MRSA ohjeet ammattilaisille

Päivitetty 21.7.2026

Sisällysluettelo

Tietoa MRSA:sta
MRSA-seulontakriteerit Pirkanmaalla sijaitsevissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

2.1 Erikoissairaanhoito
2.2 Lähipalvelusairaalat
2.3 Raskaana olevat ja synnyttämään tulevat
2.4 Kotisairaalapalvelut
2.5 Palliatiivisen keskuksen osastot
2.6 Ikääntyneiden asumispalvelut
2.7 Vammaisten palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut
2.8 Avohoito
2.9 Kotihoito
2.10 Perhehoito
2.11 Epidemia- ja erityistilanteet
2.12 Terveydenhuollon työntekijä tai opiskelija
2.13 MRSA:lle altistuneen seulonta ja varotoimet

Ohjeet MRSA-näytteiden ottamiseen
MRSA:n kantaja

4.1 MRSA-kantajuuden määritelmä
4.2. Ohjeet MRSA:n kantajalle
4.3. MRSA-kantajan hoito
4.4 MRSA-kantajuuden seuranta
4.5 MRSA-kantajan kevennyshoito erikoissairaanhoidossa

1. Tietoa MRSA:sta

Staphylococcus aureus on tavallinen bakteeri, jota on usein nenän limakalvoilla ja iholla. MRSA:ksi eli metisilliinille resistentiksi Staphylococcus aureukseksi kutsutaan stafylokokkia, joka on vastustuskykyinen yleisimmille antibiooteille. Stafylococcus aureus aiheuttaa erilaisia ihon infektioita, kuten haava- ja kynsivallintulehduksia. Se voi aiheuttaa myös vakavampia infektioita, kuten yleisinfektion eli sepsiksen. MRSA käyttäytyy bakteerin kantajilla ja infektioiden aiheuttajana samoin kuin antibiooteille herkkä S. aureus.

MRSA:n kantajaksi kutsutaan henkilöä, jolla on todettu MRSA-bakteeri elimistössään. MRSA-kantajuus ei ole sairaus, vaan poikkeavuus elimistön bakteerikasvustossa. MRSA-kantajuus ei vaikuta elämään kotona, työpaikalla, harrastuksissa tai ihmissuhteissa.

MRSA-infektio on MRSA:n aiheuttama tulehdus. Se hoidetaan oikein valituilla antibiooteilla.

MRSA tarttuu kosketustartuntana, minkä vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä MRSA-kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin.

2. MRSA-seulontakriteerit Pirkanmaalla sijaitsevissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

2.1. Erikoissairaanhoito

Ympärivuorokautinen osastohoito

Ota MRSA-seulontanäytteet osastolle yön yli jäävästä aikuisesta potilaasta, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy:

Potilaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaavat, painehaavat)
Potilaalla on ihopaise tai hänellä on ollut lähikuukausina ihopaiseita.
Potilaalla on huumeongelma.
Potilaan perheenjäsen on MRSA-kantaja.
Potilas tai hänen perheenjäsenensä työskentelee sikojen parissa.
Potilaalla on todettu aiemmin MRSA, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi.
Potilas on altistunut MRSA:lle edellisellä hoitojaksolla (riskitieto potilastietojärjestelmässä).
Potilasta on hoidettu ulkomaisessa sairaalassa edeltäneen vuoden aikana (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).
Potilas on turvapaikanhakija tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vähemmän kuin vuoden (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).
Potilas on täyttänyt 75 vuotta (poikkeus: Coxa seuloo 65 vuotta täyttäneet).

Ota MRSA-seulontanäytteet osastolle yön yli jäävästä alaikäisestä potilaasta, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy:

Potilaalla on huumeongelma.
Potilasta on hoidettu ulkomaisessa sairaalassa edeltäneen vuoden aikana (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).
Potilas on turvapaikanhakija tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vähemmän kuin vuoden (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).

Jos potilas siirtyy samalla hoitojaksolla toiseen yksikköön, älä ota seulontanäytteitä uudestaan. Toistuvasti hoitojaksolla käyvää potilasta ei tarvitse seuloa jokaisen hoitojakson alussa. Ota häneltä seulontanäytteet kolmen kuukauden välein, jos jokin yllä olevista kriteereistä täyttyy. Toisen hyvinvointialueen sairaalasta siirtyvä seulotaan, jos jokin yllä olevista kriteereistä täyttyy.

