logo

Sarkoomapotilaan hoitopolku

Murupolku

Sarkoomapotilaan hoitopolku

Sarkoomapotilaan hoitopolku

Sarkooma on tukikudoksista lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Sarkoomaepäilyjä tutkitaan Taysissa vuosittain 1000, joista noin 150 potilaalla todetaan jokin pahanlaatuinen sairaus. Sarkoomia on monenlaisia ja määrittelemme niiden hoidon yksityiskohdat aina potilaskohtaisesti. Sarkoomien hoitomuotojen kehitys on ollut nopeaa ja hoitotulokset parantuvat jatkuvasti.

Lue lisää sarkoomasta

Hoitopolku: sarkoomapotilas

Hoitopolku: sarkoomapotilas

  • Perusterveydenhuollon lääkäri toteaa pehmytkudos- tai luumuutoksen ja tekee lähetteen Taysiin.
  • Asiantuntijoista koostuva sarkoomatiimi määrää lähetteen perusteella tarvittavat tutkimukset.
  • Tuki- ja liikuntaelinkirurgian poliklinikalla 1–3 viikkoa lähetteen saapumisesta.
  • Teemme sairaalassa lisätutkimuksia ja kasvaimesta otetaan näyte, ellei näytettä ole otettu muualla. Samalla tutkimme kasvaimen mahdollisen levinneisyyden.
  • Koepala voidaan ottaa joko poliklinikalla, röntgenosastolla kuvantaohjatusti tai leikkaussalissa. Muutoksen sijainti ja koko vaikuttavat siihen, mikä menetelmä valitaan.
  • Kun olemme saaneet tulokset tutkimuksista, sarkoomahoitaja ottaa sinuun yhteyttä ja kertoo jatkosuunnitelmista.
  • Tutkimusten jälkeen teemme päätöksen siitä, voidaanko sarkooma poistaa leikkaamalla. Saat tiedon hoitomuodosta sarkoomalääkäriltä esikäynnillä. Samalla käyt sarkoomahoitajan kanssa läpi hoitokäytäntöihin liittyvät asiat ja kertaamme hoitosuunnitelmasi.
  • Leikkausta edeltävä solunsalpaajahoito kestää useimmiten noin kolme kuukautta. Ennen leikkausta sädehoidolla pyritään pienentämään kasvainta.
  • Leikkauksen suorittaa yleensä moniammatillinen asiantuntijatiimi, jota johtaa sarkoomiin erikoistunut ortopedi. Tiimiin voi kuulua ortopedien lisäksi potilaskohtaisesti esimerkiksi plastiikkakirurgi, käsikirurgi tai verisuonikirurgi.
  • Sinulle suunnitellaan kuntoutusohjelma ja sovitaan tulevat kontrollikäynnit. Näin varmistetaan, että toivut ja kuntoudut mahdollisimman hyvin.
  • Leikkauksen jälkeisellä liitännäislääkehoidolla pyritään tuhoamaan mahdollisesti verenkiertoon päässeet yksittäiset syöpäsolut ja estämään etäpesäkkeiden muodostuminen. Sädehoidon tavoitteena taas on tuhota leikkausalueelle tai kasvaimen läheisille imusolmukealueille jääneet syöpäpesäkkeet.
  • Hoitojen jälkeinen seuranta kestää yleensä 5–10 vuotta.