Pirkanmaan hyvinvointialue

Sivuston tekniset häiriöt on korjattu

Etusivun kuva ja tekstisisältö

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää ja pääosin myös tuottaa julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Pirkanmaalla. Palvelupaikat ja palveluntuottajat ovat ennestään tuttuja kuntien ja Taysin sekä yhtiöiden palvelupaikkoja. Muuttuneissa lankanumeroissa on soitonsiirto huhtikuuhun asti - uudet numerot löydät tältä sivustolta. 

Etusivun luumunväriset sisällöt

Tältä sivustolta löydät palveluidemme ja palvelupaikkojemme perustiedot. Sivusto on vielä keskeneräinen. Täydennämme ja kehitämme sivustoa parhaillaan.

Jos et löydä etsimäsi palvelun numeroa

soita vaihteeseen 03 311 611

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa ja mietit päivystykseen hakeutumista

soita 116 117

Hätätilanteessa

soita 112

Kysy palveluista Sote-luurista

soita 03 384 5050

Etusivun uutisnostojen otsikko

Ajankohtaista

Lue kaikki ajankohtaiset

Sisältöjulkaisija

Kaksi naista istuu vierekkäin ja pitää toisiaan käsistään kiinni.
Uutinen
Pirkanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain avustuksia sote-järjestöille toiminnan tukemiseksi.

Uutinen | 20.01.2023

Pirkanmaan hyvinvointialueen yleisavustusten haku päättyy 13.2.2023

Kaksi naista istuu vierekkäin ja pitää toisiaan käsistään kiinni.

Pirkanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain avustuksia sote-järjestöille toiminnan tukemiseksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pirkanmaalla edellyttää järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä. Yhtenä yhteistyömuotona ovat avustukset, joita Pirkanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain sote-järjestöille toiminnan tukemiseksi. Hyvinvointialueen vuoden 2023 yleisavustusten haku alkoi maanantaina 23.1.2023. Hakuaika päättyy 13.2.2023 kello 14.30. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen yleisavustuksilla tuetaan sote-järjestöjen toimintaa, joka täyttää seuraavat kriteerit:  

  • Palvelee alueellisesti tai ylikunnallisesti hyvinvointialueen asukkaita palvelutarpeiden  mukaisesti 
  • Vastaa hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin vajeisiin 
  • Toteuttaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelman strategisia painopisteitä 
  • Täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja 

Yleisavustusta haetaan ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta pirha.fi/jarjestoyhteistyo. Sivulta löytyvät myös avustusten hakuajat ja myöntämisperusteet sekä ohjeet avustusten hakemiseen.

Uutista päivitetty 6.2.2023

Lisätietoja

Pirkanmaan hyvinvointialue 
Suunnittelupäällikkö, järjestö- ja osallisuuskoordinaatio 
Annamari Tuominen  
annamari.tuominen@pirha.fi  
puhelin 044 473 9534 

Lisää aiheesta

Järjestöyhteistyö


Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Kaksi naista istuu vierekkäin ja ottaa kuvaa puhelimella itsestään.
Uutinen
Alle 25-vuotiaiden oikeus maksuttomaan raskauden ehkäisyyn laajenee koko Pirkanmaalle 23.1.2023. Aiemmin alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn käytännöt ovat olleet vaihtelevia.

Uutinen | 18.01.2023

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille laajenee koko Pirkanmaalle

Kaksi naista istuu vierekkäin ja ottaa kuvaa puhelimella itsestään.

Alle 25-vuotiaiden oikeus maksuttomaan raskauden ehkäisyyn laajenee koko Pirkanmaalle 23.1.2023. Aiemmin alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn käytännöt ovat olleet vaihtelevia.

Pirkanmaan hyvinvointialue tarjoaa, Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushankkeen tuella, alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn, johon sisältyvät kaikki ehkäisymenetelmät: kierukat, kapselit, ehkäisypillerit, ehkäisyrenkaat, ehkäisylaastarit, kondomit ja suuseksisuojat. Ehkäisypalvelujen yhtenäistäminen, palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistamiseksi on tärkeää.


Raskauden ehkäisypalveluita tuotetaan useissa eri yksiköissä, kuten äitiysneuvolassa, ehkäisyneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, nuorisoneuvolassa sekä terveysasemilla. Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilu sisältää myös seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen.
 