Leikkaukseen tulevat potilaat

Ota seulontanäytteet kriteerit täyttävältä leikkauspotilaalta, joka jää osastolle yön yli. Elektiiviseen leikkaukseen tulevalta potilaalta näytteet voidaan ottaa yhdestä viikosta kolmeen kuukautta ennen toimenpidettä, jotta näytevastaus on käytettävissä potilaan saapuessa sairaalaan. Nenän ja nielun MRSA-näyte voidaan ottaa hoitojaksoa edeltävien verikokeiden yhteydessä laboratoriossa. Jos näytettä ei ole otettu etukäteen, hoitava osasto ottaa seulontanäytteen potilaan saapuessa sairaalaan.

Poliklinikat

Dialyysipotilaat seulotaan hoitojen alkaessa kertaalleen. Dialyysin oma ohje Pirhan intrassa Dialyysin MRSA-ohje (MUND)
Katso muut avohoidossa otettavat seulontanäytteet kohdasta 2.8

2.2. Lähipalvelusairaalat

Ota seulontanäytteet lähipalvelusairaalan vuodeosastolle yön yli jäävästä potilaasta hoidon alkaessa, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy:

Potilaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaava, painehaava).
Potilaalla on ihopaise tai hänellä on ollut lähikuukausina ihopaiseita.
Potilaalla on huumeongelma.
Potilaan perheenjäsen on MRSA-kantaja.
Potilas tai hänen perheenjäsenensä työskentelee sikojen parissa.
Potilaalla on todettu aiemmin MRSA, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi.
Potilas on altistunut MRSA:lle edellisellä hoitojaksolla (riskitieto potilastietojärjestelmässä).
Potilasta on hoidettu ulkomaisessa sairaalassa edeltäneen vuoden aikana (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).
Potilas on turvapaikanhakija tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vähemmän kuin vuoden (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).

Jos potilas siirtyy samalla hoitojaksolla toiseen yksikköön, älä ota seulontanäytteitä uudestaan. Toistuvasti hoitojaksolla käyvää potilasta ei tarvitse seuloa jokaisen hoitojakson alussa. Ota häneltä seulontanäytteet kolmen kuukauden välein, jos jokin yllä olevista kriteereistä täyttyy. Toisen hyvinvointialueen sairaalasta siirtyvä seulotaan, jos jokin yllä olevista kriteereistä täyttyy.

2.3. Raskaana olevat ja synnyttämään tulevat

Katso ohje Resistenttien mikrobien ja tuberkuloosin seulonta raskaana olevilla ja synnyttämään tulevilla.

2.4. Kotisairaalapalvelut

Kotisairaalaan siirtyviä ei seulota. Kotisairaalajakso on useimmiten jatkoa edeltävälle sairaalajaksolle.

2.5. Palliatiivisen keskuksen osastot

Ota MRSA-näytteet, kun potilas tulee ensimmäisen kerran hoitoon palliatiivisen keskuksen vuodeosastolle. Jos potilas tulee jatkohoitoon toiselta osastolta ja häneltä on jo otettu seulontanäyte, älä ota sitä uudestaan. Seuraavilla palliatiivisen keskuksen hoitojaksoilla näytettä ei tarvitse ottaa.

Jos palliatiivisen keskuksen hoidossa olevaa potilasta hoidetaan muulla sairaalaosastolla, noudatetaan kyseisen osaston ohjetta.

2.6 Ikääntyneiden asumispalvelut

Ota MRSA-seulontanäytteet yksikköön muuttavasta asukkaasta, jos näytteitä ei ole otettu edeltävän kolmen kuukauden aikana. Jos tätä tietoa ei ole saatavilla, näyte otetaan. Yksikön perustamisvaiheessa pyritään seulomaan tulevat asukkaat jo etukäteen.

Lyhytaikaispaikalle (intervallijaksoille) tulija seulotaan ensimmäiselle hoitojaksolle tullessa.

Ota seulontanäytteet myös yksikköön muuttavalta asukkaalta, jolla on todettu aiemmin MRSA, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi. MRSA-kantajuutta voi tällöin seurata. Lue tarkemmat ohjeet seurantaan kohdasta 4.4.

