Readspeaker

Valikkonäyttö

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuhoito

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuhoito

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuhoito

Vastasyntyneistä 15–20 prosenttia tarvitsee tarkkailu- tai tehohoitoa. Useimmiten lapsi siirtyy vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön hoitoon suoraan synnytysyksiköstä. Toisinaan lapsi saapuu äiti-lapsiyksiköstä tai lähetteellä toisesta sairaalasta muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden iässä.

Teholla tavallisimpia hoidon syitä ovat

  • hyvin ennenaikaisten ja pienipainoisten vastasyntyneiden ongelmat
  • täysiaikaisten vastasyntyneiden hengityksen ja verenkierron ongelmat
  • vaikeat vastasyntyneiden infektiot
  • kirurgista hoitoa vaativat merkittävät synnynnäiset rakennepoikkeavuudet
  • vaikea hapenpuute syntymän yhteydessä, jolloin lapsi voi tarvita viilennyshoitoa ja aivotoiminnan jatkuvaa monitorointia

Tarkkailussa tavallisimpia hoidon syitä ovat

  • infektion tai matalan verensokerin vuoksi suonensisäistä lääke- tai nestehoitoa tarvitsevat vastasyntyneet
  • kirurgisesta toimenpiteestä toipuvat vastasyntyneet
  • nenä-mahaletkuruokintaa tarvitsevat kasvavat keskoset
  • vakavasta keltaisuudesta kärsivät vastasyntyneet
  • erilaisten oireiden takia tutkimuksia tai seurantaa tarvitsevat vastasyntyneet

Hoito osastolla

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoidon perustana on perhekeskeisyys. Jokaisella potilaalla ja hänen perheellään on käytössään oma perhehuone, jossa vanhemmat ja sisarukset voivat asua vauvan sairaalahoidon ajan. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita hoitajia, joten heidän läsnäolonsa ja osallistumisensa vauvan hoitoon mahdollisimman paljon alusta alkaen on välttämätöntä. Kenguruhoito lujittaa vauvan ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta sekä edistää lapsen kasvua ja kehitystä.

Täysimetys on keskeinen tavoite vastasyntyneiden hoidossa. Äiti voi imettää aina, kun vauvan vointi sen sallii. Vauvantahtinen ruokinta on mahdollista, ellei jostakin syystä, kuten matalan verensokerin tai kasvun turvaamisen takia, ole tärkeää pyrkiä säännöllisyyteen ruokinnassa. Jos vauva ei jaksa imeä rintaa, äiti voi lypsää maitoa. Tällöin se voidaan antaa vauvalle ruiskulla, imetysapulaitteella, pullosta tai nenä-mahaletkun kautta. Mikäli äiti pääsee sairaalasta kotiin ennen vauvaa, äidinmaitokeskuksesta voi lainata kotiin rintapumpun. Etenemme yksikössämme kohti Vauvamyönteisyys-sertifikaattia.

Osastomme hoitotiimissä on lääkärin ja sairaanhoitajien lisäksi fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, kriisityöntekijä ja tarvittaessa muita erikoisasiantuntijoita. He hoitavat ja ohjaavat ja neuvovat perhettä uuden elämäntilanteen vaatimissa järjestelyissä.

Jatkohoito tapahtuu omassa keskussairaalassa, muilla lastenosastoilla, lasten kotisairaalassa tai vanhempien luona potilashotellissa, oman kunnan neuvolassa tai erityisseurantana Taysin vauvapoliklinikalla.

Vierailu osastolla

Yksikössä ei ole erityisiä vierailuaikoja vaan toivomme, että vanhemmat viettävät mahdollisimman paljon aikaa yhdessä lapsensa kanssa ja osallistuvat hoitoon. Myös sisarukset, isovanhemmat tai muut läheiset voivat vierailla osastolla. Vieraita toivotaan olevan korkeintaan kaksi kerrallaan. Perheen ulkopuoliset vierailut on pyydämme ajoittamaan klo 15-21 väliselle ajalle, jolloin osastolla on rauhallisempaa. Infektioepidemioiden aikana voidaan vierailurajoituksia joutua tiukentamaan.

Vastasyntyneiden infektioherkkyyden takia yksikössä ei voi vierailla sairaana. Päällysvaatteet voi jättää hissiaulan lukittavaan kaappiin tai viedä potilashuoneen naulakkoon tai kaappiin. Suojavaatetusta ei tarvita. Halutessanne voitte käyttää sisäkenkiä. Infektioiden ehkäisemiseksi kädet tulee pestä ja desinfioida osastolle tullessa, potilashuoneisiin mennessä sekä aina ennen ja jälkeen hoitotoimien. Osaston tiloissa saa käyttää kännyköitä, tabletteja ym., mutta etäisyys lääkintälaitteisiin tulee olla vähintään 1,5 metriä.

Lääkärinkierto tapahtuu potilashuoneissa aamupäivän aikana. Tietosuojan vuoksi potilaista annetaan tietoja vain vanhemmille tai heidän luvallaan heidän nimeämilleen henkilöille, joten lääkärinkierron ajaksi muita vieraita pyydetään poistumaan potilashuoneesta. Vanhemmat voivat tiedustella lapsensa vointiin ja hoitoon liittyviä asioita henkilökunnalta ympäri vuorokauden.

2.0 Hiusviivaerotin


2.0 Hiusviivaerotin


Matala verensokeri - vastuuhenkilöt

Vastuuhenkilöt

  • Osastonylilääkäri Päivi Korhonen
  • Osastonhoitaja Tiina Samanen

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

2.0 Hiusviivaerotin


Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuhoito - esittelyvideo

Vastasyntyneen teho- ja tarkkailuhoito - muualla verkossa

Vastasyntyneen teho- ja tarkkailuhoito - ammattilaiselle

Ammattilaiselle