Valikkonäyttö
Insuliinihoitoinen diabetes: Syventävä tieto
Insuliinihoitoinen diabetes: Syventävä tieto
Diabetes - sensorikäyrien tulkinta
Sensorikäyrien tulkinta
Verensokeritavoitteeksi sensoriin asetetaan 3,9-10 mmol/l, tämä sisältää niin aterioita edeltävät kuin niiden jälkeisetkin verensokerit. Tällä tavoitealueella pyritään pysymään vähintään 70% ajasta. Tavoitealueen alapuolisia lukemia tulisi olla alle 2% ja yläpuolisia lukemia alle 25%.
Insuliiniannokset ja hiilihydraattimäärät tulisi kirjata ylös ainakin jaksoittain ja vähintään ennen diabetesvastaanottoa. Näin on mahdollista löytää sopiva insuliiniannostus. Käyriä kannattaa tarkastella pilvipalvelusta esimerkiksi aina sensorin vaihdon yhteydessä.
Katso sensorikäyristä:
- Yleinen taso: mennäänkö pääasiassa sopivalla tasolla, korkealla vai matalalla?
- Vaihtelevuus: pysytteleekö verensokeri kohtuullisen tasaisena vai vaihteleeko se jyrkästi?
- Miten yö menee? Illan lähtötaso on valtavan tärkeä loppuyön sujumiselle. Jos verensokeri on puoliltaöin vielä tavoitteessa, nouseeko se aamua kohden?
- Ovatko päivät keskenään suunnilleen samanlaisia vai hyvin erilaisia?
- Löytyykö eri päivistä suunnilleen samanlaisena toistuvia pulmakohtia?
- Näkyykö korkeita tai matalia verensokereita aina suunnilleen samaan aikaan?
- Näkyykö vauhdilla nousevaa tai laskevaa tasoa aina suunnilleen samaan aikaan?
Sensorikäyriä on hyvä oppia tulkitsemaan.
Yleinen taso on liian korkea, päivä kulkee enimmäkseen tavoitteen yläpuolella.
Yleinen taso on turhan matala, verensokeri notkahtelee välillä matalan puolelle, ja lisäsyöntitarvetta on usein.
Verensokeri vaihtelee kovasti, päivät ovat erilaisia.
Sama kuvio toistuu eri päivinä.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - vaihteleva verensokeri
Vaihteleva verensokeri
Sokerinvaihtelun syyt on aina syytä pyrkiä selvittämään. Jos verensokerit käyttäytyvät kovin eri tavalla eri päivinä, ennen insuliiniannosten muuttamista kannattaa miettiä:
- Muistatko pistää insuliinin kaikilla aterioilla ja ennen syömistä?
- Onko annosmietintä aina yhtä huolellista vai vedetkö annokset välillä ”hatusta”?
- Osaatko laskea hiilihydraatit oikein?
- Vaihteleeko liikunta päivästä toiseen paljon? Huomioitko liikunnan insuliiniannostelussa ja/tai syömisessä?
- Tapahtuuko aterioiden välissä napostelua ilman insuliinipistosta?
- Korjaatko matalat ja korkeat verensokerit sopivasti? Liiallinen hiilihydraatti matalaan ja liiallinen lisäinsuliini korkeaan verensokeriin johtavat herkästi verensokereiden ”vuoristorataan”.
Jos verensokeri on jatkuvasti liian korkea tai matala, tulee hoitoa muokata. Toistuvat korkeat tai matalat verensokerit voi tunnistaa omaseurannan perusteella. Alla olevien ohjeiden avulla voi yrittää löytää syyn ja hoitoratkaisun eri tilanteissa.
- Tarkastele verensokerin käyttäytymistä ennen iltapalaa ja sen jälkeen.
- Jos verensokeritaso on ennen iltapalaa tavoitealueella 5-7 mmol/l, mutta 2 tuntia iltapalan jälkeen yli 10 mmol/l, tarkista hiilihydraattiarviointi ja lisää tarvittaessa iltapalan ateriainsuliinia.
- Jos verensokeritaso on iltapalan jälkeen 7-10 mmol/l ja aamulla silti yli 7 mmol/l, tarkista, miten verensokeri käyttäytyy yöaikaan.
- Jos yöllä on hypoglykemiaa (alle 4 mmol/l), aamun korkea sokeri voi olla sen seurausta. Vähennä perusinsuliinia ja mieti, onko sen pistosajankohta sopiva.
