Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö tekee näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia sekä niiden suhteita yhteisöön ja yhteiskuntaan. Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ja puuttua sellaisiin rakenteisiin ja mekanismeihin, jotka aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja pahoinvointia yhteisöissä, kunnalle ja hyvinvointialueelle kustannuksia sekä ihmisten joutumisen erityispalvelujen piiriin tai pitkäaikaisiin asiakkuuksiin.

Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä on sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja heidän yhteiskuntatieteellinen koulutuksensa. Korkeakoulutetut sosiaalihuollon ammattihenkilöt osaavat analysoida erilaisten ilmiöiden yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä tuottaa ja analysoida tietoa tutkimusperustaisesti. Lakisääteisenä tehtävänä rakenteellinen sosiaalityö koskee myös laajemmin sosiaalihuoltoa ja siellä tehtävää asiakastyötä, eli rakenteellista sosiaalityötä tehdään asiakastyössä, johtamistyössä, kehittämistyössä ja tutkimustehtävissä.

 Sosiaalinen raportointi

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön keskeisimmistä menetelmistä. Se tarkoittaa ja siihen kuuluu tiedon keruuta ja analysointia sekä tiedon raportointia päättäjille ja kuntalaisille. Raportoinnin avulla voidaan nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja. Sosiaalisen raportoinnin tieto kerätään monista eri lähteistä, kuten asiakkailta, kuntalaisilta, järjestöiltä, sosiaalihuollon työntekijöiltä ja muilta ammattilaisilta.

Vastaamalla alla olevaan lomakkeeseen voit olla tekemässä sosiaalista raportointia ja vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Kerro omat havaintosi ja ehdotuksesi, niistä on hyötyä!

Sosiaalisen raportoinnin havaintolomake (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa)

Mitä lomakkeelle tapahtuu lähettämisen jälkeen?

  • Lomakkeen tiedot ohjautuvat Sisä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen työntekijöille.
  • Lomake käsitellään sen saapumista seuraavassa yhteistoiminta-alueen rakenteellisen sosiaalityön työnyrkissä. Työnyrkki kokoontuu noin kerran kuussa. Sen jälkeen lomake käsitellään vielä Pirkanmaan hyvinvointialueen omassa rakenteellisen sosiaalityön työnyrkissä.
  • Lomakkeen tietosisältö määrittelee, miten asia etenee, joidenkin lomaketietojen pohjalta saatetaan tehdä ilmiötyyppistä sosiaalista raporttia (esimerkiksi sosiaalipalveluiden saavutettavuus), lomakkeen esilletuomista asioista voidaan keskustella ja miettiä siinä tarkoituksenmukainen etenemistapa. Joka tapauksessa saapuneista lomakkeista tehdään puolivuosittainen koonti (määrät, ilmiöt, ilmoittajataho) sote-johtoryhmälle.
  • Pirhassa hyödynnetään lomakkeilta saatuja tietoja kehittämistyössä laajasti, esimerkiksi käytäntötutkimusten aiheiden valinnassa, edunvalvonnassa, viestinnässä ja hyvinvointikertomuksessa. Tarvittavia muutoksia edistetään niin hyvinvointialueen sisällä kuin valtakunnallisessakin kehittämistyössä, ja muutostarpeet huomioidaan myös uusien hankkeiden valmistelussa

 Aiemmin kootut sosiaaliset raportit

 Aineistopankki

Lue lisää aiheesta:

 Rakenteellinen sosiaalityö laissa

Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) (Finlex):

Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:

  1. sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista;
  2. tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi; (8.7.2022/589)
  3. sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen. (8.7.2022/589)

Päivitetty 5.2.2026