Hoitovälineet

Normaali menettely.

2.9 Siivous ja pyykkihuolto

Täältä voit lukea ohjeet koskien siivousta ja pyykkihuoltoa. Siivouksessa suojaudutaan samoin kuin hoitotyössä.

3. Toiminta yksikön epidemiatilanteessa

Ota näytteitä oireisista potilaista tai asukkaista ohjeen mukaan, oireettomista altistuneista ei oteta näytteitä
Hoida sairastuneet ja altistuneet tämän ohjeen kohtien 2 ja 3 mukaisesti.
Jos käytettävissä ei ole riittävästi yhden hengen huoneita, tee huonesijoitus seuraavasti:
- Kohortoi COVID-infektiota sairastavat tai juuri sairastaneet samaan huoneeseen.
- Kohortoi COVID-19-infektiolle altistuneet samaan huoneeseen.
- Jos kohortointi ei ole mahdollista, hoida COVID-19-infektiolle altistunutta tai COVID-19-infektioita sairastavaa potilasta pisaravarotoimin monen hengen huoneessa tämän ohjeen mukaisesti: Kosketus- tai pisaravarotoimien toteuttaminen usean potilaan huoneessa
- Huomioi potilaiden ja asukkaiden muut varotoimitarpeet suunnitellessasi huonesijoitusta.
- Voimakkaasti immuunipuutteiset potilaat hoidetaan sairaalassa suojavarotoimin, eikä heitä tule sijoittaa samaan huoneeseen koronaa sairastavien tai sille altistuneiden kanssa.
Työntekijöiden tartuntoja voi ehkäistä
- porrastamalla taukoja, niin että taukotilassa on mahdollisimman vähän ihmisiä kerrallaan
- huolehtimalla turvaväleistä
- käyttämällä kirurgista suu-nenäsuojusta työntekijöiden välisissä kontakteissa
Jos yksikössä on runsaasti sairastuneita, voi henkilökunta siirtyä käyttämään kirurgista suu-nenäsuojusta koko työpäivän ajan. Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, jos yksikössä on paljon muistisairaita eikä sairastuneiden ja altistuneiden kulkemista pysty rajoittamaan.
Hyvinvointialueen työntekijät noudattavat sairastuessaan Pirhan intrassa olevaa ohjetta sairauspoissaoloon hengitystieinfektioissa

Ilmoita alueesi hygieniahoitajalle yksikön epidemiatilanteesta mahdollisimman pian. Hygieniahoitajalta saat tarvittaessa lisäohjeita epidemianhallintaan.

4. Diagnostiikka

4.1 COVID-19-infektion oireet

Koronavirus aiheuttaa akuutin hengitystieinfektion, jonka oirekuva on vaihteleva. Oireet voivat olla hyvin lieviä. Pelkästään oireiden perusteella ei ole mahdollista päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. 

COVID-19-infektion vakavuus ja kesto vaihtelevat
Vakavassa COVID-19 infektiossa oireet usein alkavat vaikeutua keskimäärin viikon kohdalla oireiden alusta
COVID-19-infektio ei tyypillisesti aiheuta hemodynaamista ongelmaa (hypotensio, takykardia) yksistään, huomioi mahdollinen sepsis ja/tai sydäntapahtuma
Huomioi hengitysvaikeuden aiheuttajana myös keuhkoembolia

4.2 Näytteenottokriteerit

Avovastaanotot

Hengitystieinfektio-oireiden vuoksi vastaanotolle tai hoitoon hakeutuneiden potilaiden koronanäytteenoton tarpeen arvioi hoitava lääkäri.

Sairaalat

Sairaalaan tulevat tai sairaalassa olevat potilaat, joilla oirekuva sopii COVID-19-infektioon, tutkitaan CV19Nh-osoitus (PCR). Altistuneilta, joilla ei ole COVID-19-infektioon sopivia oireita, ei oteta näytteitä.