Lisätietoja

Tuire Sannisto, tuire.sannisto@pirha.fi

Lue kaikki

Etusivun artikkelinostojen otsikko

Uusimmat artikkelit

Lue kaikki artikkelit

Sisältöjulkaisija

Nainen kävelee terveyskeskuksen käytävällä kohti kameraa.
Artikkeli
Avopalveluiden ylilääkäri Liisa Joutsiniemi toimii lääkärien esihenkilönä Kangasalan terveyspalveluissa. Pitkä kokemus terveyskeskuslääkärin työstä on ollut avuksi ylilääkärin työssä. Kiinnostus lääkärin työtä kohtaan alkoi jo yläasteella.

Artikkeli | 27.12.2022

Ylilääkärinä pääsee kehittämään palveluja yhdessä muiden kanssa

Nainen kävelee terveyskeskuksen käytävällä kohti kameraa.

Avopalveluiden ylilääkäri Liisa Joutsiniemi toimii lääkärien esihenkilönä Kangasalan terveyspalveluissa. Pitkä kokemus terveyskeskuslääkärin työstä on ollut avuksi ylilääkärin työssä. Kiinnostus lääkärin työtä kohtaan alkoi jo yläasteella.

Esihenkilötyön ja hallinnollisen työn lisäksi Liisa on ylilääkärin työssään urakoinut yhdessä osastonhoitajien ja henkilöstön kanssa useita kehittämisprojekteja, joilla palveluja on saatu vietyä eteenpäin.

– Yksi viimeisimmistä ja jatkuvista projekteista on ollut digipalvelujen kehittäminen. Omaolo-palvelun haltuunotto on ollut iso kokonaisuus ja lisäksi olemme kehittäneet omia sähköisiä yhteydenottokanavia.

– Olemme vastikään käynnistäneet avopalveluissa myös uudenlaisen tiimimallin, jossa puhelinyhteydenottoihin on otettu mukaan lääkäri tueksi konsultoimaan. Kun lääkärin työpanos saadaan jo ensikontaktissa käyttöön, osa asioista pystytään hoitamaan heti puhelimessa.

– Iso projekti on ollut ensiarvio-ohjeistuksen laatiminen. Ohjeistuksessa määritellään eri oireiden perusteella, millä kiireellisyydellä ja kenelle ammattilaiselle asiakas ohjataan hoitoon, vai riittääkö vaikka omahoito-ohjeet.

Muitakin isoja uudistuksia on avopalveluissa saatu aikaan.

– Avoterveydenhuollon puolella olemme myös perustaneet sähköisen ehkäisyneuvolan.

– Lisäksi päivystyksessä on tehty paljon työtä esimerkiksi lääkärien ja hoitajien yhteistyön kehittämiseksi sekä odotusaikojen pienentämiseksi.

– Kuntoutuksen puolella olemme puolestaan käynnistäneet fysioterapeutin suoravastaanoton.

Liisa Joutsiniemi. Avopalvelujen ylilääkäri Kangasalan terveyspalveluissa. Tullut Kangasalle tähän tehtävään vuonna 2018. Liisa on uransa aikana tehnyt pääosin terveyskeskuslääkärin vastaanottotyötä Tampereella. Hallinnollinen työ ja esihenkilötyö ovat kuitenkin jo pitkään kiinnostaneet Liisaa, ja siksi hän on uran varrella tehnyt johtamisen opintoja. Parasta juuri nyt: Usein parhaat asiat löytyvät ihan tavallisesta arjesta, sekä työ- että perhe-elämässä. Arjen katkaisevat isot ja pienet asiat ja tapahtumat ovat toki myös tärkeitä. H.hetki.
 

Lähellä lääkärin työtä

Parasta ylilääkärin työssä on Liisan mukaan yhteistyö niin lääkärien kuin muiden ammattilaisten kanssa.

– Tämä on moniammatillista yhteistyötä. Tässä työssä pääsee kehittämään toimintaa ja miettimään, miten palveluja voisi tuottaa paremmin. Tykkään työstä, jossa saa tehdä muiden ihmisten kanssa töitä.

– Minulle tärkeää työssä on myös se, että on riittävästi haasteita ja pystyy kehittymään ja kouluttautumaan eteenpäin.

Liisa lisää, että priorisointiakin työ vaatii.

