Avautumisvaihe
Avautumisvaiheen kesto on yksilöllistä. Ensisynnyttäjän avautumisvaihe kestää keskimäärin 10 - 14 tuntia. Uudelleensynnyttäjällä tämä vaihe on usein lyhyempi, noin 6 - 10 tuntia.
Kätilön tapaaminen -video:
Synnytyksen alkuvaiheessa kohdunsuun avautuminen voi olla hitaampaa aktiiviseen vaiheeseen verrattuna. Tätä avautumisvaiheen alkuvaihetta kutsutaan latenssivaiheeksi. Sen aikana kohdunkaulakanava lyhenee ja häviää, minkä jälkeen kohdunsuun avautuminen pääsee edistymään paremmin.
Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa supistukset ovat säännöllisiä ja kohdunsuu alkaa avautua. Supistukset ovat yleensä merkittävästi voimakkaampia kuin synnytyksen varhaisessa vaiheessa.
Säännöllisillä supistuksilla on selkeä alku ja loppu. Ne kestävät noin 1 - 1,5 minuuttia ja toistuvat säännöllisesti vähintään alle 10 minuutin välein, usein noin 2 - 5 minuutin välein.
Avautumisvaiheen aikana tarkkaillaan kohdunsuun avautumisen lisäksi sikiön laskeutumista ja liikkumista synnytyskanavassa. Avautumisvaiheessa seurataan sikiön vointia syke- ja supistuskäyrän avulla.
Supistuskipu on luonnollista, ”positiivista kipua”, jolla on selkeä tarkoitus.
Kipu johtuu kohtulihaksen supistumisesta, lantion pehmytkudosten venytyksestä ja sikiön laskeutumisen aiheuttamasta paineesta.
Kipu voi tuntua alavatsalla, alaselässä, reisissä ja synnytyksen edetessä lisäksi myös välilihan ja peräaukon seudulla, sekä laajemmin vatsan alueella.
Kipu on jomottavaa, venyttävää, polttavaa, puristavaa ja se voi myös aiheuttaa pahoinvointia. Supistuskipua kuvataan usein aaltoilevaksi, kipu on voimakkaimmillaan supistuksen puolivälissä.
Sairaalassa on käytössä useita lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä.
Kivunlievitys valitaan yksilöllisesti, synnyttäjän tilanteen, toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Voit käyttää synnytyksen aikana useita erilaisia kivunlievitysmenetelmiä yhtä aikaa.
Kivunlievitysmenetelmät eivät poista synnytyksestä johtuvia tuntemuksia kokonaan, mutta tarkoituksena on kivun lievittyminen ja synnyttäjän olemisen helpottuminen synnytyksen aikana.
Kivun lievitys ja synnytysasennot -video:
Lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja ovat:
- hengittäminen
- kasvojen rentouttaminen, erityisesti suun ja leuan alue
- liike, makuulla olo voi tuntua hankalalta
- lämmin vesi (suihku, amme)
- hieronta
- TENS
- akupunktio/akupainanta
- Gua Sha
- rauhallinen ja turvallinen ympäristö
- rentoutumista tukevat asiat
- Aqua-rakkulat
Lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja ovat:
- kipulääke suun kautta tai pistoksena lihakseen
- ilokaasu
- kohdunkaulanpuudutus
- häpyhermon puudutus
- epiduraalipuudutus
- spinaalipuudutus
Lisätietoa lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä löydät Terveyskylän sivuilta:
Ponnistusvaihe
Ponnistusvaihe lähenee kohdunsuun avauduttua täysin auki (10 cm). Tässä vaiheessa sisätutkimuksessa ei enää tunnu kohdunsuun reunoja sikiön tarjoutuvan osan (pää tai perä) ympärillä.
Ponnistusvaiheen keskimääräinen kesto on noin 30 minuuttia, mutta normaali ponnistusvaihe voi kestää muutamasta minuutista tuntiin. Ensisynnyttäjän ponnistusvaihe kestää usein pidempään kuin uudelleensynnyttäjän.
Sikiön vointia seurataan syke- ja supistuskäyrän avulla koko ponnistusvaiheen ajan.
Ponnistusvaihetta voi edeltää siirtymävaihe, jolloin odotellaan sikiön laskeutumista, supistusten voimistumista ja ponnistamisen tarpeen ilmaantumista.