2.7 Vammaisten palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Ota seulontanäytteet ympärivuorokautisen hoidon yksikköön muuttavasta aikuisesta asukkaasta, jos seuraavista jokin kriteereistä täyttyy:

Asukas on tai on ollut pistohuumeiden käyttäjä.
Asukkaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaava, painehaava).
Asukkaalla on ihopaise tai hänellä on ollut lähikuukausina ihopaiseita
Asukkaalla on todettu aiemmin MRSA, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi. MRSA-kantajuutta voi tällöin seurata. Lue tarkemmat ohjeet seurantaan kohdasta 4.4.

Lyhytaikaispaikalle (intervallijaksolle) tulevat, jotka täyttävät näytteenottokriteerin, seulotaan ensimmäiselle jaksolle tullessa.

Muut mielenterveys- ja päihdepalvelut

Muissa pistohuumeiden käyttäjiä tapaavissa yksiköissä, kuten terveysneuvontapisteissä, otetaan mahdollisuuksien mukaan MRSA-näytteet puhdistamattomista haavoista. Tarjoa asiakkaalle mahdollisuutta näytteen ottamiseen myös nenästä ja nielusta.

2.8 Avohoito

Ota MRSA-seulontanäytteet pistohuumeita käyttäviltä asiakkailta avopalvelujen yksiköissä sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

Potilaalla on ihopaise tai ollut lähikuukausina ihopaiseita.
Potilas käy haavanhoidossa.
Potilas on ympärivuorokautisessa hoidossa (avopalveluihin kuuluva riippuvuushoidon yksikkö Vety).

Jos pistohuumeita käyttävän asiakkaan ihopaiseita avataan, otetaan nenästä ja nielusta otettavien seulontanäytteiden lisäksi bakteeriviljelynäyte paisemärästä.

Haavanhoidossa käyvien pistohuumeita käyttävien näytteet otetaan hoidon alkaessa ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein, jos hoito jatkuu. Seulontanäytteet otetaan puhdistamattomista haavoista ja ihorikoista sekä nenästä ja nielusta.

Avopalveluissa otetaan myös MRSA-kantajuuden seurantaan kuuluvat seulontanäytteet. Katso ohjeet kohdasta 4.4.

2.9 Kotihoito

Seulontanäytteet otetaan asiakkuuden alkaessa, jos näytteitä ei ole otettu edeltävän kolmen kuukauden aikana. Jos tätä tietoa ei ole saatavilla, näyte otetaan.

Ota MRSA-näyte myös asiakkailta, joilla on todettu aiemmin MRSA, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi. MRSA-kantajuutta voi tällöin seurata. Lue tarkemmat ohjeet seurantaan kohdasta 4.4.

2.10 Perhehoito

Ei rutiininomaista seulontaa.

2.11 Epidemiat ja erityistilanteet

Infektioiden torjuntayksikkö määrittelee, milloin kyseessä on epidemia tai erityistilanne. Tällöin osastolle voidaan antaa väliaikaisesti erilaiset ohjeet seulontakäytännöistä.

2.12 Terveydenhuollon työntekijä tai opiskelija

Terveydenhuollon työntekijöiltä tai opiskelijoilta ei rutiinisti seulota MRSA:ta. Vaikeissa epidemiatilanteissa infektioiden torjuntayksikkö voi erikseen ohjeistaa väliaikaisista seulontakäytännöistä työntekijöille tai opiskelijoille.

Jos potilastyötä tekevä työntekijällä tai opiskelijalla on todettu MRSA, hänelle voidaan tarjota häätöhoitoa.

2.13 MRSA:lle altistuneen seulonta

Aiemmalla tai nykyisellä hoitojaksolla MRSA:lle altistuneelta aikuiselta otetaan seulontanäytteet aikaisintaan kolme vuorokautta altistumisen päättymisen jälkeen (mahdollinen itämisaika). Jos altistuneella henkilöllä on seulontanäytteitä otettaessa antibioottihoito, näytteet otetaan uudelleen viikon kuluttua antibioottihoidon päättymisestä, mikäli potilas on edelleen hoidossa. Kotona perheenjäsenelle altistuneen aikuisen seulontanäytteet otetaan heti osastojaksolle tullessa. Alaikäisiä ei katsota altistuneiksi, eikä heistä oteta seulontanäytteitä.

MRSA:lle altistunutta aikuispotilasta hoidetaan seulontanäytteiden vastausten saamiseen saakka seuraavasti:

hoitojakson aikana altistunutta potilasta hoidetaan tavanomaisin varotoimin. Seulontavastausten tultua toimitaan tulosten mukaan
samassa taloudessa MRSA:n kantajan kanssa asuvaa potilasta hoidetaan kosketusvarotoimin. Seulontavastausten tultua toimitaan tulosten mukaan
synnytysvuodeosastolla MRSA-positiivista äitiä ja hänen lastansa hoidetaan kosketusvarotoimin. Lapsesta ei oteta seulontanäytteitä.

3. Ohjeet MRSA-näytteiden ottamiseen

Ota seulontanäytteet näistä paikoista:

nenästä ja nielusta
ihottuma- tai ihorikkoalueelta
tulehtuneesta tai kroonisesta puhdistamattomasta haavasta
dreenin, PEG-letkun tai cystofixin juuresta
ihottuma- tai ihorikkoalueelta
jos potilaalla on cystofix, ota lisäksi virtsanäyte

Ota jokainen MRSA-näyte puhtaalla näytetikulla ja liota näyteputkeen. Voit ottaa näytteen useammasta kohtaa samaan putkeen. Katso tarkemmat ohjeet Fimlabin sivuilta.

MRSA-näyte ei korvaa bakteeriviljelynäytettä. Ota bakteeriviljelynäyte, jos potilaalla on infektio tai epäillään infektiota. Esimerkiksi ihopaisepotilaan paisemärkänäytteestä otetaan bakteeriviljelynäyte, ei MRSA-seulontanäytettä.

Virtsanäyte cystofixista: Ota näyte säilöntäaineettomaan näyteputkeen. Tutkimuksen numero on 23359 U-MRSAVi.

4. MRSA:n kantaja

4.1 MRSA-kantajuuden määritelmä:

Potilaan riskitiedoissa on merkintä MRSA-kantajuudesta.
Potilaan lähetteessä on merkintä MRSA-kantajuudesta. Ilmoita tieto hygieniahoitajalle tarkistamista ja riskitietojen merkintää varten.
Potilas kertoo olevansa MRSA-kantaja. Ilmoita tieto hygieniahoitajalle tarkistamista ja riskitietojen merkintää varten.
Potilaan MRSA-seulonta- tai bakteeriviljelynäytteessä todetaan MRSA.

4.2. Ohjeet MRSA:n kantajalle

4.3 MRSA-kantajan hoito

MRSA-kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti kaikissa terveydenhuollon yksiköissä sekä sosiaalihuollon asumispalveluissa. Asiakas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jos mahdollista. Erikoissairaanhoidossa aloitetaan tarvittaessa kevennyshoito, katso ohje kohdasta 4.5.

Vuodeosastoilla, asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa MRSA-kantajalta otetaan seulontanäytteet, jos edellisestä näytteenotosta on kulunut yli vuosi. Jos seulontanäytteet ovat negatiiviset, asiakasta hoidetaan edelleen kosketusvarotoimin, mutta hänen kantajuuttaan seurataan ottamalla näytteitä kohdan 4.4 ohjeen mukaan.

MRSA-kantajuuden seurannassa olevaa tai häätöhoidon saanutta hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti yhden hengen huoneessa, kunnes infektioiden torjuntayksikön hygieniahoitaja on poistanut riskitiedon. Asiakasta ei saa altistaa toiselle MRSA:n kantajalle. Selvitä asiakkaan tilanne tarvittaessa oman alueesi hygieniahoitajalta.

4.4 MRSA-kantajuuden seuranta

Kantajuuden seurannan voi aloittaa aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun MRSA on todettu. Kestokatetri, cystofix tai avanne ei ole este kantajuuden seurannalle.

MRSA-kantajuuden häviämistä voidaan seurata suunnitelmallisesti henkilöiltä, joilla ei ole kroonisia haavoja eikä vaikeita, jatkuvasti aktiivisia ihosairauksia. Poikkeuksena henkilö, jolla on kroonisia haavoja, mutta MRSA löydöksiä ei ole todettu haavoilla tai muissa seulonnoissa yli viiteen vuoteen. Hygieniahoitaja voi arvioida hänen MRSA-kantajuuttaan voidaan tapauskohtaisesti.

MRSA-näytteet voidaan ottaa oman terveyskeskuksen tai työterveyshuollon tekemällä lähetteellä Fimlab-laboratoriossa tai hoitavassa yksikössä.

Käytä tutkimusnumeroa 4358 -MRSAVi.
Ota näytteet nenästä ja nielusta samaan putkeen (ottokohtakoodi: 315 nenä&nielu)
Mikäli henkilöllä on cystofix, ota MRSA-näyte cystofixin juuresta kertaalleen seurannan aikana.
Näytteitä ei saa ottaa mahdollisen antibioottikuurin aikana vaan aikaisintaan viikon kuluttua kuurin loppumisesta.
Sairaalahoidossa näytteet otetaan ennen mahdollisen MRSA-kevennyshoidon aloitusta, merkitse tieto hoitokertomukseen. Kevennyshoidon jälkeen seurantanäytteet voi ottaa aikaisintaan kuukauden kuluttua sen loppumisesta.

Jos ensimmäisen seulonnan tulos on negatiivinen, seuraavat näytteet otetaan

3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä negatiivisesta näytteestä ja
ja 3 kuukauden kuluttua toisesta negatiivisesta näytteestä

Jos kaikki näytteet ovat negatiivisia, henkilöstä voi soittaa Taysin Infektioiden torjuntayksikön hygieniahoitajalle numeroon 044 4729385 tai 044 4729416. Soittaa voi kuka tahansa hoitava työntekijä tai MRSA-kantaja itse. MRSA-riskitiedon poistamisesta päättää infektioiden torjuntayksikkö. Noudata kosketusvarotoimia riskitiedon poistamiseen saakka. Jos jokin seulontanäyte on positiivinen, seurantaa jatketaan ottamalla seuraava MRSA-näyte vuoden kuluttua.

Soittaessa on oltava tiedot:

terveydentilasta
ihon kunnosta
säännöllisestä lääkityksestä
MRSA-näytteistä ja niiden tuloksista. Näytteiden tulee olla otettu tilanteessa, jossa mahdollisesta kevennyshoidosta on kulunut vähintään kuukausi ja henkilöllä ole ollut antibioottihoitoa viikkoon.

Mikäli henkilöllä on todettu MRSA yli 5 vuotta sitten, mutta MRSA:ta ei ole löytynyt uudelleen, kysy ohjeet seurantaan hygieniahoitajalta puh 044 4729385 tai 044 4729416.

4.5 MRSA-kantajan kevennyshoito erikoissairaanhoidossa

Kevennyshoito vähentää MRSA-kantajan riskiä saada MRSA-bakteerin aiheuttama infektio. Kevennyshoito vähentää tilapäisesti MRSA-bakteerin määrää potilaan iholla ja limakalvoilla, joten se vähentää myös MRSA:n leviämisen riskiä ympäristöön. Kevennyshoidosta huolimatta MRSA-kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin.

Kevennyshoitoa ei tehdä rutiininomaisesti kaikille erikoissairaanhoidon potilaille. Se on tarpeellinen seuraaville potilasryhmille:

Tekonivelleikkaukseen tai avosydänkirurgiseen leikkaukseen tulevat MRSA-kantajat. Kevennyshoito tehdään viitenä päivänä ennen sairaalaan tuloa. Jos kevennyshoitoa ei ole tehty leikkausta edeltävästi, se aloitetaan potilaan saapuessa sairaalaan.
MRSA-kantajat, joiden hoidossa MRSA-kantajuus voi aiheuttaa erityisen hankalan infektioriskin (esimerkiksi tehohoito, dialyysi, päihdepsykiatria)
Infektioiden torjuntayksikön ohjeistamana kevennyshoitoa voidaan tehdä yksittäiselle MRSA-kantajalle, jos on erityinen tarve vähentää MRSA-infektion riskiä.

Kevennyshoidon toteuttaminen

MRSA:n kantajan kevennyshoitoa tehdään viiden vuorokauden ajan. Sairaalassa aloitettu viiden vuorokauden mittainen kevennyshoitojakso jatketaan loppuun lähisairaalassa tai asumispalveluyksikössä, jos se on mahdollista. Kevennyshoitoa ei jatketa potilaan kotona.

Kevennyshoito merkitään potilaskertomukseen. Kevennyshoidosta merkitään aloitus- ja lopetuspäivät ja millä aineilla se on tehty.

Kevennyshoitoon kuuluvat nenävoiteen ja desinfioivan pesuaineen käyttö sekä vaatteiden ja vuodevaatteiden puhtaudesta huolehtiminen. Kevennyshoitojakso toteutetaan osastolla seuraavasti:

Sieraimiin levitetään mupirosiinivoidetta kolme kertaa vuorokaudessa.
Suihkussa käyvien potilaiden iho ja hiukset pestään klooriheksidiinipesuvaahdolla tai -pesugeelillä kerran vuorokaudessa.
Vuodepesussa iho pestään klooriheksidiinipesupyyhkeillä ja hiukset klooriheksidiinipesuvaahdolla tai -pesugeelillä kerran vuorokaudessa.
Vaatteet, vuodevaatteet ja pyyhkeet vaihdetaan puhtaisiin kerran vuorokaudessa peseytymisen jälkeen.
Jos potilas siirtyy jatkohoitoon kesken kevennyshoidon, potilaan käytössä ollut mupirosiinivoide ja kloorheksidiinipesuaineet sekä tämä ohje annetaan mukaan jatkohoitopaikkaan hoidon jatkamiseksi loppuun.

Mupirosiininenävoide

Bactroban Nasal 2 % -nenävoide tilataan apteekista.
Voideputki on potilaskohtainen ja riittää yhden potilaan kevennyshoitoon.
Annostele voidetta puhtaalle käsipyyhepaperille noin yhden senttimetrin pituinen annos. Jaa annos puoliksi puhtaalla pumpulitikulla ja vie kumpaankin sieraimeen noin 1–2 sentin syvyyteen. Hiero lopuksi nenän vartta noin minuutin ajan, jotta voide levittyy hyvin syvälle sieraimiin.

Klooriheksidiinipohjaiset ihonpesuaineet

Ennen ensimmäistä käyttökertaa testaa klooriheksidiinin soveltuvuus pienellä ihoalueella: levitä pesuainetta noin 3 x 3 sentin alalle kyynärtaipeen alapuolelle. Jos ihoärsytystä (punoitusta, tuntuvaa kirvelyä tai ihottumaa) esiintyy pian levityksen jälkeen, ei tuotteen käyttöä pidä jatkaa.

Bactiscrub-pesugeeli tai Erisept CHG® -pesuvaahto ihon ja hiusten pesuun tilataan apteekista.

Pullo käytetään potilaskohtaisesti ja riittää yhden potilaan viiden vuorokauden kevennyshoitoon.
Kastele iho ja levitä pesuaine kauttaaltaan keholle, myös päänahkaan. Vältä tuotteen joutumista silmiin, korviin, suuhun tai suoraan limakalvoille. Jos tärykalvo on rikki tai korvat putkitettu, suojaa korvat.
- Anna tuotteen vaikuttaa iholla 2–3 minuutin ajan koko ajan pesuainetta iholle hieroen.
- Älä sekoita valmistetta toisten pesuaineiden kanssa. Jos käytät hoitoainetta, laita sitä vain latvoihin, ei hiuspohjaan.
- Lopuksi huuhtele hiukset ja vartalo ja kuivaa ne puhtaalla pyyhkeellä.

Swash klooriheksidiinipesupyyhe tilataan Korista.

Noudata pakkaukseen käyttöohjeita.
Älä koske pesupyyhkeellä silmien alueelle tai limakalvoihin.
Käytä vuodepesussa koko pakkaus, yksi pyyhe kuhunkin kehonosaan.
Säilyy avattuna 48 tuntia.

Ihon hoito kevennyspesujen aikana

Kevennyshoito saattaa kuivattaa ihoa. Perusvoiteita, jotka sisältävät anionisia aineita tai akrylaatteja, ei tule käyttää hoidon aikana, sillä ne heikentävät ihopesuaineen tehoa. Soveltuvia perusvoiteita ovat Aqualan Duo, Aqualan L, Aqualan Plus, Erisan Pro Protective ja Erisan Pro Perusvoide.