Nuorisopsykiatria

Masennustilojen ydinoireet ovat masentunut mieliala ja mielihyvän ja mielenkiinnon menetys. Nuorilla masentunut mieliala voi ilmetä ärtyneisyytenä. Lisäksi masennustiloihin liittyy muita oireita, esimerkiksi univaikeuksia, ruokahalun muutoksia, syyllisyydentunteita, itkuisuutta tai kuolemanajatuksia. Masennustiloissa mielialan laskuun liittyy toimintakyvyn lasku. Nuorella toimintakyvyn lasku ilmenee esimerkiksi ikätoverisuhteista vetäytymisenä, koulumenestyksen selvänä heikkenemisenä tai harrastuksista vetäytymisenä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on tila, jossa masennusjaksojen välillä mieliala on liian vauhdikas. Vauhdikkaan (maanisen) mielialajakson aikana häiriöstä kärsivä voi toimia holtittomasti tavoilla, jotka eivät ole hänelle normaalisti tyypillisiä, esimerkiksi ihmissuhteissa, raha-asioissa tai urasuunnitelmissa.

Psykoosit ovat häiriöitä, joissa sairastuneen on vaikea erottaa ulkoista todellisuutta ja sisäistä maailmaansa toisistaan. Tämä ilmenee esimerkiksi kuuloharhoina, näköharhoina, harhaluuloina tai ajattelun huomattavana vaikeutumisena. Psykooseihin liittyy useimmiten voimakas toimintakyvyn lasku.

Ahdistuneisuushäiriöiden ydinoire on uhkan ja pelon tunne, joka on suhteettoman voimakas henkilön todelliseen tilanteeseen nähden. Uhkan ja pelon tunne lamaa sairastunutta ja alentaa toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöitä ovat yleinen ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko.

Käytöshäiriölle on tyypillistä pitkäaikainen ja useissa eri ympäristöissä (kotona, koulussa, vapaa-ajalla) ilmenevä epäsosiaalinen käyttäytyminen ja välinpitämättömyys laeista, normeista ja toisten oikeuksista. Nuorten käytöshäiriö ilmenee usein aggressiivisena käyttäytymisenä muita kohtaan. Aggressiivisuutta voi kuitenkin liittyä moniin muihinkin häiriöihin.

Syömishäiriöiden keskeinen oire on se, että ajatukset pyörivät suhteettomassa määrin ruoassa, syömisessä ja omassa painossa ja muodoissa. Laihuushäiriössä sairastunut kokee olevansa liian tukeva ja tuntee tarvetta laihduttaa, vaikka olisi jo voimakkaastikin alipainoinen. Ahmimishäiriössä syöminen välillä riistäytyy hallinnasta ja sairastunut ahmii valtavia määriä ruokaa lyhyessä ajassa. Sen jälkeen hän yleensä tuntee ahmimisesta voimakasta syyllisyyttä ja yrittää tehdä sen tyhjäksi erilaisin laihdutuskeinoin. Ruoan, syömisen ja laihduttamisen panonomainen ajatteleminen johtaa toimintakyvyn laskuun. Laihuushäiriöinen voi laihduttaa itsensä niin laihaksi, että se aiheuttaa jopa hengenvaaraa.

Tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) ydinoire on vaikeus ylläpitää keskittymistä ja tarkkaavuutta. Joillakin nuorilla siihen liittyy yliaktiivisuutta, joka ilmenee esimerkiksi levottomana liikehtimisenä, ja impulssikontrollin ongelmia. Joillakin taas painottuu unohtuminen haavemaailmaan. ADHD alkaa jo lapsuudessa, mutta usein oireet pahenevat nuoruusiässä. Muita syitä samantapaiseen oireiluun nuorilla ovat oppimisvaikeudet, unen puute ja epäsuotuisat elämäntavat. ADHD ilman muita psykiatrisia häiriöitä kuuluu perustason palveluiden hoitoon.