– Joutuu miettimään, mihin oman työaikansa käyttää, jotta työaika tulisi käytettyä siihen, mikä on tärkeintä. On pyrittävä olemaan tarpeeksi saatavilla ja läsnä omille työntekijöille. Minun työni ylilääkärinä on helpottaa muiden työntekijöiden työskentelyä.

Avoimin mielin kohti hyvinvointialuetta

Vuodenvaihteeseen ja hyvinvointialueelle siirtymiseen on aikaa enää joitakin päiviä. Liisa kertoo suhtautuvansa muutokseen positiivisin mielin.

– Tätä uudistusta on pitkään odotettu. En vielä ihan tarkkaan tiedä omaa työnkuvaani, mutta suhtaudun avoimin mielin uudistukseen. Minusta on hienoa, että meidän työyhteisössämme vallitsee rauha siitä, ettei kaikki ole heti valmista ja muutoksia viedään vähitellen eteenpäin.

Hyvät digipalvelut vastaanottotyön rinnalle

Tulevaisuudelta Liisa toivoo, että eri asiointitapojen välille löytyisi hyvä tasapaino.

– On tosi tärkeää, että meillä olisi tulevaisuudessa hyvät digipalvelut, joissa voi hoitaa kaikki ne asiat, jotka sopivat diginä hoidettaviksi. Ehdottomasti tarvitaan kuitenkin edelleen myös vastaanottotyötä, kaikki asiat eivät diginä hoidu. Hyvinvointialueella on myös se mahdollisuus, että hyvät ideat ja toimintatavat saadaan jakoon.

Sujuva perustyö ja riittävä hoito

Lopuksi Liisa vielä tiivistää ajatuksensa hyvinvointialueelle siirtymisen kynnyksellä.

– Luotan siihen, että tässä uudistuksessa varmasti saadaan ihan hyvää aikaan. Tärkeää on saada perustyö sujuvaksi ja saatavuutta parannettua niin, että asiakas saisi riittävän laadukkaan hoidon oikea-aikaisesti silloin, kun sitä tarvitsee.



Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Nainen hymyilee käytävälle seisten.
Artikkeli
Viimeisessä H-hetki –palveluartikkelissamme kerromme avopalveluista. Kävimme tutustumassa Valkeakosken terveyskeskuksen avosairaanhoidon hoidontarpeen arviointiin, jossa on kehitetty omahoitajamallia sekä Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka on jo toiminut koko maakunnan alueella tarvittaessa.

Artikkeli | 19.12.2022

H-hetki: Moniammatillista työtä verkostomaisesti

Nainen hymyilee käytävälle seisten.

Viimeisessä H-hetki –palveluartikkelissamme kerromme avopalveluista. Kävimme tutustumassa Valkeakosken terveyskeskuksen avosairaanhoidon hoidontarpeen arviointiin, jossa on kehitetty omahoitajamallia sekä Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka on jo toiminut koko maakunnan alueella tarvittaessa.

– On aika syvällä ajatus, että asiasta kuin asiasta pitää päästä lääkäriin, kertoo avosairaanhoidon vastuulääkäri Sohvi Mäntykoski Valkeakosken terveyskeskuksesta. 

Resurssien käytön kannalta oikeat asiat on ohjattava oikealle ammattilaiselle. Tämän takia hoidontarpeen arviointi on ensiarvoinen tärkeää. 

– Hoidontarpeen arviointi on vaikeaa ja on osattava kysyä juuri oikeat kysymykset, jotta voidaan saada selville, mistä on kyse. Tarkoitus ei ole torpata pois lääkärin vastaanotolta, vaan saada oikea ammattilainen ja oikea hoito asiakkaille ja potilaille. 

– Monella on ajatus tiukassa, että vain lääkärin mielipide kelpaa, vaikka sairaanhoitajat voisivat auttaa suoraan jo monessa asiassa. Hoidontarpeen arvioinnin paras puoli on se, että puhelimessa voidaan arvioida oireen perusteella, tarvitseeko nopeaa hoitoa, vai voisiko asiakas tehdä jotain omia mittauksia ja tutkimuksia ennen lääkärinaikaa. Lääkärinkäynnistä saadaan enemmän irti, kun lääkärille on jo jotain dataa valmiina, toteaa Sohvi. 


 

Valkeakoskella omahoitajilla on puhelinajat, jolloin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä tuttuun henkilöön. Omahoitajien käytössä on aina konsulttilääkäri. Näin saadaan hoidontarpeen arviointia nopeutettua ja tehostettua, ja asioita hoidettua, vaikka ei tarvita esimerkiksi vastaanottoaikaa.  Mikäli ei ole hoitosuhdetta tai omahoitajaa, hoidontarpeen arviointi tehdään kuitenkin samalla tavalla hoitajan toimesta puhelimitse.  