- Joskus, jos nukut sensorin päällä, sensorikurva voi erheellisesti näyttää tasaista punaista matalaa käyrää. Tämän tarkistamiseksi kannattaa tehdä sormenpäämittaus.
- Jos verensokeritaso nousee yöllä aamua kohti, lisää pitkävaikutteista insuliinia ja mieti, onko sen pistosajankohta sopiva.
- Myös hyvin raskaat ja rasvaiset iltapalat voivat nostattaa yön verensokeritasoa pitkäksi aikaa koholle. Iltapalan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.
- Tarkastele verensokeria ennen aamupalaa ja 2 tuntia aamupalan jälkeen.
- Jos sokeritaso on koholla aamupalan jälkeen, vaikka aamun verensokeri on tavoitealueella, tarkista, onko aamupalan hiilihydraatit arvioitu oikein.
- Kokeile aamupalan insuliinin laittamista 15-30 min ennen syömistä. Insuliiniresistenssi voi olla aamulla suurempi.
- Lisää ateriainsuliinia tarvittaessa, jos edellisistä ei ole apua.
- Jos verensokeritaso on 2 tuntia aamupalan jälkeen tavoitealueella, mutta nousee ennen lounasta, lisää pitkävaikutteista insuliinia.
- Tarkastele verensokeria ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen.
- Jos sokeri on koholla aterioiden jälkeen, vaikka ateriaa edeltävä verensokeri on tavoitealueella:
- Tarkista hiilihydraattiarviointi
- Lisää ateriainsuliinia tarvittaessa.
- Jos glukoositaso on 2 tuntia ateriasta tavoitealueella, mutta nousee ennen seuraavaa ateriaa, lisää pitkävaikutteista insuliinia.
- Mittaa verensokeri 2 tuntia päivällisen jälkeen ja ennen iltapalaa.
- Jos glukoosi on koholla päivällisen jälkeen:
- Tarkista hiilihydraattiarviointi
- Lisää ateriainsuliinia tarvittaessa.
- Tarkista sokeri 2 tuntia iltapalan jälkeen, sekä millä tasolla ollaan noin klo 01 ja 04.
- Jos sokeri jää koholle iltapalan jälkeen, lisää iltapalan ateriainsuliinia.
- Jos sokeri on iltapalan jälkeen 7-10 mmol/l, mutta nousee yöllä, lisää pitkävaikutteista insuliinia.
Huom. Jos verensokeri on tavoitealueella 7-10 mmol/l 2 tuntia iltapalan jälkeen, mutta nousee pian sen jälkeen ja laskee parissa tunnissa taas tavoitealueelle, kyse voi olla murrosikäisellä illankoittoilmiöstä, jossa illan ja alkuyön kasvuhormonieritys nostaa verensokeritasoa. Tällaiseen nukahtamiseen liittyvään verensokeritason nousuun voi olla hankala vaikuttaa insuliiniannoksia säätämällä. Kannattaa kokeilla iltapalan vakioimista ja tarkistaa iltapalan hiilihydraattien laatua. Lyhytkestoisesta kohtuullisesta verensokerinoususta ei ole nuorelle haittaa. Säännöllistä yöaikaista verensokeriseurantaa ei suositella jaksamisen vuoksi. Verensokerin käyttäytymisen yöaikaan pystyy tarkistamaan sensorikäyristä aamulla.
- Verensokeri laskee toistuvasti alle 5 mmol/l:iin aamulla: vähennä perusinsuliinia.
- Verensokeri laskee toistuvasti alle 5 mmol/l:iin päivän aikana: tarkastele verensokeria ennen ateriaa ja n. 2 tuntia sen jälkeen.
- Jos verensokeri laskee aterian jälkeen alle 5 mmol/l:iin, vähennä ateriainsuliinia.
- Jos verensokeri on aterian jälkeen 7-10 mmol/l, mutta laskee ennen seuraavaa ateriaa, vähennä perusinsuliinia (jos perusinsuliinisi pistetään kahdesti vuorokaudessa kuten Levemir®, vähennä aamuannosta).
- Verensokeri laskee toistuvasti alle 5 mmol/l:iin yöllä: tarkastele yöverensokereita iltapalan jälkeen, puolenyön jälkeen ja aamuyöstä (klo 4 aikoihin)
- Jos verensokeri on alle 7 mmol/l iltapalan jälkeen, vähennä iltapalan ateriainsuliinia.
- Jos verensokeri on yli 7 mmol/l iltapalan jälkeen, mutta laskee alle 5 mmol/l:iin myöhemmissä mittauksissa, vähennä illan perusinsuliinia.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - stressi, sairaudet, kuume ja tulehdukset
Stressi, sairaudet, kuume ja tulehdukset
Henkinen stressi ja jännittäminen lisäävät insuliinin vastavaikuttajahormonien erittymistä ja aiheuttavat verensokerin nousua. Tilannetta voi olla tarve ennakoida lisäämällä insuliinia edeltävällä aterialla. Myös sairaus on elimistölle stressitila. Kuume- ja vatsataudissa insuliinin tarve on suurempi kuin yleensä. Verensokeria ja ketoaineita seuraamalla voi insuliiniannoksia turvallisesti nostaa ja toipumisvaiheessa puolestaan vähentää.
Insuliinin annosten väliaikaisesta muuttamisesta voi keskustella tarvittaessa diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa. Perusinsuliiniannoksia on yleensä turvallista lisätä 10-20 % kerrallaan. Korkeakuumeisessa infektiossa voi insuliinin tarve lisääntyä jopa 50 %:lla ja on tarpeellista pistää korjaavia annoksia pikainsuliinia.
- Sairaana verensokeria on hyvä seurata tavallista tiiviimmin (jopa 1-2 tunnin välein).
- Jos verensokeri on selvästi koholla, yli 15 mmol/l, on syytä mitata myös ketoaineet verestä.
Huom! Jos energiansaanti on ollut hyvin vähäistä, voi ketoaineita esiintyä, vaikka verensokeri olisi normaali/ matala. Oksentelun yhteydessä verensokeri ja ketoaineet mitataan aina.
Sairaana ruokahalu on usein huono. Hiilihydraatteja sisältävää ruokaa tai juomaa on kuitenkin saatava lähes yhtä paljon kuin terveenä ja riittävä juominen on tärkeää. Kannattaa syödä tai juoda 1-2 tunnin välein pieniä noin 10-20g hiilihydraatteja sisältäviä ruoka- tai juoma-annoksia.
Ripuli- tai oksennustaudissa on harkittava pitkävaikutteisen insuliinin tilapäistä pienennystä, koska ravintoaineiden imeytyminen voi olla puutteellista useita päiviä taudin oireiden väistyttyäkin. Pitkävaikutteista insuliinia ei kuitenkaan saa lopettaa kokonaan. Pikainsuliinia pistetään imeytyvien hiilihydraattien ja tarpeen mukaan. Jos oksentelet, etkä pysty nauttimaan hiilihydraattipitoista juotavaa tai syötävää sen vertaa, että pystyisit annostelemaan ateriainsuliinia, on syytä olla yhteydessä sairaalaan.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - juhlat, herkuttelu, aterian runsas rasva- ja proteiinimäärä
Juhlat, herkuttelu, aterian runsas rasva- ja proteiinimäärä
Juhlat herkkuineen kuuluvat elämään. Diabetesta sairastava voi syödä juhlissa samoja ruokia kuin muutkin, mutta sokeriset juomat kannattaa vaihtaa sokerittomiin. Hiilihydraattimäärät arvioidaan ja ateriainsuliini annostellaan syötävien hiilihydraattien mukaan. Herkkujen määrä kannattaa pitää kohtuullisena, koska suuret sokeri- ja hiilihydraattimäärät voivat sotkea sokeritason pitkäksi aikaa. Jos syöminen jatkuu pitkään, insuliinin voi annostella useammassa erässä.
Runsaasti rasvaa tai proteiinia sisältävä ateria tarvitsee enemmän insuliinia kuin pelkkien hiilihydraattien perusteella arvioisi. Niiden vaikutus verensokeriin tulee hitaasti, joka on nähtävissä esimerkiksi pitsan tai hampurilaisaterian syömisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa saatat tarvita pienen lisäannoksen tunnin päästä aterian jälkeen.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - liikunta
Liikunta
Liikunnan tulisi kuulua jokaisen elämään. Kaikille suositellaan liikuntaa vähintään 1-2 tuntia päivässä ja vähintään 2,5 tuntia viikossa. Osan siitä tulisi olla ”hikiliikuntaa”. Liikunta auttaa diabeteksen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ja tukee myös yleistä hyvinvointia. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja vaikuttaa verensokereiden ohella suotuisasti myös veren rasva-arvoihin sekä kehon koostumukseen.