Autismin kirjon häiriöitä luonnehtivat tavanomaisesta poikkeava sosiaalisten tilanteiden havaitseminen ja ymmärtäminen ja erikoinen oma sosiaalinen vuorovaikutus. Autismin kirjon ihmisten on vaikea ymmärtää toisten tunnetiloja ja ajatuskulkuja ja samastua niihin. Lisäksi autismin kirjon häiriöihin voi liittyä ylenmääräistä kiinnostusta kapea-alaisiin erityiskiinnostuksen kohteisiin niin, että muut asiat tahtovat unohtua ja jäädä hoitamatta. Yleensä autismin kirjon häiriöt todetaan jo lapsuudessa. On kuitenkin tilanteita, joissa autismi havaitaan vasta nuoruusiässä. Nuoruusiän kehitysvaihe on autismin kirjon henkilöille usein haastava, ja silloin voi esiintyä samanaikaista psykiatrista oireilua kuten masennusta, ahdistuneisuutta, aggressio-ongelmia ja psykoosioireita.

Tutkimme ja hoidamme 13–17-vuotiaiden nuorten mielenterveyden häiriöitä Pirhan sisäisen työnjaon mukaisesti.
Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä.  Hoito käynnistyy poliklinikalla kriisikäynneillä, tutkimuksilla tai hoidolla hoitotiimeissä.
Yksikössä hoidetaan nuoria, joilla voi olla mm. seuraavia oireita tai tilanteita:

• Pitkään jatkunut tai vaikea-asteinen masentuneisuus tai itsetuhoisuus
• Vaikea-asteinen ahdistuneisuus
• Syömishäiriö
• Toiminnan ohjaamisen ja sosiaalisen ympäristön hahmottamisen vaikeudet
• Todellisen ja kuvitellun erottamisen vaikeus
• Mielenterveydenhäiriöön liittyvä päihdekäyttö tai aggressiivinen käytös
• Vakavat traumakokemukset tai rikoksen uhriksi joutumiseen liittyvät oireet

Tutkimus ja hoito

Tutkimusvaiheessa arvioidaan nuoren oireita ja toimintakykyä kotona ja muissa ympäristöissä. Tutkimusvaiheessa tavataan useimmiten sekä nuorta että hänen vanhempiaan. Hoidosta sovitaan tutkimusjakson jälkeen yhdessä nuoren ja lähiverkoston kanssa moniammatillisessa työryhmässä.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalla toimii kolme hoitotiimiä ja kriisitiimi. Kriisityöryhmään tullaan nuorisopsykiatrian poliklinikalle suunnatun lääkärin lähetteen kautta. Kriisijakso on tavoitteellinen interventio ja sen pituus on maksimissaan kuusi käyntiä. Kriisihoitojakso sisältää uusien toimintamallien harjoittelua myös käyntien ulkopuolella ja edellyttää yhteistyötä vanhempien tai sijoituspaikan kanssa.

Nuorisopsykiatrian poliklinikka vastaa nuorisopsykiatrian vastuualueelle otettavien uusien nuorten tutkimuksesta ja hoidosta.

Nuorisopsykiatrisen tutkimuksen jälkeen nuori voidaan ohjata hoitoon Hyvinvointialueen paikalliseen nuorisopsykiatriseen työryhmään, terveyskeskukseen, kouluterveydenhuoltoon, yksityissektorille Kelan tukitoimin tai sosiaalitoimen palveluihin.

Vaikeimmista häiriöistä kärsivät nuoret hoidetaan Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalla erikoissairaanhoidossa.

Tavallisimmat hoitomuodot ovat yksilö-, perhe- ja ryhmähoito. Hoidon aikana tehdään yhteistyötä kotikunnan palveluiden kanssa nuoren tarpeiden mukaisesti.

Tarjoamme tehostettua päiväpsykiatrista avohoitoa 13–17 -vuotiaille nuorille, joilla on vaikeutuvia masennus- tai ahdistusoireita, todellisuudentajua vääristäviä oireita tai syömishäiriöoireita.

Taysissa toimii kaksi tehostetun avohoidon yksikköä. Nuori tulee tehostetun avohoidon yksikköön 1 kahden viikon hoitojaksolle silloin, kun oireet vaativat polikliinistä hoitoa tiiviimpää hoitokontaktia. Toinen tehostetun avohoidon yksikkö tarjoaa 4–6 viikon hoitojaksoja nuorille, joilla on myös koulunkäyntivaikeuksia. Toimintaan kuuluu sairaalakouluyhteistyö. Potilaat tulevat hoitoon Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueen muista yksiköistä tai kuntien nuorisopsykiatrisista yksiköistä.