– Lääkäriin tulee päästä silloin, kun on tarve, ei silloin kun itse haluaa. On monta muutakin ammattilaista, jolle voidaan ohjata, ja josta voisi olla enemmän hyötyä. Terveyskeskuslääkäri ei ole se, jolle ohjataan kaikki mahdolliset asiat, vaan hän hoitaa lääketieteellistä puolta ja muut upeat ammattilaiset hoitavat oman alansa työt, muistuttaa Sohvi. 

– Omahoito on aina ensimmäinen askel ja toisena on esimerkiksi puhelinaika sairaanhoitajalle tai lääkärille. Jos tarvitaan vastaanottoaikaa, meillä on tarjota myös fysioterapiaa, A-klinikan palvelut, perustason mielenterveystiimi, sosiaalityöntekijöitä, hammashoitola, yli 65-vuotiaiden asiakasohjaus, muistipoliklinikka, päivystys, toimintaterapia, puheterapia ja ravitsemusterapia. Eli lääkäri ei ole se ainoa ammattilainen, jonka apua voi tai on tarpeen saada. 


 

– Potilastyö on parasta tässä työssä.  Pidän myös työparityöskentelystä sairaanhoitajan kanssa sekä omahoitajien tiimistä. Se tekee työstä vähemmän yksinäistä ja tekee näkyväksi sen, että tämä on moniammatillista työtä.  


 

Sosiaalityöntekijät Ulla Jalonen ja Janne Karhunen kertovat Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystyksen auttavan, kun ihmisten selviytymiseen tulee tilanne, joka ei voi odottaa arkipäivän palveluita. Palvelu on aina auki ja toimii niin sanotun virka-ajan ulkopuolella jo koko maakunnan alueella. 

– Selviytymistä. Siinä me voimme auttaa. Voimme auttaa eteenpäin ja antaa toivoa. Joskus toivo on todella pieni, mutta sitä koitetaan nähdä kaikissa tilanteissa. Vuorovaikutustilanteet ovat hyvin erilaisia asiakaskohtaamisissamme. Joskus on jopa seikkailua, kun menemme ympäri Pirkanmaata uusiin paikkoihin, miettii Janne.  

– Sosiaalinen hätätilanne rinnastetaan muille hätätilanteille. Se voi olla yksittäisen turistin ongelmatilanne tai kokonaisen kerrostalon evakuointiin liittyvä tilanne. Iso osa asioista koskee lapsia ja lapsiperheitä, mutta asiakkaat ovat kaiken ikäisiä, toteaa Janne. 


 

– Yksi mahdollinen tilanne on se, että omaishoitaja tarvitsee kiireellistä ensihoitoa. Meidän tehtävämme on selvittää omaishoidettavalle hoivapaikkaa tai soitella läpi henkilöiden omaa verkostoa, kertoo Ulla.  

Työ sisältää paljon neuvottelua ja selvittelyä. Osa asioista selviää jo puhelimessa. 

– Me rohkaisemme ihmisiä ja heidän luonnollisia verkostojaan selviytymään.  Olipa kyseessä lapsi tai vanhus, on katsottava kaikki kortit eli kartoitamme mahdollisimman laajasti, miten voisi pärjätä omien tukiverkostojen avulla. Usein pääsemme todistamaan hienoja kohtaamisia, mutta toisinaan saamme kuraa niskaan, kun selvitämme tilanteita, kertoo Janne. 


 

– Eniten meitä kiinnostaa nuorten asioissa nuoren ja hänen huoltajiensa suhde. Siinä on lastensuojelun fokus. Me aistimme, onko tuossa suhteessa ongelmia. Toisinaan on tilanne, ettei huoltajaa kiinnosta tulla selvittämään asioita ja taustalla voi olla väsymys nuoren toimintaan. Toisaalta on myös tilanteista, joissa perhe saa tilanteen selvitettyä itse, kertoo Janne. 

–Vanhempien pitää olla tavoitettavissa, jos oma lapsi tai nuori ei ole kotona. Jos yöllä soittaa yksityinen numero, se on todennäköisesti poliisi. Joten puhelimen äänet on hyvä olla päällä, kehottaa Ulla.  

Siirtyminen hyvinvointialueelle ei tuo merkittäviä muutoksia sosiaali- ja kriisityön palveluihin. Tarkoitus on, että palvelut jatkuvat ennallaan. 

– Olemme jo tottuneet toimimaan koko maakunnan alueella, ja meillä on monta asiakastietojärjestelmää käytössämme. Salasanoja on toki paljon, mutta aika helppoa ja sujuvaa on silti käyttää näitä järjestelmiä. On oikeastaan työn suola, kun saamme mennä eri paikoissa, kertoo Ulla.  

–Pitäkää huolta toisistanne, muistuttaa Janne lopuksi. 



Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

Nainen seisoo seinää vasten ja katsoo nauraen kameraan. Seinällä on useita pieniä maalauksia.
Artikkeli
Leena Köykkä työskentelee vs.johtavana sosiaalityöntekijänä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Hän aloitti sosiaalityöntekijän tehtävissä 35 vuotta sitten, ja siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua. Silti työ vammaissosiaalityön parissa edelleen vetää Leenaa puoleensa.

Artikkeli | 24.11.2022

Vammaissosiaalityössä kiehtovat asiakaskunta ja jatkuva kehittyminen

Nainen seisoo seinää vasten ja katsoo nauraen kameraan. Seinällä on useita pieniä maalauksia.

Leena Köykkä työskentelee vs.johtavana sosiaalityöntekijänä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Hän aloitti sosiaalityöntekijän tehtävissä 35 vuotta sitten, ja siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua. Silti työ vammaissosiaalityön parissa edelleen vetää Leenaa puoleensa.

– Tämän työn kulmakivinä ovat asiakaskunta ja asiakastyö. Jos en pitäisi tätä työtä tärkeänä, en olisi täällä töissä, Leena tiivistää ajatuksensa.  

Kun Leena aloitti työt Tampereen kaupungin vammaispalveluissa, hän oli silloin järjestyksessään kolmas sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena oli lähteä tuottamaan sosiaalipalveluja viittomakielellä. Viittomakielisyydestä on sittemmin tullut hänen erikoisalaansa, sillä Leena on pääsääntöisesti työskennellyt koko uransa viittomakielisten ja kuulo-näkövammaisten kanssa. 

35 vuoteen mahtuu monenlaisia käänteitä, ja eri tehtävänkuvia on Leenalle ehtinyt vuosien varrella kertyä huikaiseva määrä. Leena tiivistää monipuolisen työhistoriansa yhteen lauseeseen: 

– Olen ollut urani varrella mukana hankkeissa, jotka ovat käynnistäneet jotain uutta. 

Leena Köykkä. Vs. johtava sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Työskennellyt 35 vuotta vammaispalveluissa samalla työnantajalla eri tehtävissä, viime vuodet lähiesihenkilötehtävissä. Parasta juuri nyt: Omassa elämässä on juuri nyt kaikki hyvin. Leena kokee olevansa suhteellisen terve, ja hänellä on tukeva kotijoukkue. Ne pitävät pystyssä.
 

Uusien palvelujen kehittämistä 

Leenan aloittaessa työt vammaissosiaalityön parissa samoihin aikoihin tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, ja uutena asiana laissa säädettiin tulkkauspalveluista. Tähän kehittämistyöhön Leena pääsi Tampereen kaupungilla alusta alkaen mukaan. 

– Olen tavallaan jo aikoinaan tehnyt pohjustavaa työtä hyvinvointialuetta ajatellen, kun vuonna 2003 aloimme tehdä Länsi-Suomen lääninhallituksessa kartoitusta Pirkanmaan kuntien tulkkauspalveluista. Raportin ja siitä saatujen tulosten perusteella saimme kilpailutettua tulkkipalvelut 13 pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Uuden välitysjärjestelmän avulla saimme huomattavan parannuksen tulkkipalveluihin, ja lopputulos sai hyvän vastaanoton, Leena kertoo. 

Lisäksi Leena on ollut käynnistämässä Tampereelle muun muassa etätulkkauspalvelua kuvapuhelimen avulla yhdessä Kuurojen Liiton ja muiden järjestöjen avulla, toiminut kommentoivassa roolissa lainsäädäntötyössä tulkkipalvelujen siirtyessä Kelalle sekä kehittänyt sähköisen asioinnin ja puolesta-asioinnin prosesseja alusta alkaen.  

