Readspeaker

Valikkonäyttö

Kampurajalka

Kampurajalka

Kampurajalka

Yhdellä tuhannesta lapsesta on syntyessään kampurajalka eli jalkaterä on kehityshäiriön vuoksi vääntynyt sisään- ja taaksepäin. Kampurajalka on pojilla kaksi kertaa yleisempi kuin tytöillä ja osassa tapauksista kehityshäiriö on periytyvä. Jopa puolella potilaista virheasento on molemminpuolinen. Kampurajalkaa hoidetaan kipseillä, leikkauksella ja tankokengillä.

Usein kampurajalka näkyy sikiöllä jo rakenneultraäänessä. Perhe ohjataan neuvolasta lastenkirurgian poliklinikalle ennen lapsen syntymää keskustelemaan hoitavan lääkärin kanssa hoidosta ja ennusteesta.

Ennuste on nykyhoidolla erinomainen. Sekä kosmeettinen että toiminnallinen tulos on tavallisesti hyvä, eikä ulkopuolinen henkilö useinkaan tunnista hoidettua kampurajalkaa.

Tutkimukset Taysissa

Kun lapsi on syntynyt, tarkistaa lääkäri alaraajan uudelleen.

Todellisessa kampurajalassa taustalla on kehityshäiriö, jonka vuoksi telaluu kääntyy pois paikoiltaan ja kääntää koko jalkaterän virheasentoon. Akillesjänne on tavallisesti lyhyt, jolloin kantaluu on myös melko korkealla. Usein kampurajalan puoleinen pohje on hiukan toista kapeampi ja jalkaterä lyhyempi. Kaikki jalkaterän luut ovat kuitenkin olemassa ja alkujäykkyydestä huolimatta muovattavissa.

Asennon aiheuttama kampura muistuttaa jäykkää kampurajalkaa, mutta jalan rakenne on normaali ja jalkaterä pehmeä. Tällöin jalkaterän voi kädellä kääntää tavalliseen asentoon. Asennon aiheuttama kampura voi syntyä, jos sikiö esimerkiksi lepuuttaa jalkaansa äidin kohdun seinämää vasten.

Mikäli kyseessä on synnynnäinen, todellinen kampurajalka, aloitamme hoidon eli toistokipsauksen jo ennen kotiutusta.

Kampurajalan kipsaus- ja leikkaushoito

Lastenkirurgian poliklinikalla toimii viikoittain kampurapoliklinikka. Poliklinikalla kipsaamme lapsen jalan tai jalat viikoittain, tavallisesti 3–5 kertaa. Kipsihoidon tarkoituksena on palauttaa telaluu paikoilleen ja muovata jalkaterän etuosaa. Ulotamme kipsin reiden yläosaan, jotta lapsi ei saisi sitä potkittua pois.

Akillesjänteen kireyteen ei voi juurikaan vaikuttaa kipsaamalla. Kun jalkaterä on muilta osin palautunut tavalliseen asentoon, pidennämme akillesjännettä leikkaussalissa pienestä ihoviillosta. Potilas on tällöin unessa.

Leikkauksen jälkeen kipsaamme jalkaterän vielä kolmeksi viikoksi, jonka aikana akillesjänne paranee uuteen pituuteensa. Sairaalahoito akillesjänteen pidennyksen yhteydessä kestää vuorokauden ja kipulääkettä lapsi tarvitsee tavallisesti hyvin vähän.

Kampurajalan tankokenkähoito

Kipsihoidon jälkeen aloitamme poliklinikalla tankokenkähoidon. Se tarkoittaa lapselle laitettavia erikoisvalmisteisia sandaaleja, joiden välillä on tanko. Tankokengän tarkoituksena on ylläpitää kipsaamalla ja akillesta pidentämällä savutettu jalan hyvä asento.

Aluksi, tavallisesti kolmen kuukauden ajan, tankokenkiä ja tankoa pidetään lähes koko vuorokausi. Tämän jälkeen siirrytään tankokenkien päiväuni- ja yökäyttöön. Tankokenkien pitoaika on yksilöllinen. Suunnittelemme seurannan poliklinikalla yksilöllisesti potilaan ja perheen tarpeiden mukaan.

Tankokengät ja tangot potilas saa ensimmäisen kerran poliklinikalta, jossa kengistä vastaava erityistyöntekijä sovittaa ne lapsen jalkaan ja ohjeistaa vanhemmat kenkien käyttöön. Jatkossa erityistyöntekijä vastaa potilaan kenkien sovituksesta ja vaihdosta, joten perhe saa hänen yhteystietonsa. Yleensä kenkien vaihto sujuu helposti ja ongelmitta.

Ahdas esinahka - hoitoyksiköt

Kampurajalka - vastuuhenkilöt

Vastuuhenkilöt

  • Apulaisylilääkäri Anne Salonen

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi