Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöalueen tutkimustoimikunta

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöalueen tutkimustoimikunta on terveydenhuoltolain edellyttämä toimielin, joka osallistuu terveyden tutkimuksen painoalueiden ja tavoitteiden määrittelyyn sekä päättää valtion tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta säädetään terveydenhuoltolaissa 8.7.2022/581/61§.

Tutkimustoimikunta 2026–2029

Yhteistyöalueen hyvinvointialueiden on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus yhteistyöalueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on nimennyt Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimustoimikuntaan 2026–2029 seuraavat henkilöt:

  • Puheenjohtaja: tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson, Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Sihteeri: Tutkimuspäällikkö Niina Pylkki, Pirkanmaan hyvinvointialue

Jäsenet

  • Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Hallintoylilääkäri Aki Vainionpää, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (varajäsen: nimetään myöhemmin)
  • Erikoislääkäri Jussi Kosola, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (varajäsen: ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue)
  • Vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: sairaalapalvelulinjan ylilääkäri Olli Leppänen, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Vastaava hoitotyön johtaja Kaija Leino, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: hoitotyön johtaja Elina Mattila, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Vastaava sosiaalihuollon johtaja Minna Kuusela, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: vastuualuejohtaja Taru Herranen, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Avopalvelujen palvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan ylilääkäri Tuire Sannisto, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Arviointiylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila, Pirkanmaan hyvinvointialue (varajäsen: vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen, Pirkanmaan hyvinvointialue)
  • Toimitusjohtaja Ari Miettinen, Fimlab Laboratoriot Oy (varajäsen: lääketieteellinen johtaja Anu Mustila, Fimlab Laboratoriot Oy)
  • Dekaani, professori Seppo Parkkila, Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta (varajäsen: professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta
  • Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Pasi Lehto, Tays Sydänkeskus Oy (varajäsen: lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri Markku Eskola, Tays Sydänkeskus Oy)
  • Ylilääkäri Jyrki Nieminen, Tekonivelsairaala Coxa Oy (varajäsen: apulaisylilääkäri Mika Niemeläinen Tekonivelsairaala Coxa Oy)

Toimintatapa

Valtio myöntää rahoitusta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Rahoitusta maksetaan yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön tekemän päätöksen mukaisesti neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Ministeriön rahoituspäätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella.

Yhteistyöalueen tutkimustoimikunnan on annettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä selvitys siitä, mille tutkimushankkeille ja painoalueille rahoitusta on osoitettu. Tietojenantovelvollisuudesta säädetään terveydenhuoltolaissa 8.7.2022/581/64§.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet

Terveydenhuoltolain 66 §:n 2 momentin nojalla yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueista ja tavoitteista sekä tutkimusrahoituksen jakamisen muista perusteista ja menettelystä säädetään erikseen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet (asetus 66/2024) vuosina 2024-2027 ovat

  1. kliininen ja translationaalinen tutkimus
  2. suuria tietoaineistoja hyödyntävien tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön
  3. terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja sen osana laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden tutkimus
  4. terveys- ja hyvinvointieroja kaventava palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus.

Päivitetty 20.1.2026