Vanhusneuvoston puheenjohtaja Taina Törmä: “Ikääntyneet ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa – ei meitä voi tilastoihin laittaa”

Hyvinvointialueen vanhusneuvoston uusi puheenjohtaja Taina Törmä suhtautuu tehtäväänsä intohimoisesti ja tinkimättömällä vastuuntunnolla. Marraskuussa 2025 alkaneessa roolissaan hän näkee mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten ikääntyneiden ääni kuuluu alueen päätöksenteossa ja arjessa.

Uutinen

Pirkanmaalta kotoisin oleva Törmä palasi kotiseuduilleen Helsingissä tehdyn pitkän työuran jälkeen. Työssään Helsingin työväenopiston rehtorin tehtävässä Törmälle tuli tutuksi niin suuret organisaatiomuutokset kuin kaupungin vanhusneuvostokin. Juuri tuolla ajalla heräsi kipinä ikäihmisten edunvalvontaan.

Tampereella Törmä lähti mukaan paikallispolitiikkaan ja ilmoitti kiinnostuksensa vanhusneuvostotyöhön. Kun häntä myöhemmin kysyttiin puheenjohtajaksi, päätös syntyi nopeasti: “Mietin vain pienen hetken”, hän naurahtaa.

Ikäihmiset ovat muutakin kuin hoivapalveluiden käyttäjiä

Törmälle vanhusneuvoston tärkein tehtävä on tehdä ikääntyneiden rooli näkyväksi ja tuoda heidän kokemuksensa osaksi päätöksentekoa.

– Ikäihmiset nähdään usein hoivavajeena tai taloudellisena kulueränä. Mutta me olemme aktiivisia toimijoita, emmekä menetä osaamistamme eläkkeelle jäädessä. Meillä on verkostoja, tietoa ja pitkä muistijälki yhteiskunnasta.

Hän korostaakin, että ikääntyneiden ääni ei ole pelkkää palvelutarpeiden kuvaamista – vaan laajemman yhteiskunnallisen kokemuksen esiin nostamista.

Tavoitteena ennakoiva, vaikuttava ja näkyvä vanhusneuvosto

Tulevalta vuodelta Törmä odottaa erityisesti selkeyttä ja systemaattisuutta.

– Toivon, että saamme käsiteltävät asiat ajoissa ja voimme suunnitella työtämme vuosikellon avulla. Meillä on todella aktiivinen porukka, jonka kanssa haluan syventää yhteistyötä.

Hänen konkreettisiin tavoitteisiinsa kuuluu erityisesti IKI 2035 -ohjelman teemoihin perehtyminen sekä Pirhan toimintatapojen syvempi ymmärtäminen. Samalla hän haastaa ikäihmisiä itseään pysymään mukana yhteiskunnassa ja huolehtimaan omasta toimintakyvystään.

Törmä muistuttaa, että hyvinvointialueiden rakentaminen on valtava kulttuurinen muutos.

– Olen itse johtanut isoa organisaatiomuutosta. Se on vuosien työ. Rakenteet muuttuvat hitaasti, se vaatii oppimista ja myös luopumista.

Vaikka keskusteluyhteys suunnittelijoihin, johtajiin ja muihin vaikuttamistoimielimiin on avointa, vaikuttamistyön tulosten mittaaminen on edelleen vaikeaa.

– Moni ei ole edes kuullut vanhusneuvostosta. Silti jokainen keskustelu ja kohtaaminen on vaikuttamista.

Törmä kiertää aktiivisesti tilaisuuksia ja järjestöjä tekemässä vanhusneuvoston työtä tunnetuksi.

Ikäihmiset nostavat esiin terveyspalvelut ja asumisen

Kentältä kantautuvat viestit ovat toistuvia: lääkäriin pääsy ja huoli soveltuvien asumispaikkojen löytymisestä.

– Vanheneminen pelottaa monia. Ihmiset haluavat tietää, mitä heille tapahtuu ja mistä saa apua.

Yhteistyö on vahvaa – ja lähitorit ovat “helmiä”

Törmä arvostaa erityisesti järjestöjen roolia ja lähitorien toimintaa.

– Lähitori-idea on todella tärkeä. Siellä syntyy elävää elämää ja aitoa vuorovaikutusta.

Kuntien ja hyvinvointialueen työnjaossa hän näkee edelleen epäselvyyttä, mutta painottaa yhteistyön tarvetta. Törmä toivookin käytettävän mieluiten sanaa yhdyspinta, ei rajapinta.

Mikä puheenjohtajan työssä motivoi eniten?
– Se, että saan elää ikäisteni kanssa aktiivista elämänvaihetta, jota kutsutaan vanhenemiseksi. Haluan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, joka koskettaa meitä kaikkia.

Törmä saa energiaa myös yhteistyöstä Pirhan työntekijöiden ja muiden vaikuttamistoimielinten kanssa.

Tuoreimmat ajankohtaiset