– 35 vuodessa olisi ollut kyllä mahdollisuuksia lähteä muuallekin töihin, mutta sellainen ei ole käynyt mielessä, sillä työnantaja on aina tarjonnut kehittymismahdollisuuksia, Leena tiivistää. 

Työyhteisön tuki ensiarvoisen tärkeää 

Kiinnostus alaa ja työtä kohtaan ei ole suinkaan ainoa asia, joka saa jaksamaan työssä. Tärkeänä tekijänä Leena nostaa myös työyhteisön.  

– Lähiesihenkilönä koen olevani siitä onnellisessa asemassa, että minulla on upea, kasvava ja kehittyvä työyhteisö. Tämän alan työhön ei voi tulla niin, että osaisi kaiken valmiiksi, vaan pitää jatkuvasti opetella uutta. Tämä on kova pesti, jos työyhteisöltä ei saa tukea, Leena painottaa. 

Leena viittaa tällä lainsäädännön monipolviseen kokonaisuuteen, jossa riittää jatkuvasti uutta opeteltavaa ja miettimistä, miten eri lakeja sovelletaan käytäntöön. Vammaissosiaalityön asiakastilanteissa tarvitaan toisaalta rutkasti erilaista erityisosaamista, ja tätä haastetta on ratkottu yhdessä koko työyhteisön voimin.  

– Uusien työntekijöiden myötä meille on tullut uutta osaamista ja taitoa työyhteisöön, ja me myös edellytämme täällä oman erityisosaamisen jakamista muille esimerkiksi tietoiskuin, Leena kertoo. 

Lain reunaehdot ja resurssit 

Vammaissosiaalityö on Leenan mukaan tasapainoilua lainsäädännön ja resurssien kanssa.  

– Haluaisimme itse toki tarjota vaikka mitä palveluja, mutta laki antaa rajat, samoin organisaation omat resurssit. Näiden kanssa painiminen on arkeamme. Me emme valitettavasti ole sellainen toimisto, että myönnämme kaikille kaikkea, ja se ei ole helppoa. Meidän tehtävämme on katsoa asiakkaan tilanne ja se, mitä lainsäädäntö siihen sanoo, Leena selittää. 

Vammaispalvelujen ala suuressa muutoksessa 

Hyvinvointialueelle siirtyminen Leenan mukaan sekä haastaa että kiehtoo. 

– Elämme todella isossa muutostilanteessa. Organisaatio vaihtuu, ja jatkossa vammaispalvelut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten ja vammaisten palvelujen palvelulinjalla. Myös päällikkötason ihmisiä vaihtuu. Lähiesihenkilönä minun tehtäväni on pitää työntekijäni ajan tasalla muutoksesta, Leena toteaa. 

– Toisaalta myös vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön ollaan tekemässä valtavaa uudistusta tällä hetkellä. Eduskunnan käsittelyssä on uusi vammaispalvelulaki. Tämän lakiuudistuksen keskeisiä punaisia lankoja ovat osallisuuden tukeminen, kommunikaation laaja huomioiminen ja lakiuudistuksessa on nostettu lapset ja nuoret keskiöön, näitä pidän erittäin tärkeinä kulmakivinä lakiuudistuksena. Tässä on meillä valtavasti myös uutta opeteltavaa, kunhan uusi laki aikanaan astuvat voimaan. 

Yhdenvertaisuus huomioitava peruspalveluissa 

Vammaissosiaalityön asiakaskunta ja asiakkaiden tarpeet ovat Leenan mukaan hyvin moninaisia, ja palvelutarvetta on siksi pyrittävä aina katsomaan yksilöllisesti. Tähän Leena toivoo jatkossakin kiinnitettävän huomiota. 

– Haaste hyvinvointialueella tulee olemaan se, miten saadaan hyviä palveluja heille, joilla niihin lain nojalla on oikeus. Palvelurakenteet eivät toisinaan kohtaa ihmisten tarvetta, eikä palvelujen räätälöinti ole aina kovin helppoa. 

– Toisaalta tärkeää on huomioida yleinen saavutettavuus myös peruspalveluissa. Yhdenvertaisuuden pitää toteutua muutenkin kuin vammaispalveluissa. Ei voida vain ajatella, että vammaispalveluita käyttävät asiakkaamme ovat oma erityinen ryhmänsä, joka tarvitsee erityisiä palveluja. 



Lue kaikki