Sairaalassa olevan potilaan koronanäytteenotto uusitaan, jos aiempi tulos on ollut negatiivinen ja hengitystieoireet pitkittyvät ja/tai oirekuvaan tulee selkeitä koronavirusinfektioon sopivia muutoksia. Uusi näyte otetaan aikaisintaan 2–3 vuorokautta edellisestä näytteestä.

Asumispalveluyksiköt

Yksittäiseltä hengitystieinfektio-oireiselta asukkaalta ei ole välttämätöntä ottaa koronanäytettä. Oireinen asukas hoidetaan tällöin samoin varotoimin ja suojaimin kuin COVID-19- positiiviseksi todettu asukas.  Mikäli yksikössä todetaan epidemia eli useammalle asukkaalle tulee hengitystieoireita muutaman päivän sisään, testataan yhdestä kolmeen asukasta (CV19Nh-osoitus ja influenssanäyte), jotta saadaan selville tartuntojen aiheuttaja. Altistuneilta, joilla ei ole COVID-19-infektioon sopivia oireita, ei oteta näytteitä.

Jos oireiselta asukkaalta otetaan kotitesti, on huomioitava, että COVID-19-infektio ei välttämättä näy kotitestissä, joten varotoimia ei voi keventää negatiivisen vastauksen perusteella.

Näytteenotto sairastetun COVID-19-infektion jälkeen

Koronanäytteitä ei yleensä tarvitse ottaa, jos on kulunut alle kaksi kuukautta aiemmasta COVID-19 infektiosta.  CV19Nh voi olla positiivinen useita viikkoja ja infektio-oireet johtuvat todennäköisesti muusta syystä.

4.3 Näytteenotto-ohjeet

COVID-19-NhO-osoitus (6466)

COVID-19-NhO-osoitus voidaan tutkia hengitystie-eritteistä ylemmistä (nenänielunäyte, nenänieluimunäyte, nenänäyte) ja alemmista hengitysteistä (yskös, BAL-näyte). Erityistilanteissa NhO-osoitus saadaan myös seerumista tai eritteistä.

Positiivinen tulos voi tarkoittaa myös hiljattain sairastettua tautia. Väärät negatiiviset tulokset ovat mahdollisia, mutta eivät tavallisia. Väärä negatiivinen löydös voi johtua näytteenottoon liittyvästä tekijästä tai sairauden dynamiikasta (virusta ei ole enää nenänielussa)

Vaikeassa tautimuodossa alemmista hengitysteistä (BAL, imulimanäyte) saadun näytteen luotettavuus on parempi kuin ylähengitystienäytteiden.

Jos kliininen epäily on vahva (taudinkuva, altistustieto) voidaan COVID-19-diagnoosi asettaa myös kliinisin perustein.

Katso näytteenotto-ohjeet Fimlabin ohjekirjasta: COVID-19 (SARS-CoV-2) NUKLEIINIHAPPO (KVAL). Alla olevat näytteet pyydetään näytenumerolla 6466.

Nenänielu- ja nenänäyte
- Ensisijaisesti COVID-19-NhO-osoitus otetaan tikkunäytteenä nenänielusta.
- Mikäli näytettä ei voida ottaa nenänielusta, se voidaan ottaa nenästä.
Nenänieluimunäyte
- Kostuta sieraimia tarvittaessa noin 2 ml keittosuolalla.
- Työnnä imuun kytketyn imulimankeruuputken letku nenän kautta nenänieluun ja ime näyteputkeen limaa molemmista sieraimista.
- Pyyhi näyteputken pinta käytössä olevalla desinfektioaineella.
Yskös- tai BAL-näyte
- Näytteeksi tarvitaan 2 ml ysköstä tai BAL-näytettä.
- Pyyhi näytepurkin pinta käytössä olevalla desinfektioaineella.
Sylkinäyte
- Sylkinäytettä käytetään vain lääkärin määrittämillä merkittävän verenvuotoriskin potilailla.
- Pyydä potilasta keräämään sylkeä n. 10 sekuntia suun sisään ja valuttamaan sen varovasti Falcon-putkeen. Toista syljen keräys n. 2–3 kertaa kunnes keräysputken pohjakartio on täynnä.

