Jaana aloitti vastaavana puheterapeuttina huhtikuussa 2023. Hän työskentelee nyt lähiesihenkilönä Pirkanmaan läntisen alueen puheterapeuteille. Lähiesihenkilötehtävän lisäksi Jaana tekee asiakastyötä Hämeenkyrön terveysasemalla. Hän vastaa kaikista kunnan perusterveydenhuollon puheterapiapalveluista, ikään ja logopediseen haasteeseen katsomatta. Jaanan kautta kulkevat usein myös erikoissairaanhoitoon tai kuntoutusjaksolle siirtyvät asiakkaat.
– Olen aitiopaikalla hämeenkyröläisten puheterapia-asioissa, Jaana kertoo.
Suurin osa Jaanan asiakkaista ovat 2–7-vuotiaita lapsia, joilla on puheen ja kielen kehityksen haasteita sekä äännevirheitä. Hänen asiakkainaan voivat olla myös neurologisia sairauksia sairastavia, aivoverenkiertohäiriön saaneita, äänihäiriöisiä tai änkyttäviä henkilöitä. Työtehtäviin kuuluvat kielen ja kommunikaatiotilanteen arviointi, ohjaus, kuntoutus ja jatkotoimien suunnittelu.
Pienillä oivalluksilla on suuri merkitys
Työssä on monia hetkiä, jotka muistuttavat puheterapian merkityksestä. Jaana muistelee lämmöllä erästä alle 3-vuotiasta lasta, jonka puheentuotto oli hyvin niukkaa.
Lapsella oli paljon ruoka-aineallergioita ja hän kärsi usein närästyksestä. Vastaanotolla Jaana esitteli vanhemmille kuvataulua, jonka avulla lapsi voisi arjessa ilmaista omaan vointiin liittyviä asioita. Lapsi muuttui vastaanoton aikana levottomaksi ja vanhemmat tarttuivat neuvokkaasti juuri esiteltyyn kuvatauluun. Kuvataulun avulla he selvittivät, että juuri syöty hedelmäsose oli aiheuttanut voimakasta närästysoiretta. Lapsi pystyi kuvaamaan asiaa näyttämällä kuvasta, että kurkussa ja rintakehällä tuntuu ikävältä.
– Saatiin hieno oivallus sekä lapselle itselleen että hänen vanhemmilleen, kuinka kuvien käytöstä voi olla hyötyä kommunikaatiossa, kun lapsen puheen kehitys etenee verkkaisesti, Jaana iloitsee.
Monet perheet ja työntekijätkin arkailevat kuvien käytön aloittamista. Pohditaan, että hidastaako se vielä lisää sanallisen ilmaisun kehittymistä, jos kehitys on jo valmiiksi hitaampaa.
– Näin ei missään nimessä ole. Kuvat toimivat hyvänä siltana kohti sanallista muotoa ilmaisulle, jolloin oppiminen on monikanavaista. Jokaiselle meistä, myös pienille lapsille on tärkeää tulla jollain keinolla ymmärretyksi arjessaan, Jaana painottaa.
Oikealla alalla omana itsenään
Jaana tiesi jo lukioikäisenä, että haluaa työskennellä ihmisten parissa. Täysi-ikäistyttyään hän työskenteli sairaalahuollon sijaisuuksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän pääsi näkemään erikoissairaanhoidon toimintaa lähietäisyydeltä. Tällöin logopedian koulutusohjelma, josta puheterapeutiksi valmistutaan, oli Jaanalle vieras.
– Onneksi minulla oli fiksu opinto-ohjaaja, joka osasi tönäistä oikeaan suuntaan. Ilman häntä olisi varmaan jäänyt löytymättä tämä koulutusmahdollisuus, joka osoittautui juuri sopivaksi minulle, Jaana nauraa.
– Puheterapeutin työtä tehdään omalla persoonalla ja työssä pystyy hyödyntämään omia taitojaan ja vahvuuksiaan esimerkiksi erilaisten taidemuotojen, kuten musiikin ja piirtämisen kautta.
Me hoidamme – ihmisiä, palveluja ja asioita. Miten se näkyy pirhalaisten työssä? Tätä kysymme Me hoidamme -juttusarjassa ‒ tuodaan työmme todellinen arvo esiin!