Potilaat ovat akuutimmassa yksikössä hoidossa kahden viikon aikana neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin kello 8.30–15. Toisessa yksikössä nuoret ovat hoidossa joka arkipäivä kello 8.30–15. Molemmissa yksiköissä on kuusi potilaspaikkaa.

Tehostettujen avohoidon yksiköiden hoitopäivät koostuvat omahoitajakeskusteluista ja toiminnallisista ryhmistä. Jokaiselle nuorelle sovitaan selkeä päiväohjelma.

Yksikön toiminta-ajatus on yksilö-, perhe- ja verkostokeskeinen. Työskentelemme yhdessä nuorten, vanhempien sekä heidän sosiaalisten verkostojensa kanssa.

Ryhmätoiminnalla autetaan nuorta oireiden hallintaan ja annetaan tietoa häiriöistä.

Tilat ovat yksikössä kodinomaiset, ja siellä on mahdollisuus yhteisten tilojen lisäksi oleskella myös yksin tai yhdessä hoitajan kanssa.

Kokovuorokausiosastolla hoidetaan 13–17-vuotiaiden nuorten vakavia psykiatrisia häiriöitä. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä aikuisten saattamana.

Tyypillisiä tilanteita, jolloin yksikköön tullaan hoitoon, ovat Itsetuhoiset kriisit, psykoottiset hallitsemattomat tilat ja vaikeat syömishäiriöt, joissa on kuolemanvaara.

Hoito osastolla

Hoitojaksot voivat kestää muutamasta päivästä viikkoihin. Kullekin potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma tulovaiheessa yhdessä nuoren perheen kanssa. Siinä sovitaan hoitojakson tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan aikataulutetaan jakso ja sovitaan aina myös jakson päätöstapaaminen.

Hoito sisältää keskustelua omahoitajan kanssa, osallistumista sovittuihin toipumista tukeviin ryhmiin, ja yksilöllisesti suunniteltua perhetyöskentelyä. Nuoren liittyminen osaston yhteisöön on tärkeä osa hoitoa, samoin kuin päiväjärjestyksen ja arkirutiinien ylläpito.

Tilat ja henkilökunta

Osastolla on 12 potilaspaikkaa. Huoneet ovat pääosin yhden hengen huoneita. Lisäksi on yhteisiä oleskelu- ja toimintatiloja, yhteiset vessat ja suihkut käytävällä sekä rauhoittumishuone.

Vierailut

Vierailuaika on tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 18.00–19.30, lauantaina ja sunnuntaina kello 13–15. Toivomme, että vierailuista ilmoitetaan kansliaan etukäteen.

Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö eli EVA-yksikkö on valtakunnallinen erityistason yksikkö. Tutkimme, hoidamme ja kuntoutamme alle 18-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat vakavien mielenterveydellisten ongelmien vuoksi turvaosasto-olosuhteita.

EVA-yksikkö on yksi kahdeksasta Suomessa olevasta yksiköstä, jossa tehdään mielentilatutkimuksia.

EVA-yksikköön nuori lähetetään siinä tilanteessa, kun avohoidon ja kevyemmin resursoidun osaston resurssit eivät riitä. Nuoret tulevat useimmiten maamme nuorisopsykiatrisista yksiköistä, sosiaalialan laitoksista tai kotoa. Jatkohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti nuoren tarpeita ajatellen.

Toimintamme kulmakivenä on nuoruusiän kehitysvaihetta tukeva psykiatrien hoito. Osastolla nuori opettelee vuorovaikutustaitoja sekä harjoittelee päivittäisiä toimintoja turvatussa ympäristössä.

Tutkimusjakso

Nuoren hoito osastollamme alkaa noin kaksi kuukautta kestävällä tutkimusjaksolla, joka sisältää:

• Nuorisopsykiatriset tutkimukset
• Psykologiset tutkimukset
• Yleisen terveyden tutkimukset
• Toimintakyvyn arvion
• Nuoren sosiaalisen tilanteen kartoituksen

Jokainen nuori saa heti tutkimusjakson alusta lähtien kaksi omahoitajaa. He suunnittelevat nuoren hoitoa yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Tutkimusjakso päättyy aina verkostopalaveriin. Verkostopalaverissa sovitaan nuoren ja hänen läheisverkostonsa kanssa tulevan hoitojakson tavoitteet, päämäärät ja keinot sekä keskustellaan hoitojakson pituudesta.

Hoito osastolla

Hoitoomme kuuluvat erilaiset terapeuttiset ja toiminnalliset ryhmät, yksilöhoidot, perhehoidot ja peruskoulun suorittaminen. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tutkimusjakson pohjalta yhteistyössä nuoren ja vanhempien sekä lastensuojeluviranomaisten ja nuoren kotikunnan alueen psykiatristen hoitopaikkojen kanssa. Näiden kanssa yhdessä suunnitellaan myös jatkohoito.

Konsultaatiopoliklinikka

Teemme poliklinikalla trans laissa määriteltyjä alaikäisten sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arvioita eli niin sanottuja transsukupuolisuustutkimuksia. Tämä lisäksi tarjoamme erityistason konsultaatioita vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen liittyvissä arvioissa sekä poliisin virka-apupyynnöstä seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen nuoren esitutkinnassa.

Polikliiniset tutkimukset alkavat yleensä moniammatillisen työryhmän toteuttamalla konsultaatiopäivällä, johon kuuluu nuoren ja huoltajien haastatteluja lääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan kanssa. Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen ja seksuaalirikoksen uhrin esitutkintaan liittyvät tutkimukset voidaan usein tehdä yhdessä konsultaatiopäivässä. Transsukupuolisuuden tutkimukset sisältävät useita tutkimuskäyntejä useamman kuukauden aikana.

Tilat ja henkilöstö

EVA-yksikössä on 12 potilaspaikkaa, jotka jakaantuvat kahteen kuuden potilaspaikan moduuliin. Jokaisella nuorella on oma huone, yhteisiä tiloja ovat mm. olo- ja ruokailuhuoneet. Wc:t ja suihkut ovat yhteiskäytössä. Nuorille järjestetään aktiviteetteja myös osaston ulkopuolella, kuten uima- ja liikuntahalleissa.

ksikössä toimii myös Tampereen koulutoimen alainen sairaalakoulu.

VA-yksikössä työskentelee apulaisylilääkäri, erikoislääkäri, osastonhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, toimintaterapeutti, nuoriso-ohjaaja, 27 sairaanhoitajaa, 10 mielenterveys- tai lähihoitajaa ja osastonsihteeri.

Yksikön esittelyvideo

EVA-yksikön esittelyvideo

Vierailu EVA-yksikössä

Vierailuista on hyvä sopia etukäteen henkilökunnan kanssa.

Jokainen osastolle saapuva kulkee metallinpaljastimen läpi, ja sen hälyttäessä tarkastetaan yhdessä henkilökunnan kanssa mistä hälytys johtuu ja poistetaan hälyn aiheuttaja.

Potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus on keskeistä EVA-yksikön toiminnassa. Tästä syystä yksikössä käytetään metallinpaljastimia ja huumeseuloja.

Yksikköön ei voi tuoda seuraavia esineitä:

• Sytyttimet ja tulitikut
• Lääkkeet, alkoholi, huumeet, huumeiden käyttövälineet, muut päihteet, liimat ja liuottimet, mukaan luettuna kynsilakka ja kynsilakanpoistoaineet
• Tupakkatuotteet ja tupakointivälineet
• Aerosolit, talkit, avatut pesu- ja hygieniatuotteet ja pullot
• Lasiset esineet, lasipullot ja peilit
• Terävät esineet kuten sakset, kynsileikkurit, viilat, linkkuveitset ym.
• Kaikenlaiset aseet, myös leluaseet ja esineet, joita voi käyttää aseina
• Muovipussit
• Kännykät. Vieraat voivat jättää kännykkänsä säilöön vierailun ajaksi, nuoret säilyttävät kännykänsä omissa lokeroissaan. Kamerakännykän käyttö sairaalassa on kokonaan kielletty.
• Kamerat
• Kotitekoiset leivonnaiset tai ruoat, muut elintarvikkeet vain avaamattomissa kaupan pakkauksissa ja henkilökunnan kautta
• Muut esineet, jotka henkilökunta arvioi vaarallisiksi