Readspeaker

Leukemia

Leukemia

Leukemia eli verisyöpä

Verisyöpä

Leukemia eli verisyöpä on pahanlaatuinen sairaus, jossa luuytimen valkosolujen esiasteet muuntuvat, alkavat lisääntyä hallitsemattomasti ja kerääntyvät luuytimeen, vereen ja veren mukana muualle elimistöön.

Krooninen leukemia saattaa löytyä sattumalta oireettomalta potilaalta, akuutti leukemia taas johtaa yleensä nopeasti huonokuntoisuuteen ja sairaalahoitoon. Akuutin ja kroonisen leukemian taudinkuvat ja hoito eroavat toisistaan merkittävästi.

Akuutin leukemian hoito

Akuuttiin leukemiaan sairastunut tulee useimmiten päivystyksellisesti Taysiin. Diagnoosi tehdään veri- ja luuydinnäytteillä, joista tutkitaan taudin luokitukseen, ennusteeseen ja hoitomuotoon vaikuttavia tekijöitä.

Leukemian hoito on muuttumassa yhä yksilöllisemmäksi. Hoidossa käytetään solunsalpaajayhdistelmiä ja immunologisia hoitoja, ja osa potilaista lähetetään allogeeniseen eli terveeltä luovuttajalta kerättyjen kantasolujen siirtoon. Tämä on Suomessa keskitetty Helsingin ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin.

Osalle potilaista kliininen lääketutkimus on hoidollinen vaihtoehto, mikäli potilas antaa siihen suostumuksensa. Näytteitä otetaan potilaan suostumuksella myös kansalliseen hematologiseen biopankkiin, jonka avulla leukemian hoitoa kehitetään.

Kroonisen leukemian hoito

Kroonisten leukemioiden hoito on pääosin keskitetty verisairauksien poliklinikalle tai hoitopoliklinikalle. Hoitojen aloitusten yhteydessä voi olla kuitenkin tarve myös lyhytkestoiselle vuodeosastohoidolle.

Hoitomuotoina ovat käytössä sekä suun kautta että suoneen tai ihon alle annettavat solunsalpaajahoidot, muut syöpälääkkeet ja vasta-ainehoidot.
Krooniset leukemiat diagnosoidaan erikoissairaanhoidossa, mutta seuranta ja hoitokin voidaan joskus toteuttaa perusterveydenhuollossa.

Leukemian syyt ja ennusteet

Leukemian perimmäinen syy on tuntematon, vaikka leukemian yhteydessä tapahtuvista solujen geneettisistä vaurioista tiedetään paljon. Tunnetaan myös erilaisia riskitekijöitä, kuten säteily, tietyt solunsalpaajalääkkeet ja jotkut harvinaiset perinnölliset sairaudet.

Akuuttiin leukemiaan sairastuu vuosittain noin 200 ihmistä, joista noin 150 on aikuisia. Akuuteista leukemioista neljä viidesosaa on myelooisia leukemioita (AML) ja loput lymfaattisia leukemioita (ALL). Uusia kroonisia leukemioita todetaan vuosittain 150–200. Kroonisista leukemioista yleisempi on krooninen lymfaattinen leukemia (KLL). Krooninen myelooinen leukemia (KML) on harvinaisempi.

Leukemian ennuste on parantunut viime vuosikymmenten aikana huomattavasti. Ennuste riippuu paljon leukemian tyypistä, potilaan iästä, annetusta hoidosta ja muista sairauksista, mutta keskimäärin noin puolet potilaista paranee pysyvästi.