Diabetesta sairastavat voivat harrastaa käytännössä aivan samoja lajeja kuin muutkin, lukuun ottamatta sellaisia lajeja, joissa matala sokeritaso voi olla uhka turvallisuudelle tai terveydelle. Liikunta pitää kuitenkin ottaa huomioon diabeteksen hoidossa. Ajan myötä opit omaseurannan avulla tuntemaan, mikä on paras tapa toimia erilaisissa liikuntatilanteissa.
Verensokeri tarkistetaan aina ennen liikuntaa. Lisäksi on suositeltavaa tarkistaa verensokeri säännöllisesti pitkäkestoisen liikunnan aikana.
Yleensä sopiva verensokeritaso ennen liikuntaa on 5-8 mmol/l. Matalampi taso voi altistaa hypoglykemialle ja korkeampi taso happomyrkytykselle. Molemmat tilanteet saattavat myös heikentää liikuntasuoritusta.
- Jos verensokeri on alle 5-7 mmol/l, ota pieni hiilihydraattipitoinen välipala ennen liikuntaa.
- Jos verensokeri on yli 15 mmol/l, mittaa ketoaineet. Jos ketoaineet ovat koholla, korjaa tilanne tehostamalla insuliinihoitoa ennen liikkumaan lähtemistä.
Kevyt tai kohtalainen, aerobinen liikunta voi laskea verensokeria liikunnan aikana. Verensokerin laskun ehkäisemiseksi on eri toimintavaihtoehtoja:
- Liikuntaa edeltävän ja tarvittaessa myös jälkeisen ateriainsuliinin annoksen vähentäminen (tapauskohtaisesti 20-30%)
- Liikuntaa edeltävällä aterialla hitaasti vaikuttavien hiilihydraattien syöminen
- Liikunnan aikana hiilihydraattipitoisen ruoan tai juoman nauttiminen
Pitkäkestoinen liikunta voi aiheuttaa verensokerin laskua vielä 2-12 tuntia liikunnan jälkeen, kun elimistö kerää takaisin sen aikana vapautunutta varastosokeria.
Vaihtoehtoja verensokerin laskun ehkäisemiseksi:
- Liikuntaa edeltävän ja tarvittaessa myös jälkeisen ateriainsuliinin vähentäminen (tapauskohtaisesti 20-30%)
- Hiilihydraattien syöminen pitkäkestoisen liikunnan aikana (yleensä noin 1 tunnin välein)
- Hitaasti vaikuttavien hiilihydraattien, esim. ruisleivän syöminen liikuntaa edeltävällä aterialla
- Tarvittaessa perusinsuliinin vähennys ennakoiden esim. ennen pitkää vaellusreissua
- Insuliinipumppuhoidossa basal-annoksen tilapäinen madallus liikunnan aikana ja tarvittaessa sen jälkeen (esim. 20%) tai automaattipumpussa väliaikaisen tavoitteen hyödyntäminen
Voimakas tai anaerobinen liikunta voi jopa nostaa verensokeria liikunnan aikana, koska maksasta vapautuu stressihormonien vaikutuksesta glukoosia lihasten käyttöön. Lisäksi esim. kilpailutilanteessa jännitys voi lisätä stressihormonien eritystä siten, että verensokeri nousee. Myös tällaisen liikunnan jälkeen voi verensokeri kuitenkin laskea 2-12 tunnin kuluessa, eli tapauskohtaisesti harkitaan insuliiniannostelun vähentämistä.
Verensokerin laskun ehkäisemiseksi:
- Tavallista pienempi insuliinin annostellu liikunnan jälkeen
- Insuliinivalmisteesta riippuen perusinsuliinin madallus tarvittaessa yöksi
- Insuliinipumppuhoidossa basal-annoksen tilapäinen madallus yöksi tai automaattipumpussa väliaikaisen tavoitteen hyödyntäminen
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - alkoholin käyttö, tupakointi, nuuska
Alkoholin käyttö, tupakointi, nuuska
Alkoholin nauttiminen lisää matalan verensokerin riskiä, koska alkoholi estää glukoosin uudismuodostuksen maksassa. Hypoglykemiavaaran vuoksi on tärkeää, että alkoholia juo vain sen verran, että pystyy huolehtimaan itsestään ja diabeteksen hoidosta. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joten suuretkin verensokerinvaihtelut ovat mahdollisia. Alkoholin sisältämälle hiilihydraattimäärälle ei tule annostella insuliinia. Alkoholin verensokeria laskeva vaikutus kestää yhtä kauan kuin maksan alkoholin polttaminen on käynnissä.
Diabetesta sairastavalla tupakan ja nuuskan haitalliset vaikutukset verisuonistoon moninkertaistuvat, koska jo diabetes on sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Nuuskassa ja muissa tupakkatuotteissa on runsaasti nikotiinia, jonka toistuva käyttö pitää elimistöä jatkuvassa rasitustilassa. Nikotiinin käyttö tihentää välittömästi sykettä ja nostaa tilapäisesti verenpainetta sekä heikentää insuliinin imeytymistä iholta ja verensokerin pysymistä tasaisena.
Runsas nuuskan käyttö voi lisätä vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen ja olla yhteydessä painonnousuun. Lisäksi nuuskaajilla on suurempi riski sairastua suu- tai nielusyöpään ja ruokatorvi- ja mahasyöpiin kuin niillä, jotka eivät käytä mitään tupakkatuotteita.
Tupakan ja/tai sen savun vaikutuksesta verisuonten verenkiertohäiriön ja halvauksen riski voivat lisääntyä. Tupakointi voi edistää ääreishermovaurioita ja verisuonivaurioiden syntymistä munuaisissa. Se lisää silmänpohjamuutosten ja jalkahaavaumien riskiä sekä altistaa erektiohäiriölle. Tupakointi hankaloittaa haavan paranemista ja lisää haavainfektioriskiä, tulehduttaa ikeniä ja hampaiden kiinnityskudoksia, joka (tulehdus) kohottaa verensokeritasoa. Tupakointi altistaa myös yleisesti syöpäsairauksille. Savuttomuus on terveydelle eduksi!
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - matkustaminen
Matkustaminen
Diabetes ei rajoita matkustelua, kunhan huolehtii hoitoon liittyvistä perusasioista. Matkoilla ruokailut, liikunta ja päivärytmi poikkeavat usein kotioloista, joten verensokerin seuranta on erityisen tärkeää ja muutokset diabeteksen hoidossa voivat olla tarpeen.
Lääkkeitä ja hoitovälineitä on varattava riittävästi mukaan. Insuliinia kannattaa pakata noin kaksinkertaisesti tarpeeseen verrattuna. Hoitotarvikkeet kuljetetaan käsimatkatavaroissa (insuliini voi jäätyä) ja niitä kannattaa pakata useampiin laukkuihin. Varaverensokerimittari tulee myös ottaa mukaan.
Diabetestunnusta (ranneketta tai riipusta) kannattaa käyttää aina matkoilla. Mukaan kannattaa ottaa myös voimassa oleva insuliiniresepti sekä lääkärin kirjoittama englanninkielinen todistus diabeteksesta (Medical Certificate) eri maiden viranomaisia varten. Näitä asiakirjoja voi tarvita tullissa tai turvatarkastuksessa selityksenä insuliinille ja pistosvälineille, tai sairastuessa matkalla. Englanninkielisen yhteenvedon resepteistä voi tulostaa Omakannasta (Kanta.fi).
Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden lisäksi tulee pakata riittävästi hiilihydraattipitoista ensiapuevästä, esimerkiksi Siripiriä, matalien verensokerien varalle. On hyvä huomioida, että helteellä insuliinin imeytyminen nopeutuu ja voi aiheuttaa yllättävän verensokerin laskun. Monella helle voi myös nostattaa verensokeritasoa. Lisäksi matkoilla tulee usein liikuttua tavallista enemmän. On tärkeää kiinnittää huomiota lääkkeiden oikeaan säilytyslämpötilaan myös matkustaessa, esim. kylmäpakkauksen avulla. Hotellibuffet-ruokailut ja epäsäännöllisempi ruokailurytmitys tuovat omat haasteensa sopivasta glukoositasapainosta huolehtimiseen. On myös syytä noudattaa hyvää ravintohygieniaa valitsemalla ruokalajit ja ruokapaikat huolellisesti, jotta vältytään vatsataudilta.
- Ota tarvittavat rokotukset ajoissa.
- Selvitä malarialääkityksen tarve kohdemaassa, ja hanki resepti ja lääkitys ajoissa ennen matkaa.
- Hanki matkavakuutus ja tarkista, mitä se korvaa.
- Täytä ”Medical Certificate” lääkärin kanssa.
