Perhe- ja synnytysvalmennus

Vanhemmaksi tulo on aikuisvaiheen suurimpia elämänmuutoksia. Se voi tuoda esiin monenlaisia tunteita. Vanhempana oleminen on etuoikeus: on lupa nauttia, olla ylpeä ja onnellinen perheestä. Vanhemmaksi tulo voi myös jännittää ja herättää epäilyksiä omista taidoista ja sekin on normaalia. Vanhemmuuden taidot kasvavat ajan myötä ja yhteisen arjen kautta.

Lapsen syntymä ja vanhemmaksi tulo muokkaavat parisuhdetta uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Vanhempien välisen parisuhteen merkitys korostuu vauvan syntymän jälkeen, sillä vanhempien hyvinvointi vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin ja turvallisuudentunteeseen.

Seksuaalisuus muuttaa usein muotoaan raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Raskauden myötä muuttuva keho ja hormonit sekä vanhemmuuteen kasvu tuovat muutoksia seksuaalisuuteen ja seksiin. Kaikenlainen hellyys ja hyvänä pitäminen on tärkeää raskauden aikana ja sen jälkeen.

Synnytykseen valmistautuminen

Synnytykseen voi valmistautua pohtimalla omia toiveitaan ja harjoittelemalla rentoutumista. On hyvä tutustua jo ennalta tietoon synnytyksen kulusta ja kivunlievityksestä. Synnytykseen liittyvistä toiveista voi keskustella puolison tai synnytykseen mukaan tulevan henkilön kanssa. Synnytyssalista löytyy erilasia apuvälineitä myös rentoutumiseen.

Synnytyksen aikana hoitava kätilö ottaa huomioon toiveesi. Kivunlievitysvaihtoehdoista ja kiireettömistä toimenpiteistä päätetään yhdessä synnyttäjän kanssa. Aina synnytys ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Synnytyksen aikana voidaan joutua tekemään nopeita päätöksiä, joista ei voida keskustella etukäteen. Tällaisista päätöksistä ja toimintatavoista keskustellaan kätilön tai lääkärin kanssa synnytyksen jälkeen.

Synnytykseen valmistautuminen rentoutuen

On hyvä muistaa hengittää rauhallisesti supistuksen aikana. Usein kipu saa meidät pidättämään hengitystä, joka estää hapenkulun kohdulle ja vauvalle. Rauhallinen, syvä hengittely supistuksen aikana sekä leuan ja olkapäiden rentouttaminen helpottavat kohdun työtä ja siten myös supistustuntemusta.

Hengitysharjoitukset ovat konkreettinen keino valmistautua synnytykseen. Rauhallinen ja syvä hengittäminen rauhoittaa kehoa ja mieltä myös synnytyksen aikana. Lihasten rentoutuminen auttaa synnytystä etenemään.

Liike kuuluu normaaliin fysiologiseen synnytykseen. Liikkuminen ja pystyasennot auttavat kohtua hapettumaan paremmin ja vauvaa liikkumaan alaspäin lantiossa ja siten edistävät normaaleja tuntemuksia. Kannattaa liikkua rohkeasti tuntemusten mukaan, jotta löytää itselleen parhaan ja helpottavimman asennon: kokeilla voi esimerkiksi kävelyä, kyykkyä, konttausta, roikkumista ja tukihenkilöön tai pöydänreunaan nojailua.

Terveyskylän sivulta saat vinkkiä, miten rentoutua hengityksen avulla.

Rentoutus- ja hengitysharjoituksia löydät myös synnytyspelon omahoito-ohjelman teemoista. 

Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Synnytyspelosta puhutaan, kun synnykseen liittyvät mielikuvat kuormittavat kohtuuttomasti arkea. Voit pohtia tuntemuksiasi synnytykseen liittyen täyttämällä iPanan Hyvä Synnytys -kyselyn. Kysely käydään läpi neuvolassa ja tarvittaessa saat lisätukea synnytyspelon lievittämiseksi.

Jos koet synnytyspelkoa, kannustamme tutustumaan Mielenterveystalon synnytyspelon omahoito-ohjelmaan.

Saapuminen sairaalaan

Näin saavut synnyttämään: tulo pääaulan kautta

Katso myös:

Näin saavut synnyttämään: tulo parkkihallin kautta (YouTube-video)

Sairaalaan lähteminen

Synnytys käynnistyy yksilöllisesti supistuksilla tai lapsiveden menolla. Ennen sairaalaan lähtöä ei tarvitse soittaa synnytyssairaalaan, jos lapsivesi ei ole mennyt. Soita synnytyssairaalaan, jos tarvitset neuvoa, lapsivesi on mennyt tai epäilet raskauskomplikaatiota.