Pikanäyte (26466)

Akuuttiin hengitystieinfektioon sairastuneen potilaan COVID-19-infektion selvittämiseen voi käyttää sairaalan potilailla NCovNhO PCR-testiä lääkärin harkinnan perusteella erityisen kiireellisissä tilanteissa, jolloin vastaus tulee muutaman tunnin nopeammin. Näyte otetaan, kuten tavanomainen COVID-19-näyte.

Respiratoriset näytteet

Mikäli potilaasta pyydetään muita respiratorisia NhO-tutkimuksia (esim. RBaktNhO, RVirNhO), nämä tilataan omilla pyynnöillä ja tutkimuksia varten otetaan omat näytteet. CV19Nh on myös osana tutkimuspakettia –CoInRSV.

Vasta-aineet

Vasta-aineita ilmaantuu vereen vasta aikaisintaan 2–3 viikon kuluttua tartunnasta. Niiden tutkimisesta ei ole hyötyä akuutissa tilanteessa.

Kotona tehtävät antigeenitestit eli kotitestit

Antigeenikotitestillä saatua positiivista tulosta ei tarvitse varmentaa PCR-testillä kotihoitoisessa taudissa. Jos potilas tulee sairaalaan 10 vuorokauden kuluessa oireiden alusta/testipäivästä, varmistetaan testi CV19Nh-tutkimuksessa.

5. Lääkehoito

5.1 Nirmatrelviiri ja ritonaviiri (Paxlovid)

Tässä suosituksessa kuvataan hoidosta todennäköisesti eniten hyötyvät aikuispotilaat
Hoitava lääkäri päättää, milloin hoito on aiheen ja huolehtii vasta-aiheiden ja interaktioiden tarkistamisesta

Paxlovid-lääkitys voi pienentää sairaalahoitoon joutumisen ja vakavan taudin riskiä aloitettuna mahdollisimman varhain (viimeistään 5 vrk kuluessa) COVID-19-oireiden alkamisesta potilailla, joilla on merkittävä vaikean koronavirustaudin riski. Lääkitysarvio suositellaan tehtäväksi COVID-19-oireiden vuoksi taudin alkupäivinä lääkärin arvioon hakeutuville. Lääkityksen tehoa ei ole osoitettu yli 5 vuorokauden jälkeen oireiden alusta aloitettuna. Myöhemmin aloitettu Paxlovid-lääkitys saattaa kuitenkin olla hyödyllinen voimakkaassa immunosuppressiossa, jolloin on riski viruksen pitkittyneeseen lisääntymiseen.

Interaktiot

Paxlovidilla on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Paxlovidiin sisältyvä ritonaviiri on erittäin voimakas CYP3A4-metaboliatien inhibiittori ja nostaa merkittävästi samaa metaboliareittiä käyttävien lääkkeiden pitoisuuksia. Paxlovid-hoidon alussa potilaan muu lääkitys on selvitettävä ja potilas informoitava interaktiolle alttiiden lääkkeiden käytöstä Paxlovid-hoidon aikana ja sen jälkeen.

Ennen Paxlovid-hoidon toteutusta on syytä tarkistaa interaktiot esim. Terveysportin lääkeinteraktio ja haitat tietokannasta tai Liverpool COVID-19 Interactions -sivustolta valitsemalla ensimmäiseen kenttään Nirmatrelvir/ritonavir (5 days) ja toiseen hakukenttään potilaan muut lääkkeet.

Lääkkeet, joilla on merkittäviä yhteisvaikutuksia Paxlovidin kanssa, tulee tauottaa. Tällöin tulee ottaa huomioon, että esim. suorien antikoagulanttien (NOAK) ja Marevanin vaikutus ei lopu heti. Jos tauottaminen ei ole hoidollisista syistä mahdollista, lääkitystä ei voi antaa.