- Tulosta Omakannasta englanninkielinen yhteenveto resepteistä.
- Pidä Diabetes-tunnus matkalla mukana koko ajan.
- Pakkaa verensokerimittauksissa käytettävät välineet käsimatkatavaroihin.
- Pidä verensokerimittarin testiliuskat, lansetit ja kynän neulat aina alkuperäisissä pakkauksissaan.
- Pakkaa kaikki insuliinit ja tablettilääkkeet käsimatkatavaroihin, tarvittaessa huolehdi kylmäsäilytyksestä.
- Varaa riittävästi insuliinia (noin kaksinkertainen määrä) mukaan kynien katoamisen tai rikkoutumisen varalta.
- Pidä insuliinit omissa pakkauksissaan.
- Jos käytät insuliinipumppua, varaa mukaan riittävästi paristoja, katetreja ja insuliinisäiliöitä sekä ohjeet ja tarvikkeet varajärjestelmään (insuliinikynät) pumpun toimintahäiriön varalle.
- Ota mukaan glukagonia (GlucaGen® tai Baqsimi®), säilytä se alkuperäispakkauksessaan. Opetelkaa sen käyttö vakavan matalan sokerin yhteydessä matkaseuralaisesi kanssa.
Lue lisää diabetesta sairastavan matkustamisesta:
Diabeetikon reppu on vähän painavampi (Diabetesliitto) | Diabeetikon matkaopas (PDF, NovoNordisk.fi)
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - ajokortti, ammatinvalinta, asepalvelus
Ajokortti, ammatinvalinta, asepalvelus
Diabetesta sairastava voi saada ajokortin kuten muutkin. On tärkeää kuitenkin tunnistaa verensokerin liiallisen laskun riskit ja oireet sekä ymmärtää verensokerin seurannan tärkeys. Autossa on pidettävä mukana helposti säilyvää ja syötävää välipalaa.
Verensokeri tulee aina tarkastaa ennen autoilun aloittamista ja tarvittaessa sen aikana vähintään 2 tunnin välein. Matala verensokeri heikentää kykyä tehdä nopeita päätöksiä, koordinaatiokykyä ja huomiokykyä, ja siksi se tulee aina hoitaa ennen liikenteeseen lähtöä.
Jos sinulle tulee ajon aikana matalan verensokerin tuntemuksia:
- Syö tai juo heti nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.
- Verensokerin korjaamiseen sopiva annos on 20 grammaa hiilihydraattia, esimerkiksi kahdeksan glukoositablettia tai 2 dl pillimehua.
- Pysähdy heti, kun se on turvallista, ja mittaa verensokerisi.
- Odota 45–60 minuuttia, sillä vaikka verensokeri nousee melko nopeasti, aivojen toipuminen vie pidemmän ajan.
- Mittaa verensokerisi uudelleen ja syö tarvittaessa lisää ennen kuin jatkat ajoa.
Ajokorttia varten tarvitaan lääkärin antama lausunto ajokyvystä. Diabeteslääkäri ottaa kantaa siihen, vaikuttaako diabetes ajokortin hankintaan. Ajoterveys arvioidaan vuositarkastuksen yhteydessä. Samalla kerrataan turvallisuusohjeet.
Jos diabetesta sairastavalla on esiintynyt 2 tai useampia vakavia (toisen apua vaatineita) matalia verensokereita edellisen 12 kuukauden aikana, lääkärin velvollisuus on asettaa potilas 6 kuukauden ajokieltoon ja ilmoittaa siitä poliisille (R1). Ajolupa voidaan palauttaa, kun vakavien hypoglykemioiden syy on selvitetty ja hoidettu kuntoon. R2- ajokortin haltijalle ajokielto asetetaan jo yhden vakavan matalan sokerin jälkeen. Jokainen on itse vastuussa omasta ajoterveydestään.
Diabetes ei juurikaan rajoita ammatinvalintaa, vaan lähes kaikki ammatit ovat diabetesta sairastavalle sopivia. Ammatit, joissa verensokerin vaihtelu voi aiheuttaa vaaraa itselle tai muille ovat kuitenkin poissuljettuja. Tällaisia ammatteja ovat poliisi, palomies, sotilas, sukeltaja, liikennelentäjä, veturinkuljettaja, konduktööri sekä muut joukkoliikenteen ja raskaan kuljetusliikenteen tehtävät.
