Readspeaker

Rannekanavaoireyhtymä

Rannekanavaoireyhtymä

Rannekanavaoireyhtymä

Karpaalitunnelisyndrooma

Rannekanavaoireyhtymä eli karpaalitunnelisyndrooma on yleisin ääreishermopinne. Tyypillisiä oireita ovat käden puutuminen ja särky, joka herättää aamuyöstä. Rasitus pahentaa oireita. Hoitona on yleensä leikkaus, lievissä tapauksissa myös lastoitus ja kortisonipistokset.

Oireisto syntyy, kun keskihermo joutuu puristuksiin rannekanavassa. Altistavina tekijöinä pidetään rakenteellisia tekijöitä, aikaisempaa värttinäluun murtumaa, ylipainoa, yläraajoja kuormittavaa työtä, ranteen nivelrikkoa ja sokeritautia. Oireyhtymä on yleisempi naisilla kuin miehillä. Suomessa tehdään vuosittain noin 5 000 leikkausta ääreishermopinteiden vuoksi.

Tutkimukset ja hoito

Potilas hakeutuu yleensä terveyskeskukseen tai työterveyteen käden puutumisoireiden vuoksi. Vastaanotolla lääkäri tutkii potilaan ja selvittää, onko taustalla aineenvaihduntasairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes, jota hoitamalla oireisto voisi lievittyä. Myös raskauden aikainen turvotus voi aiheuttaa rannekanavaoireiston. Diagnoosi varmistetaan ENMG- eli hermoratatutkimuksella.

Lievissä tapauksissa käsi voidaan lastoittaa yöksi rannekanavaoireyhtymän hoitoon soveltuvalla rannetuella. Mikäli oireet johtuvat jännetuppiturvotuksesta rannekanavassa, voidaan oireita lievittää kortisonipistoksella.

Jos lasta- ja kortisonihoito eivät tehoa tai kyse on vaikeampiasteisesta hermopinteestä, lähettää lääkäri potilaan leikkaushoitoon Taysiin. Teemme rannekanavaleikkauksia pääsääntöisesti Tays Silmäkeskuksessa sijaitsevalla käsikirurgian toimenpidepoliklinikalla. Vaikeita perussairauksia sairastavien rannekanavaleikkaukset ja uusintaleikkaukset on keskitetty Tays Keskussairaalaan.

Rannekanavaoireyhtymän leikkaushoito

Suurin osa poliklinikallemme saapuvista lähetteistä on laadittu perusteellisesti ja voimme tarjota potilaalle mahdollisuutta asioida digitaalisella hoitopolullamme (TaysPolku). Sen avulla potilas voi varata leikkausajan rannekanavaleikkaukseen. Jos potilas ei halua käyttää digitaalista hoitopolkuamme, tarjoamme mahdollisuuden puhelinvastaanottoon. Mikäli tilanne vaatii tarkempaa selvittelyä, kutsumme potilaan poliklinikallemme.

Tavallisimmin rannekanavaleikkaus tehdään paikallispuudutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä. Leikkaushaava tulee ranteen kämmenpuolelle ja rannekanava avataan, jolloin keskihermo vapautuu. Leikkaushaava suljetaan poistettavilla ompeleilla ja käteen asetetaan pehmeä sidos.

Kotiutus tapahtuu muutaman tunnin kuluttua toimenpiteen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen

Leikattua kättä täytyy pitää kohoasennossa kolmen vuorokauden ajan turvotuksen ja siihen liittyvän kivun välttämiseksi. Sormien ja ranteen kevyt liikuttelu aloitetaan heti leikkauksen jälkeen.

Sidos poistetaan 3–4 vuorokauden kuluttua ja ompeleet 14 vuorokautta leikkauksesta. Sidoksen voi poistaa kotona, ompeleet poistetaan esimerkiksi terveyskeskuksessa.

Leikattua kättä saa rasittaa normaalisti neljä viikkoa leikkauksen jälkeen, jos haava on rauhoittunut, ja raskaaseen työhön voi yleensä palata viisi viikkoa leikkauksesta. Sairausloman pituus riippuu potilaan työn vaatimuksista.

Kuntoutusta ei yleensä tarvita, ja kontrollikäyntien tarpeen arvioimme yksilöllisesti.

Jos leikkaushaavasta tulee verenvuotoa tai haava tulehtuu, on ensisijaisesti otettava yhteyttä siihen toimipisteeseen, jossa käsi on leikattu. Päivystysaikana voi hakeutua myös terveyskeskuspäivystykseen.

2.0 Hiusviivaerotin


Rannekanavaoireyhtymä - vastuuhenkilöt

Vastuuhenkilöt

  • ylilääkäri Olli Leppänen

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Rannekanavaoireyhtymä - muualla verkossa

Muualla verkossa

Tietoa rannekanavaoireyhtymästä

Hoitosuosituksia

Rannekanavaoireyhtymä - ammattilaiselle