Aktiivinen ponnistaminen voidaan aloittaa, kun sikiö on laskeutunut riittävän matalalle ja ponnistaessasi tarjoutuva osa liikkuu alaspäin synnytyskanavassa.
Avautumisvaiheen lopussa, siirtymävaiheessa ja ponnistusvaiheessa paineentunne peräsuolessa ja emättimen seudulla voimistuu. Paineentunne auttaa löytämään ponnistamissuuntaa. Voit myötäillä paineentunnetta aina supistuksen aikana, tätä kutsutaan passiiviseksi ponnistamiseksi.
Kätilö ohjaa ja opastaa sinua ponnistusvaiheessa.
Ponnistusasennot
Ponnistusasentoja on useita:
- kyljellään
- puoli-istuvassa
- nelinkontin
- polviseisonnassa
- seisten
- synnytysjakkaralla
- ammeessa
Ponnistusasentoja voi vaihtaa ja kokeilla eri vaihtoehtoja ponnistusvaiheen aikana. Toiveitasi ja tuntemuksiasi kuunnellaan ponnistusasennon valinnassa. Ponnistusasennon valintaan vaikuttaa myös sikiön vointi ja ponnistusvaiheen eteneminen.
Toisinaan ponnistamisen tarvetta ei tunnu selkeästi. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi erilaiset puudutukset.
Ponnistusvaiheessa kätilö tukee välilihaa ja arvioi sikiön vointia sekä ponnistusvaiheen etenemistä.
Episiotomiaa eli välilihanleikkausta ei tehdä koskaan rutiinitoimenpiteenä. Kätilö arvioi episiotomian tarvetta ja keskustelee asiasta kanssasi. Väliliha puudutetaan aina ennen episiotomian leikkaamista.
Ponnistusvaihe päättyy vauvan syntymään.
Syntymä
Hyvävointinen vastasyntynyt nostetaan heti ihokontaktiin, jossa hän saa olla keskeytyksettä 1,5 – 2 tunnin ikään asti.
Vastasyntyneen vointia arvioidaan Apgarin pisteiden avulla 1 ja 5 minuutin iässä.
Napanuora katkaistaan vasta, kun se lakkaa sykkimästä. Vauvan toinen vanhempi, synnyttäjä itse tai tukihenkilö saa halutessaan katkaista napanuoran.
Vastasyntynyt saa syntymänsä jälkeen K-vitamiinipistoksen. Se ehkäisee sisäisiä verenvuotoja, erityisesti aivoverenvuotoa. Vastasyntyneen K-vitamiinivarastot ovat vähäiset, sillä istukka läpäisee huonosti K-vitamiinia, rintamaito sisältää vain vähän K-vitamiinia ja vastasyntyneen suoliston bakteerikanta ei pysty tuottamaan riittävästi K-vitamiinia.
Ensihetket synnytyksen jälkeen
Vastasyntyneen ensihetket
Syntymän jälkeen vauva kuivataan, mutta häntä ei pestä. Vauvan iholla oleva kina suojaa vastasyntyneen ohutta ihoa.
Pesemisen välttäminen mahdollistaa äidin hyvän bakteerikannan leviämisen vauvaan, mikä parantaa vauvan vastustuskykyä.
Ensi-imetys tapahtuu synnytyshuoneessa, yleensä jälkeisvaiheen ja mahdollisen ompelun jälkeen. Kätilö auttaa ja ohjaa ensi-imetyksessä.
Syntymämitat otetaan yleensä vasta ensi-imetyksen jälkeen, noin kahden tunnin iässä.
Synnyttänyttä ja vastasyntynyttä seurataan synnytyksen jälkeen synnytyshuoneessa noin 2–3 tuntia, potilashotelliin siirryttäessä seuranta-aika on 5–6 tuntia.
Seuranta-aikana huoneessa oleville aikuisille tarjotaan välipalaa ja synnyttänyt pääsee vointinsa mukaan peseytymään.
Vastasyntynyttä on hyvä pitää paljon ihokontaktissa, sillä se luo vauvalle turvallisuuden tunnetta ja auttaa sopeutumaan maailmaan kohdun ulkopuolella. Vauvan ollessa ihokontaktissa on tärkeää seurata ja tarkkailla vauvaa. Älypuhelimien ja muiden laitteiden käyttöä tulee välttää ihokontaktin aikana.
Kannustamme lämpimästi keskittymään ensihetkiin ja läsnäoloon, sillä ne ovat ainutlaatuisia.
Päivitetty 1.12.2025