Diabetesta sairastavat eivät ole Suomessa asevelvollisia eivätkä voi suorittaa asepalvelusta myöskään vapaaehtoisesti. Ennen kutsuntatilaisuutta tulee kuitenkin käydä puolustusvoimien ohjeiden mukaisessa terveystarkastuksessa ja osallistua kutsuntatilaisuuteen. Kutsuntatilaisuudessa todetaan, että diabetesta sairastava vapautetaan palveluksesta.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - kuukautiset, ehkäisy, perheen perustaminen
Kuukautiset, ehkäisy, perheen perustaminen
Hyvässä hoitotasapainossa kuukautiskierto on säännöllinen. Monelle kuukautiset kuitenkin aiheuttavat insuliinitarpeen muuttumisen. Muutoksen luonne vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavallisinta on, että insuliinin tarve kasvaa juuri ennen kuukautisia ja kuukautisvuodon ensimmäisinä päivinä. Kuukautisten aikana voi olla tarve lisätä ateriainsuliinimääriä kaikille aterioille, tai siirtyä tilapäisesti isompaan perusinsuliiniannokseen. Itselle parhaiten sopivan tavan hoitaa tilanne löytää kokeilemalla eri vaihtoehtoja.
Hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes ei yleensä aiheuta rajoituksia ehkäisytavan valintaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vain kondomi estää sukupuolitautien tarttumisen. Hormonaalinen ehkäisy yhdistelmävalmisteella ei yleensä ole mahdollista, jos on diabeteksen liitännäissairauksia, migreenitaipumusta, perinnöllinen taipumus verisuonitukoksille tai tupakoi. Muita ehkäisykeinoja on kuitenkin käytettävissä. Ehkäisyasioista kannattaa keskustella hyvissä ajoin joko diabetesvastaanotolla tai kotikunnan ehkäisyneuvolassa.
Diabetes ei ole este lasten saamiselle. On tärkeää, että sokeritasapaino on hyvä jo ennen raskautta. Raskausaikana noudatetaan tavallista matalampia verensokeritavoitteita. Raskauteen liittyvistä asioista pitää keskustella hyvissä ajoin raskautta suunniteltaessa. On tärkeää pitää huolta ehkäisystä silloin, kun raskaus ei vielä ole ajankohtainen.
2.0 Hiusviivaerotin
Diabetes - insuliinipumppuhoito
Insuliinipumppuhoito
Pumppuhoidossa annostellaan ainoastaan pikainsuliinia. Insuliinipumpun perusinsuliiniannostelulla pyritään jäljittelemään terveen haiman insuliinineritystä. Pumpussa käytössä olevaa pikainsuliinia annostellaan vuorokauden ympäri tarpeen mukaan. Insuliiniannoksen voi säätää erilaiseksi eri vuorokaudenajoille ja eri päiville. Jokaiselle vuorokauden tunnille säädetään tietty insuliiniannos perusinsuliinia eli basaali.
Tarvittaessa insuliiniannostelun perusohjelmaan voidaan tehdä väliaikainen muutos esimerkiksi liikunnan yhteydessä tai sairauspäivinä. Aterioiden yhteydessä annostellaan lisäannokset ateriainsuliinia eli bolukset pumpun annosoppaan avulla.
Pumpun perusinsuliini eli basaali vastaa monipistoshoidossa pistettävää pitkävaikutteista
insuliinia. Pikainsuliinin vaikutus lakkaa 2-3 tunnin kuluttua. Siksi tauko pumpun käytössä voi
kestää tuon ajan. Jos kanyyliin tulee tukos, tai pumppu on pidempään pois käytöstä, sokeri nousee pian ja ketoaineita alkaa muodostua elimistöön.
Insuliinipumppuhoidossa ateriainsuliini annostellaan annosoppaalla eli boluslaskurilla. Annosopas auttaa sopivan insuliiniannoksen määrittämisessä. Se tekee ehdotuksen aterialla tarvittavasta insuliinimäärästä. Eri pumppujen annosoppaiden toiminnassa on pieniä eroja.