On huomioitava, että Paxlovidin vaikutus jatkuu lääkityksen lopetuksen jälkeen, joten lääketaukoa on yleensä jatkettava 3 vuorokautta Paxlovid-hoidon päättymisen jälkeen.

Paxlovid-hoidon aloittavan lääkärin tulee varmistua, että potilas tai lääkityksen antava on kykenevä lääkitysmuutoksen tekemään. Hyvin monisairailla ja runsaasti lääkitystä käyttävillä potilailla on useimmiten Paxlovid-hoidon estäviä lääkitysinteraktioita.

Muut vasta-aiheet

Raskaus
Vaikea maksan vajaatoiminta (Child-Pugh Class C)

Hoidon kohderyhmät on jaettu kotihoitoisiin ja sairaalahoidossa oleviin. Tutkimusnäyttöä hyödystä on olemassa vain kotihoitoisista potilaista, mutta tietyissä tilanteissa lääkettä voi olla perusteltua käyttää myös sairaalassa.

Paxlovid-hoidon tärkeimmät kohderyhmät kotihoitoisilla potilailla

A) Annetuista koronarokotuksista riippumatta:

Elinsiirto
1. allogeeninen kantasolusiirto seuraavin edellytyksin: potilaalla ei ole siklosporiini-, takrolimuusi- tai everolimuusilääkitystä (vasta-aiheita) ja siirrosta on alle 12 kuukautta tai siirrosta on yli 12 kuukautta ja immunosuppressiivinen lääkitys jatkuu
2. sydän- ja keuhkosiirrot sekä vatsan alueen elinsiirrot: usein vasta-aiheinen lääkeaineyhteisvaikutusten vuoksi. Hoitava lääkäri arvioi aloituksen yksilöllisen harkinnan mukaan (kts. myös 6.2 Remdesiviiri (Veklury)).
Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti (voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävä syöpä tai hoito, autologisesta intensiivihoidosta alle 6 kk)
Vaikea synnynnäinen tai siihen verrattava puolustusjärjestelmän häiriö (esim. pitkälle edennyt HIV-infektio)
Rituksimabihoito (tai muu CD20-vasta-aine kuten ofatumumabi, obinututsumabi) alle 12 kk:n sisällä tai tiedossa on matalaksi jääneet immunoglobuliinitasot aiemman rituksimabi- tai muun CD20-vasta-ainehoidon hoidon jälkeen
Vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFR < 30 ml/h) (huom. annostelua muutettava, katso annostelu alempana)
Vaikea krooninen keuhkosairaus, pois lukien astma
Korkea ikä etenkin, jos
1. on vaikean taudin riskiä lisääviä sairauksia tai muita tekijöitä, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetes, johon liittyy elinkomplikaatio, vaikea sydänsairaus tai on vajaasti rokotettu (ei ole saanut edeltävän vuoden aikana rokotetta) eikä ole sairastanut aiemmin COVID-19-infektiota
  1. riski sairaalahoitoon lisääntyy erityisesti yli 80-vuotiailla

B) Rokottamattomat, eikä tiedossa aiempaa COVID-19-infektiota:

yli 50-vuotiaat
- lääkärin harkinnan mukaan ottaen huomioon vaikean taudin riskiä lisäävät tekijät

Paxlovid-hoidon kohderyhmät sairaalohoitoa tarvitsevilla potilailla

Mikäli potilas tarvitsee sairaalahoitoa COVID-19-infektion oireiden vuoksi hoidon aloituksen harkintaa, suositellaan yli 18-vuotiaille riippumatta saaduista koronarokotuksista ja riskitekijöistä. Tutkimusnäyttö lääkkeen hyödystä on vain, jos se aloitetaan 5 vuorokauden sisään oireista. Voimakkaassa immunosuppressiossa (kts. yllä Kohta A alakohdat 1–4) hoitoa voi kuitenkin harkita tämänkin jälkeen, jos potilas on joutunut sairaalahoitoon.

Sairaalahoidon aikana saadussa COVID-19-infektiossa hoidon aloituksen harkintaa suositellaan oireiden alkaessa riippumatta rokotuksista.

