Toisen asteen psykologi

Toisen asteen opiskeluhuollon psykologille voit hakeutua keskustelukäyntijaksolle mielenterveyteen ja elämän kriisitilanteisiin liittyen.

Yleisiä opiskeluhuollon psykologille hakeutumisen aiheita ovat

• ahdistuneisuus
• mielialan lasku
• stressi
• uupumus
• jännittäminen ja
• äkillinen kriisitilanne.

Opiskeluhuollon psykologin puoleen voit kääntyä oppimiseen liittyvissä ongelmissa silloin, kun oppilaitoksen tukitoimista huolimatta herää kysymys siitä, mistä oppimisen haasteissa on kyse. Yhteistyötä tehdään sovitusti opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa opiskeluhuollon psykologi ohjaa sinut muiden palveluiden piiriin.

Opiskeluhuollon psykologipalvelut kuuluvat kaikille oppivelvollisuuttaan suorittaville opiskelijoille oppilaitoksesta ja koulutusmuodosta riippumatta.

Muiden kuin oppivelvollisten osalta palvelut kuuluvat kaikille ammatillista perustutkintoa tai sen osaa suorittaville opiskelijoille sekä tutkintokoulutukseen valmentavan (TUVA) koulutuksen opiskelijoille ja lukio-opintoja suorittaville pois lukien aikuislukion opiskelijat. Psykologipalvelut ovat käytettävissä myös ammatillista perustutkintoa oppisopimuskoulutuksena suorittaville.

Psykologin vastaanotot toteutuvat pääasiassa oppilaitoksissa opiskelupäivän aikana. Psykologit ottavat vastaan ajanvarauksella.

Miten psykologin arviointi etenee?

Psykologisen arvioinnin ensisijaisia toimenpiteitä ovat konsultaatio ja arvio sekä kartoitus. Psykologin tutkimuksia tehdään, jos lapsen tai nuoren tilanteesta on merkittävää huolta ja psykologi on arvioinut tutkimusten tuovan oleellista lisätietoa. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä suoraan  opiskeluhuollon psykologiin. 

Psykologia voi konsultoida tarvittaessa nuoren kehitykseen, oppimiseen, tunne-elämään, vuorovaikutukseen tai psyykkiseen vointiin liittyvissä huolissa. Psykologi arvioi saamiensa tietojen perusteella jatkotoimenpiteiden, hoidon ja tutkimusten tarvetta yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. 

Psykologin kartoitus on useimmiten riittävä tapa selvittää tunne-elämää, psyykkistä vointia, vuorovaikutusta, oppimisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia vaikeuksia. Kartoitus sisältää psykologin tarpeelliseksi katsoman määrän tapaamisia ja/tai havainnointeja sekä tarvittaessa asiakkaan ja/tai huoltajan haastattelun. Kartoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan aiemmin kerättyjä esi- ja taustatietoja.

Psykologin tutkimuksissa voidaan selvittää laajemmin kehitystasoa, oppimisvaikeuksia, tunne-elämää ja vuorovaikutusta. Psykologin tutkimukseen ohjaudutaan/hakeudutaan tutkimustarpeen arvion kautta, jossa psykologi arvioi tutkimuksen tarvetta muilta ammattilaisilta ja perheeltä saatujen tietojen perusteella. Psykologin tutkimuksen tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisen toteuttamisajankohdan arvioi aina psykologi. Tutkimus on kokonaisvaltainen ja sisältää aina esi- ja taustatietojen keruun, tutkittavan/huoltajan haastattelun ja tutkittavan havainnoinnin yksilötapaamisilla. Psykologin tutkimus tehdään ensisijaisesti siinä yksikössä, missä tutkimusten tarve havaitaan ja missä nuoren asiakkuus on

Toisen asteen opiskeluhuollon psykologin tutkimukset on kohdennettu toisen asteen opiskelijoille, joilla ei ole muuta hoitavaa/tutkivaa tahoa. Opiskeluhuollon psykologin tutkimuksissa selvitetään kognitiivista kehitystasoa tai oppimisvaikeuksia, mikäli niistä on merkittävää huolta. Tutkimustarpeen arviointiin voivat tehdä aloitteen opiskeluhuollon asiantuntija, hoitava tai kuntouttava taho, opettaja/kouluttaja, oppilaitoksen ohjaaja/valmentaja, opiskelija tai huoltaja. Konsultoinnin perusteella ohjataan yhteydenottajaa täyttämään taustatietolomake psykologin arviota varten, ellei riittäviä tietoja ole valmiiksi käytettävissä.