Annosoppaaseen asetetaan seuraavat tiedot eri vuorokaudenajoille:
- Verensokerin tavoite
- Insuliinihiilihydraattisuhde eli kuinka paljon 1 yksikkö pikainsuliinia kattaa hiilihydraatteja
- Insuliiniherkkyys eli kuinka paljon 1 yksikkö pikainsuliinia laskee verensokeria
- Aktiivisen bolusinsuliinin vaikutusaika, yleensä 3 tuntia
Verensokeri mitataan ennen ateriaa. Aterian hiilihydraattimäärä syötetään annoslaskurille, joka antaa annosehdotuksen asetusten mukaan. Ehdotus joko hyväksytään, tai sitä muutetaan tilanteeseen sopivaksi. Esimerkiksi, jos aterian jälkeen tulee liikuntaa, ehdotettua annosta vähennetään aikaisempien kokemusten perusteella.
Sensoroivassa insuliinipumppuhoidossa kudossokerille määritellään tavoitetaso ja kudossokerin sensorointi on jatkuvaa. Pumppu hälyttää, jos sokeri vaihtelee asetettujen rajojen yli. Jos kudossokeri on laskemassa tietyllä nopeudella alle tavoitteen, insuliinipumppupysäyttää perusinsuliininannostelun ennakoivasti ja jatkaa annostelua, kun sokeri lähtee nousuun.
Hybridipumppua kutsutaan usein itsesääteleväksi pumpuksi, tai älypumpuksi. Se annostelee pikavaikutteista insuliinia eli basaalia itsenäisesti jatkuvan kudossokerisensoroinnin perusteella. Osa hybridipumpuista voi annostella myös pieniä korjausboluksia. Annostelu perustuu käyttäjän henkilökohtaisiin insuliinihoidon tietoihin ja pumpun algoritmeihin. Se vähentää insuliinin annostelua verensokerin laskiessa ja lisää insuliinin annostelua verensokerin noustessa. Pumpun käyttäjä arvioi edelleen ravinnon hiilihydraatit ja syöttää ateriatiedot pumppuun, jolloin laite ehdottaa bolusten sopivaa annostelua.
Pumppuhoito voi olla ratkaisu joustavaan tai hyvin tarkkaan insuliinin annosteluun. Insuliinipumppuhoito sopii hyvin kenelle tahansa, joka on kiinnostunut insuliinipumppuhoidosta, motivoitunut siihen ja haluaa saavuttaa hyvän hoitotasapainon.
Pumppuhoidossa insuliiniannostelu on tarkkaa ja siinä voidaan käyttää hyvinkin pieniä annoksia. Siksi se sopii erinomaisesti hyvin insuliiniherkille potilaille. Insuliinipumppuun säädetään perusinsuliini vuorokauden ajankohdan tarpeen mukaan. Tämän
avulla esimerkiksi murrosiän aamunkoittoilmiötä voi olla helpompi hallita ja tästä voi olla hyötyä niille, joilla on ongelmana matalat verensokerit erityisesti yöaikaan.
Insuliinipumpusta voi olla apua pistospelkoiselle. Insuliinipumppukanyylia vaihdetaan 2-3 päivän välein, joten insuliinipistoksia tulee vähemmän. Insuliinipumpun perusohjelmaan tehtävä väliaikainen muutos voi tuoda apua, jos liikunnan vaikutusta sokerinvaihteluun on vaikea hallita. Annosoppaan käyttö tarkentaa ja helpottaa ateriainsuliinin annostelua.
Mahdollisuudesta insuliinipumppuhoitoon keskustellaan vastaanotolla. Insuliinipumppumalli valitaan yksilöllisesti tilanteen ja tarpeen mukaan.
Pumppuhoito vaatii käyttäjältään sitoutumista. Oma innostus ja motivaatio pumppuhoidon monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ovat olennaisia, sillä insuliinipumpulla voidaan annostella insuliinia tarkasti ja joustavasti tilanne huomioiden. Pumppuhoito edellyttää myös aktiivista verensokerin omaseurantaa ja hoidon säätämistä arvojen perusteella.
Pumppuhoito edellyttää:
- Monipistoshoidon osaamista. Jos insuliinin saanti syystä tai toisesta keskeytyy, käyttöön otetaan varajärjestelmä eli monipistoshoito.
- Säännöllistä verensokeriseurantaa. Glukoositaso mitataan ennen aterioita ja illalla nukkumaan mennessä sekä tarvittaessa.
- Aterioiden hiilihydraattimäärien arviointia ja sopivaa ateriainsuliinin annostelua verensokerin ja liikunnan tai muun toiminnan mukaan.
- Opiskelua ja vaivannäköä pumpun toimintojen opetteluun ja sen monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
- Huolellisuutta pumpun ja siihen liittyvien tarvikkeiden ja insuliinin käsittelyssä.