Valikkonäyttö
Alatiesynnytys
Alatiesynnytys
Alatiesynnytys
Korostamme aitoa asiakaslähtöisyyttä ja haluamme tukea synnytyksen normaalia etenemistä. Keskustelemme perheen toiveista ja ajatuksista sekä kerromme synnytyksen edetessä kivunlievitysvaihtoehdoista. Taysissa lähes 90 prosenttia vauvoista syntyy alateitse.
Sairaalan tullessa varmistutaan äidin ja vauvan hyvinvoinnista:
- ulkotutkimuksella kätilö tunnustelee vauvan asentoa vatsan päältä
- vauvan sykettä rekisteröidään sykeseurantalaitteella
- sisätutkimuksella tutkitaan kohdunsuun avautumista
- synnyttäjältä mitataan verenpaine, lämpö ja tarkistetaan virtsan valkuainen.
Keskustelemme synnyttävän perheen kanssa heidän toiveistaan ja ajatuksistaan, ja kirjaamme tämän synnytystietojärjestelmään. Synnytyksen edistyessä kätilö kertoo kivunlievitysvaihtoehdoista.
Avautumisvaihe
Avautumisvaihe
Vauvan sykettä ja synnytyssupistuksia seurataan koko synnytyksen ajan. Avautumisvaiheessa, mikäli synnyttäjä ei tarvitse lääkkeellistä kivunlievitystä ja vauvan sykekäyrä on moitteeton, voidaan sykettä seurata ajoittain.
Avautumisvaiheen etenemistä seurataan tutkimalla kohdunsuun avautumista, vauvan kulkua synnytyskanavassa ja tarjoutuvan osan laskeutumista. Synnytyksen aikana voi syödä omia eväitä tai pyytää kevyttä välipalaa hoitavalta kätilöltä.
Puoliso tai tukihenkilö voi halutessaan keittää kahvia ja säilyttää eväitään jääkaapissa.
Ponnistusvaihe
Ponnistusvaihe
Synnytyshuoneen ilmapiirin tulisi säilyä rauhallisena ja synnytystapahtumaa kunnioittavana, joten pyrimme välttämään turhaa hälinää ja kirkkaita valoja.
Eri ponnistusasennot ovat mahdollisia, esimerkiksi puoli-istuva asento, kylkiasento, konttausasento, kyykkyasento, pystyasento ja jakkara tukihenkilön tukiessa. Erilaisia vaihtoehtoja kannattaa harjoitella jo kotona. Hoitava kätilö arvioi ponnistusvaiheen etenemistä ja antaa tarvittavia ohjeita synnyttäjälle ja tukihenkilölle.
Joskus äiti voi tarvita apua vauvan synnyttämiseen. Lääkäri voi silloin auttaa laittamalla imukupin vauvan päähän. Vauva syntyy äidin ponnistaessa ja lääkärin vetäessä samanaikaisesti.
Varsinkin ensisynnyttäjälle voidaan joutua tekemään välilihan leikkaus eli episiotomia synnytystä helpottamaan. Toimenpide voi olla tarpeen myös uudelleensynnyttäjälle, jos vauva on hankalassa tarjonnassa. Ennen toimenpidettä alue puudutetaan.
Joskus vauva asettuu perätarjontaan eli on syntymässä takapuoli tai jalat edellä. Tällöin synnytystapa on yksilöllinen ja se päätetään yhdessä synnytyslääkärin kanssa.
Perätarjonnassa olevaa lasta alateitse synnyttävää äitiä hoidetaan samoin kuin jos lapsi olisi syntymässä pää edellä. Erona on vain syntymävaihe, jolloin synnytyslääkäri auttaa vauvan syntymään. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan tarvittaessa.
Vauvan synnyttyä
Vauvan synnyttyä
Kun vauva on syntynyt, hänet annetaan heti äidin vatsan päälle suoraan ihokontaktiin. Siinä vauva saa levätä ensimmäisen tunnin. Vauvalle laitetaan nilkkaan tunnistusranneke, missä on väliaikainen henkilötunnus. Joskus lastenlääkäri tarkistaa vauvan heti syntymän jälkeen, esimerkiksi toimenpidesynnytysten jälkeen.
Ensi-imetyksen jälkeen vastasyntynyt mitataan, punnitaan ja tarkastetaan tarkemmin. Tämän jälkeen voidaan tukihenkilön niin halutessa asettaa vauva hänelle ihokontaktiin äidin voinnin tarkastamisen ja suihkussa käynnin ajaksi.. Vastasyntyneestä mitataan happisaturaatio 1,5 – 2 tunnin iässä.
Jälkeisvaihe ja seuranta
Hoitava kätilö ottaa napanuorasta tarvittavat verinäytteet ja auttaa istukan ulos. Kätilö tarkistaa, tarvitaanko ompeleita ja tarvittaessa puuduttaa ja ompelee. Kohdun supistumista ja verenvuotoa seurataan vielä synnytyksen jälkeen.
Äidin ja vastasyntyneen vointia seurataan synnytyshuoneessa 2–3 tuntia synnytyksen jälkeen tai potilashotelliin siirryttäessä viisi tuntia. Synnytyksen jälkeen äidillä on mahdollisuus käydä suihkussa ja perheelle tarjotaan välipalaa. Synnytys käydään läpi perheen kanssa ja keskustelu kirjataan synnytyskertomukseen.
Kun äidin ja vastasyntyneen vointi on hyvä, perhe siirtyy jatkohoitoon lapsivuodeosastolle 2ab tai potilashotellin Perheonni-yksikköön. Kotiutuminen voi olla mahdollista myös polikliinisesti 6–12 tunnin kuluttua synnytyksestä.