Tapaamisen ennakkotoiveena oli muun muassa käydä strategisen tason keskustelua oppimisen tuen lakimuutoksesta ja sen käytännön toteutuksesta. Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lahtinen korosti, että oppimisen tuen uudistus edellyttää konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että jokainen oppilas saa riittävän tuen omassa ryhmässään. Tavoitteena on, että yksilöllisen tuen tarve vähenee ja opetusjärjestelyt tukevat oppimista osana koulun arkea.
– Lain henki on, että kaikilla oppilailla on oikeus ryhmäkohtaiseen tukeen, ja tarvittaessa myös yksilöllisiin tukitoimiin, Lahtinen painotti.
Tapaamisessa korostui moniammatillisen yhteistyön merkitys. Osallistujat nostivat esiin selkeiden roolien ja vastuiden tärkeyden sekä luottamuksen ja kunnioituksen rakentamisen eri ammattiryhmien välillä.
– Kaikilla on sama päämäärä – lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppimisen tuki, todettiin yhteisesti.
Keskusteluissa pohdittiin myös koulupäivän rakenteen vaikutuksia perheiden arkeen. Esille nousi tarve tarkastella päätösten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, lapsen ja perheen näkökulmasta. Lisäksi mietittiin, millaista yhteisöllinen työ kouluissa on ja miten siihen voidaan luoda selkeät rakenteet.
Neuvoloiden ja kehitystä tukevien palvelujen vastuualuejohtaja Tarja Soukko Pirkanmaan hyvinvointialueelta esitteli neuropsykiatristen vaikeuksien kenttää ja palvelujen kehittämistä yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kesken.
Suunnittelupäällikkö Marianne Aalto-Siiro Pirkanmaan hyvinvointialueelta esitteli Lanupe 2035 -suunnitelmaa. Suunnitelmassa on läpileikkaus tilastoista, joiden kautta voidaan tarkastella lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittareita ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tapaamisessa pohdittiin, miltä lasten ja nuorten hyvinvointi eri puolilla Pirkanmaata näyttää tällä hetkellä ja millaisia ratkaisuja kunnat ja hyvinvointialue voivat yhdessä miettiä hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Keskusteluissa nousi esiin huoli taloustilanteen vaikutuksista palvelujen järjestämiseen, mutta myös vahva halu löytää yhteisiä ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Kouluterveyskyselyn teemat, kuten päihteiden käyttö ja koulu-uupumus, herättivät keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä.
–Tasapaksuus on hyvä tässä ajassa, jossa monessa asiassa ääripäät korostuvat, todettiin keskustelussa.
Tapaaminen vahvisti, että yhteistyöllä ja yhteisellä ymmärryksellä voidaan rakentaa entistä vahvempaa tukea pirkanmaalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
Yhteisesti todettiin, että osa lasten ja nuorten tarvitsemasta yksilöllisestä tuesta ja palvelujen tarpeesta pohjautuu siihen, että hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavissa perusasioissa on parantamiseen varaa. Perusasioiden edistämiseksi sekä vanhempien tukemiseksi päätettiin, että kunnat ja hyvinvointialue pyrkivät yhdessä vaikuttamaan perheisiin, heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten työkäytänteisiin sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen olennaisesti vaikuttavista asioista. Mukaan vaikuttamiskampanjaan haastetaan media sekä poliittiset päätöksentekijät.
Suunnitelmissa on tuoda yhteiseen keskusteluun lasten levottomaan käytökseen vaikuttavat tekijät, älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutus lasten ja nuorten mielenterveyteen, liikkumisen merkityksen korostaminen sekä unen ja ravinnon tärkeä rooli arjessa.