Paxlovidin annostelu

Paxlovid on kahden lääkkeen yhdistelmähoito. Suositeltu annos on 300 mg nirmatrelviiria (eli 2 tabl. á 150 mg) ja 100 mg ritonaviiria (1 tabl.) suun kautta 12 tunnin välein 5 vrk:n ajan.
Paxlovid on pakattu 30 tabletin pakkauksiin, jotka sisältävät viisi läpipainopakkausta, jokaisessa yhden päivän annos. Kukin päivittäinen läpipainopakkaus sisältää neljä nirmatrelviiritablettia ja kaksi ritonaviiritablettia aamu- ja ilta-annosta varten.
Annosreduktio keskivaikeassa munuaisen vajaatoiminnassa (eGFR ≥ 30 – < 60): 150 mg (1 tabl.) nirmatrelviiri ja 100 mg (1 tabl.) ritonaviiria suun kautta 12 tunnin välein. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (eGFR < 30) latausannos 300 mg nirmatrelviiria, sitten 150 mgx1 päivinä 2–5 ja ritonaviiria 100 mgx1 päivinä 1–5. Hoitoaika on 5 vrk. Dialyysipotilaalle annostelu on sama kuin vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa, mutta dialyysipäivän lääkeannos annetaan dialyysin jälkeen.
Huom! Valmisteyhteenvedossa tuotetta ei suositella potilaille, joilla eGFR < 30. Yllä mainittu annosteluohje vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa perustuu kansainvälisiin suosituksiin (UpToDate, Sanford Guide). Käyttöä näissä tapauksissa suositellaan, mikäli potilaan riski vaikealle koronataudille arvioidaan suuremmaksi kuin lääkkeestä mahdollisesti koituvat haitat.

Paxlovid voidaan ottaa ruokailun yhteydessä tai tyhjään mahaan. Tabletit pitää niellä kokonaisina.

Paxlovid-hoidon toteutus

Paxlovid on aloitettava mahdollisimman pian COVID-19-diagnoosin jälkeen ja 5 vrk:n sisällä oireiden alkamisesta. Koko 5 vrk:n hoitokuurin suorittaminen loppuun on suositeltavaa, vaikka potilas tarvitsisi sairaalahoitoa vaikea-asteisen tai kriittisen COVID-19:n vuoksi Paxlovid-hoidon aloittamisen jälkeen.

Jos yllä mainitut lääkehoidon kohderyhmän kriteerit täyttävä oireinen henkilö saa positiivisen koronavirustestituloksen, hänen tulee olla puhelimitse yhteydessä hoitavaan yksikköön tai omaan sote-asemaan/kiirevastaanottoon, jossa lääkäri arvioi lääkityksen tarpeen ja sopivuuden. Viikonloppuna tai pyhänä yhteys hoitavaan osastoon tai päivystykseen/kiirevastaanottoon. Jotta lääkitys alkaisi nopeasti, se voidaan aloittaa jo positiivisen kotitestin perusteella. Väärät positiiviset kotitestit ovat kuitenkin harvinaisia. Tarvittaessa testitulos voidaan varmistaa laboratoriossa tehdyllä koronavirustestillä.

Lääkitys voidaan luovuttaa julkisesta erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Tavallisella reseptillä lääkettä ei voi määrätä.

Sairaala-apteekista on tilattavissa Paxlovidia. Sitä kannattaa varastoida sote-asemalle muutamia pakkauksia päivystyskäyttöä varten.
Lääkkeet tilataan sairaala-apteekin sähköisen lääketilausjärjestelmä OSTin kautta ja ne toimitetaan toimintayksikköön normaalin kuljetuksen mukana.
Tarvittaessa toimintayksikkö voi noutaa Paxlovidin sairaala-apteekista tai pyytää erillistä taksikuljetusta.
Tays keskussairaalan toimintayksiköille lääkettä on saatavilla päivystysaikana myös akuuttivarastossa.

Aloituksesta tehdään merkintä sairaskertomukseen ja lääke lisätään lääkeosioon. Reseptiä ei tehdä. Paxlovid-lääkkeen potilaalle luovuttava yksikkö

tekee luovutusmerkinnät pakkauksen etikettitarraan
tekee luovutusmerkinnän potilastietojärjestelmään
ohjeistaa potilaalle lääkkeen annostelun.

Paxlovid on potilaalle maksuton, kun se luovutetaan julkisesta terveydenhuollosta.

Tausta

Suositus on Paxlovid-hoidosta tehtyjen tutkimusten ja THL:n suomalaiseen väestöpohjaan omikronaikakaudella liittyvän sairaalahoidon riskin arvioon perustuva asiantuntija-arvio. Suosituksessa on pyritty lääkitys kohdentamaan siitä todennäköisimmin eniten hyötyville ja välttämään lääkitykseen liittyviä riskejä tai terveydenhuollon muiden potilaiden hoidon saamista vaikeuttavaa resurssien käyttöä. Tietoa lääkityksen tehosta vallitsevien virustyyppien aiheuttamaan tautiin ei ole ja tutkimustieto pohjautuu suurimmalta osin rokottamattomaan väestöön. Suosituksen ovat laatineet yhdessä Suomen yliopistosairaaloiden infektioylilääkärit.

5.2 Remdesiviiri (Veklury)

Remdesiviirihoito kohdennetaan akuuttiin koronainfektioon sairastuneille syvästi immuunipuutteisille potilaille, joille ei voi antaa Paxlovidia, mutta potilaskohtainen riski vaikealle taudille arvioidaan erityisen suureksi:

Elinsiirtopotilas, jolla on hyljinnänestolääkitys käytössä (Paxlovid vasta-aiheinen)
Syöpäpotilas, joka on saanut rituksimabia tai muuta koronainfektion vaikeusasteeseen voimakkaasti vaikuttavaa hoitoa 6kk sisällä (jos Paxlovid ei käy interaktioiden vuoksi)

Hoito voidaan antaa rokotusstatuksesta riippumatta. COVID-19-testin tulee olla positiivinen ja oireiden alusta tulisi olla enintään seitsemän vuorokautta.

HUOM! Remdesiviirin aloittamista ei suositella, mikäli COVID-19-positiivisuus todetaan sattumalöydöksenä oireettomalla eikä silloin, jos epäillään sen olevan jäänne aiemmasta infektiosta.

Annos ja antotapa

Vähintään 12-vuotiaiden ja vähintään 40 kg painavien potilaiden suositeltu remdesiviiriannos on

1. päivä: 200 mg kertainfuusiona laskimoon
2.–3. päivät: 100 mg kerran vuorokaudessa infuusiona laskimoon

Hoidon kokonaiskesto varhaisessa hoidossa kolme vuorokautta. Jos potilaalla on vaikea taudinkuva (lisähapen/sairaalahoidon tarve), konsultoi infektiolääkäriä. Alle 12-vuotiaiden annokset valmisteyhteenvedossa.

Lääke on tilattavissa OSTIn kautta. Remdesiviirin latausannos annetaan sairaalassa. Latausannoksen jälkeen jatkohoitopaikkaa voi tiedustella kotisairaalasta, mikäli potilas on kotikuntoinen. Remdesiviiriannosta ei tarvitse muuttaa potilailla, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta, mukaan lukien dialyysipotilaat.

Vasta-aiheet

Alat > 5 x viitearvon

Haittavaikutukset

Päänsärky, pahoinvointi, ihottuma, yliherkkyysreaktiot, transaminaasipitoisuuksien suurentuminen, pidentynyt protrombiiniaika.

5.3 Vasta-aineet

Tällä hetkellä ei ole käytössä vasta-ainevalmisteita, jotka tehoaisivat kiertäviin virusvariantteihin.

5.4 Tromboosiprofylaksia

Sairaalahoitoa vaativaan COVID-19-infektioon, kuten muihinkin yleisoireisiin vaikeisiin infektioihin, liittyy korostunut tromboembolisten komplikaatioiden riski. Sairastuneen tukosalttiutta lisäävät riskitekijät nostavat sitä. Lieväoireinen avohoitopotilas ilman riskitekijöitä, ei profylaksiaa tarvitse. Hoitavan lääkärin tulee arvioida potilaan yksilöllinen riski.

Tukosalttiutta lisääviä suuria riskitekijöitä

Aikaisempi syvä laskimo-, porttilaskimo-, sinustromboosi tai keuhkoembolia
Yleistynyt aterotromboosi (sydän- ja verisuonitaudin tukoskomplikaatioita)
Tunnettu tukosalttius (trombofilia)
Aktiivinen syöpäsairaus ja sen hoidot
Veritaudit, kuten myeloproliferaatio, multippeli myelooma ja PNH-tauti
Inflammatorinen perussairaus, kuten IBD, reumataudit, vaskuliitit ja COPD
Useamman riskitaustan yhdistelmä: ikä (>60 v), obesiteetti (BMI>30), rasvamaksa
Raskaus ja lapsivuodeaika (6 viikkoa)
Suuren leikkauksen jälkitila, kuten syöpäleikkaus, ortopedia (kuluneen 1–3 kuukauden aikana)

Tromboosiprofylaksin arvio ja toteutus

Aloita COVID-19-potilaan vuodeosastohoidon ajaksi pienimolekyylinen hepariini (LMWH) tavanomaisella profylaksiannoksella, ellei siihen ole vasta-aiheita (vaikea vuototaipumus, trombosyytit < 25 x 109/l, hepariiniallergia tai hepariinin indusoima trombosytopenia, HIT)
Suoraa antikoagulaatiota (apiksabaani, edoksabaani, rivaroksabaani, dabigatraani) käyttävien potilaiden lääkitys voi jatkua ennallaan, mikäli ei vuotokomplikaatioita (huomioi interaktio Paxlovidin kanssa).
Seuraa varfariinia käyttävän potilaan INR-arvoa tiheästi (erityisesti deksametasonia saavilla)
- Vaihda varfariini LMWH-valmisteeseen, mikäli INR-arvoa ei saada pysymään hoitotavoitteessa.
Jatka tromboosiprofylaksiaa potilaan siirtyessä jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle tai vastaavaan laitokseen

Tromboosiprofylaksin kesto

Jatka hoitoa vähintään vuodeosastohoidon ajan
Harkitse profylaksin jatkamista kotona enintään kahden viikon ajan, jos tauti oli vaikea ja potilaalla on merkittäviä tukosalttiutta lisääviä riskitekijöitä

Tromboosiprofylaksi avohoidossa

Lieväoireiselle avohoitopotilaalle ei aloiteta tromboosiprofylaksia
Jos tauti on systeemioireinen ja raju ja potilas pääosin vuoteessa tai potilaalla on useita merkittäviä riskitekijöitä, tromboosiprofylaksiaa voi suositella
Tromboosiprofylaksia toteutetaan LMWH-valmisteella (enoksapariini, daltepariini, tintsapariini)

Muut ohjeet

Vuodeosastohoidossa lääkinnälliset hoitosukat ovat suositeltavat
Ohjaa kotiin siirtyvää potilasta liikkumaan, välttämään kuivumista ja seuraamaan vointiaan

5.5 Antibioottihoito

Mikäli septinen infektio on erotusdiagnostinen vaihtoehto, ensisijainen antibiootti on i.v.-kefuroksiimi. Annosta ei tarvitse ensimmäisen hoitovuorokauden aikana muuttaa munuaisfunktion mukaan, vaan sopiva annos on käytännössä aina 1,5 g x 3 i.v. (jos BMI > 30 kg/m2, annostelu x4/vrk).

5.6 Avaava lääkitys

Jos potilaalla on obstruktio, avaavat lääkkeet ensisijaisesti tilanjatkeella.