Kätilön tapaaminen

Kivunlievitys synnytyksen eri vaiheissa

Synnytyksen eri vaiheissa toimivat erilaiset kivunlievitysmenetelmät. Osaa kivunlievitysmenetelmistä voit käyttää jo kotona tai sairaalassa itsenäisesti. Lääkkeellisissä kivunlievitysmenetelmissä sinua auttaa sairaalassa kätilö tai lääkäri.

Kivun lievitys ja synnytysasennot

Toimenpiteet synnytyksen aikana, epäsäännölliset synnytykset ja synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen edistyessä vauvan sykkeitä kuunnellaan sikiön sydänäänilaitteella. Sisätutkimus voidaan tehdä sinulle synnytyksen edistymisen seurannan tai kivunlievityksen oikeellisuuden arvioimiseksi. Toisinaan tarvitaan muita toimenpiteitä, kuten keisarinleikkaus tai vauvan syntymän avustaminen vauvan päähän asetettavalla imukupilla. Näistä toimenpiteistä kerrotaan sinulle, jos ne tulevat synnytyksen edetessä ajankohtaisiksi.

Tavanomaisesta poikkeavia eli epäsäännöllisiä synnytyksiä ovat esimerkiksi ennenaikainen synnytys, imukuppiavusteinen synnytys, sektio eli keisarileikkaus, perätilasynnytys ja kaksossynnytys.

Suunniteltu keisarileikkaus

Vauvan syntymä ja syntymän jälkeiset hetket

Vauvan synnyttyä vauvaa ja sinua äitiä tarkkaillaan synnytyssalissa noin 2-3 tunnin ajan. Näin varmistetaan, että te molemmat voitte hyvin. Tukihenkilö saa olla äidin ja vauvan kanssa koko ajan. Tämän jälkeen siirrytään äiti-lapsiosastolle, jossa saat ohjausta ja neuvontaa vauvan hoitoon ja synnytyksestä palautumiseen.

Vauva ihokontaktissa

Siirtyminen äiti-lapsiyksikköön ja kotiutuminen

Synnytyksen jälkeen perhe siirtyy synnytysyksiköstä äiti-lapsiyksikköön, joko potilashotellin Perheonneen tai osastolle 2A tai 2B. Perheonneen siirrytään silloin, kun raskaus ja synnytys ovat sujuneet hyvin ja potilashotelliin siirtymisen kriteerit täyttyvät. Muissa tilanteissa ensisijainen hoitopaikka on osasto 2A tai 2B.

Kotiutuminen on yksilöllistä ja riippuu äidin ja vauvan voinnista. Alatiesynnytyksen jälkeen äiti ja vauva kotiutuvat yleensä toisena synnytyksen jälkeisenä päivänä. Leikatun äidin kotiutusaika vaihtelee kahdesta neljää päivään. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan aina ennen kotiutumista.

Lastenlääkärin tarkastus ja kotiutuminen

Perustietoa imetyksestä

Imetyksestä on hyötyä sekä lapsen että äidin terveydelle. Äidinmaito on aina oikean lämpöistä, ja vauva syö sitä hänelle sopivan määrän. Joskus imetys ei suju tai vauvan paino ei lähde nousemaan rintamaidolla. Jos käy niin, saat neuvolan terveydenhoitajalta apua ja tukea imetyspulmiin ja voit keskustella tarvittavan lisämaidon antamisesta.

Vauvan auttaminen rinnalle

Apua, tukea ja yleisimpiä kysymyksiä

Vauvan hoitoon kuuluvat hänen ruokkimisensa ja hoivaamisensa sekä vuorovaikutus ja läheisyys vauvan kanssa. Vauvan tarpeita oppii tunnistamaan kuuntelemalla vauvan äänteitä ja eleitä. Vauvan tarpeet muuttuvat hänen kasvaessaan. Vanhempien on hyvä muistaa myös oma jaksaminen, jotta jaksaa huolehtia vauvasta.

Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta ei vaaranna sikiön terveyttä eikä lisää ennenaikaisia synnytyksiä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että aiemmin liikuntaa harrastanut voi jatkaa harrastustaan niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Poikkeuksen tekevät liikuntalajit, joissa tapahtuu potentiaalisesti kaatumisia tai putoamisia (esimerkiksi ratsastus, kiipeily ja kontaktilajit) sekä lajit, jotka tapahtuvat poikkeuksellisissa olosuhteissa (sukellus, lento- ja liitolajit).

Säännöllisen liikunnan voi myös aloittaa raskauden aikana. Sopivia liikuntamuotoja liikunnan aloittamiseen ovat muun muassa kävely ja sauvakävely, uinti ja hiihto sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät jumpat, kuntosaliharjoittelu ja tanssi. Liikuntamuodon valinnassa tärkeintä on, että liikkuminen tuntuu hyvältä. Yleisten terveysvaikutusten (muun muassa tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, lihavuuden, astman, niska- ja alaselkävaivojen sekä masennuksen ehkäisy, hoito ja kuntoutus) lisäksi liikunta saattaa vähentää raskausdiabeteksen riskiä. Raskaudenaikaista liikuntaa tulisikin rajoittaa ainoastaan perustelluista syistä.

Raskauden vaikutus kehon hallintaan ja ryhtiin

Miksi kannattaa liikkua raskausaikana?

Lantionpohjan harjoittelu raskausaikana, miten ja miksi?

Liikunta ensimmäisellä kolmanneksella

Liikunta toisella kolmanneksella

Liikunta kolmannella kolmanneksella

Mitä ovat liitoskivut?

Miten liikkeelle synnytyksen jälkeen?

Vatsalihasten erkauma

Raskauden aiheuttamat muutokset äidin suun terveyteen 

Raskauden aikana äidin elimistössä tapahtuu hormonaalisia ja fysiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa suun terveyteen.

Suun ja hampaiden omahoito raskauden aikana

Raskauden aikana hormonitasapainojen muutokset voivat vaikuttaa suun terveyteen, joten hyvä suuhygienia on erityisen tärkeää.

Ravinto, napostelu ja piilosokeri

Raskauden aikana ravinnolla on suuri merkitys sekä äidin että kehittyvän vauvan terveyteen. Terveelliset ruokailutottumukset auttavat ehkäisemään hampaiden reikiintymistä ja ylläpitämään suun bakteeritasapainoa.

Suun ja hampaiston kehittyminen

Suun ja hampaiden kehitys alkaa jo sikiöaikana ja jatkuu läpi lapsuuden ja nuoruuden. Tässä videossa on vain ääni ja sen lisäksi tekstitys. Videossa ei ole liikkuvaa kuvaa.

Lapsen suun terveys

Vauvan suun puhdistamista voi alkaa harjoitella jo ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista, mutta viimeistään ensimmäisten hampaiden puhjetessa. 

Lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy

Karies eli hampaiden reikiintyminen johtuu suun bakteerien, erityisesti Streptococcus mutans -bakteerin, toiminnasta. Kariesbakteeri voi tarttua erityisesti lapsuudessa, mutta sen leviämistä voi tehokkaasti ehkäistä hyvillä suuhygieniatavoilla ja terveellisillä elintavoilla.

Imetyksen ja tutin vaikutus suun terveyteen

Sekä imetyksellä että tutin käytöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia vauvan suun terveyteen ja purennan kehitykseen.

Ravinnon vaikutus lapsen suun terveyteen

Vauvan ravitsemus vaikuttaa merkittävästi suun ja hampaiden kehitykseen. Oikeanlaiset ruokailutottumukset tukevat suun terveyttä, kun taas liiallinen sokeri ja happamat juomat voivat lisätä reikiintymisen riskiä jo varhaisessa vaiheessa. Vanhemmilla on keskeinen rooli lasten suunterveystottumusten ja asenteiden muovaamisessa, joten on tärkeää varmistaa, että perheen suuhygieniatavat ja terveelliset ruokailutottumukset tukevat suun terveyttä.

Suutulehdus lapsella

Suutulehduksella tarkoitetaan suun limakalvon ja ikenien tulehdusta. Yleisin suutulehdus lapsella on hiivasienen aiheuttama sammas, jota esiintyy etenkin imeväisillä. Tässä videossa on vain ääni ja sen lisäksi tekstitys. Videossa ei ole liikkuvaa kuvaa.

Perheet ovat monimuotoisia. Perheiden moninaisuuteen kuuluvat esimerkiksi uusperheet, monikkoperheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, sijaisperheet, eri kulttuuritaustoista tulevat perheet, vammaisten lasten tai vanhempien perheet, yksinhuoltajien perheet, ydinperhettä laajemmat perhekokonaisuudet sekä usean kulttuurin perheet. Neuvolassa kaikki perheet ovat samanarvoisia.

Kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin sekä erilaisiin Kelan maksamiin tukiin. Tutustu lapsiperheiden etuuksiin:

Liikenneturvan verkkoympäristö on suunnattu lastaan odottaville ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja huoltajille. Ympäristö tarjoaa laajan tietopaketin eri-ikäisten lasten turvalliseen liikenteessä liikkumiseen. Saat tietoa mm. turvaistuinten hankinnasta ja liikennesäännöistä. Löydät myös vinkkejä siitä, miten liikut turvallisesti liikenteessä lapsen kanssa.