6. Happeutumishäiriön hoito

Happeutumisen vajetta voidaan valtaosassa tapauksista hoitaa tavanomaisella happilisällä eli happiviiksillä (virtaus 1–5 l/min) tai happimaskilla.

Tavoitteena on SpO2 > 94 % (keuhkoahtaumataudissa > 90 %) ja hengitysfrekvenssi < 21/min. Jos happeutuminen ei ole riittävää edes 60 %:n venturimaskilla (vihreä venttiili) hapetettaessa, arvioi etupainotteisesti soveltuvuus invasiiviseen respiraattorihoitoon tai korkeavirtaushappilisään (kts Hoitopaikan valinta). Niiden käyttö edellyttää potilaan siirtämistä pikaisesti soveltuvaan hoitoyksikköön.

7. Nestehoito

COVID-19-infektiossa ei lähtökohtaisesti tarvita lisänesteytystä, ellei potilas ole kuumeilun tai muun nestehukan vuoksi kuivunut. Ylinesteytys voi vaikeuttaa happeutumishäiriötä.
Jos epäilet potilaalla sepsistä tai hemodynamiikka on muuten epävakaa, konsultoi herkästi sisätauti- tai tehopäivystäjää.
Acutassa perusneste on Plasmalyte (vastaa Ringeriä).

8. COVID-19-pneumoniitin hoito

Kortisonihoito

Harkitse deksametasonin aloitusta vuodeosastolla, jos

potilas saa lisähappea ja
oireiden alusta on yli seitsemän vuorokautta,
sekundaarinen bakteeri-infektio on poissuljettu,
kliininen tilanne huononee.

Dexametasonin annos on 6 mg x1 (po/iv) 10 vuorokauden ajan.

Muut immuniteettiin vaikuttavat lääkkeet

Vaikean COVID-19-pneumoniitin hoidossa voidaan harkita deksametasonin rinnalle muita immuniteettiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten tosilitsumabia tai barisitinibia, jos potilas on aktiivihoidon piirissä ja kliininen tilanne huononee kortikosteroidista huolimatta. Lääkityksestä voi konsultoida teho ja/tai infektiolääkäriä.

9. Hoitopaikan valinta

Koronapotilaita voidaan hoitaa kaikilla osastoilla. Hengitystieoireista huolimatta potilas ohjataan sille osastolle, joka on hänen keskeisimmän oireensa hoitamiseksi tarpeen (esim. akuutti sepelvaltimotapahtuma hoidetaan Sydänsairaalassa).

Tays Keskussairaalassa hoidetaan ensisijaisesti potilaat, joilla on happeutumishäiriö ja joiden arvioidaan hyötyvän tehohoidosta:

Tarvittaessa konsultoi teho-osaston lääkäriä (puhelinnumero 03 311 64690), jos potilaalla on vaikea happeutumishäiriö (SpO2% < 90 % tai HF > 28/min, persistoi muutaman tunnin 60 %:n venturimaskihapetuksesta huolimatta)
Valvontatasoiset hoitopaikat (SVAL huone 2, TEHO, SDSYVA)

Asumispalveluyksiköissä asukasta hoidetaan yksikön oman lääkärin antamin ohjein. Harkittaessa sairaalaan lähettämistä on huomioitava asukkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja mahdolliset hoidonrajaukset. Jos asukkaalla todetaan COVID-19-infektio sairaalassa, mutta hän ei tarvitse sairaalahoitoa, voidaan hänet kotiuttaa asumispalveluyksikköön, jossa häntä hoidetaan varotoimin.

10. Rokottaminen

Rokottamisesta voit lukea lisää THL:n sivuilta.

11. Ohje raskaana olevalle tai synnyttäjälle

Katso Ohjeita raskaana oleville ja synnyttäjille liittyen koronavirusinfektioon - pirha.fi

Hakupalkki

Palveluhakemisto

Hakupalkki

Palveluhakemisto

Sisältöjulkaisija

Murupolku

Readspeaker

Valikkonäyttö