Sosiaalipediatrian poliklinikalla seurataan ja tuetaan alle kouluikäisten lasten kasvua ja kehitystä tilanteissa, joissa perheen elämäntilanteeseen liittyy tavallista enemmän kuormitusta. Vastaanotolla tuetaan vanhemmuutta ja etsitään yhdessä keinoja arjen sujumisen vahvistamiseksi.
– Syynä poliklinikalle ohjautumiseen on yleensä huoli lapsen kasvusta tai kehityksestä, lastentautien erikoislääkäri Tiina Salonsaari kertoo.
Taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä, mutta yhdistävä tekijä on jollakin tapaa vaikea tai kuormittava elämäntilanne. Esimerkiksi perheet, joissa vanhemmat ovat alaikäisiä, ohjataan säännönmukaisesti poliklinikalle. Poliklinikka vastaa myös sijoitettujen lasten terveystarkastuksista.
Joskus taustalla voi olla esimerkiksi vanhemman mielenterveyden haasteita, päihdeongelmia tai huolta siitä, ettei lapsen tarvitsema hoito toteudu riittävän hyvin.
– Asiakkuus ei kuitenkaan tarkoita, että lasta olisi pahoinpidelty tai että perheessä olisi erityisen vakavia ongelmia, Salonsaari korostaa.
Moniammattilaisen tuki auttaa hahmottamaan kokonaisuutta
Perheet tulevat poliklinikalle muiden ammattilaisten ohjaamina.
– Osa tulee lähetteellä suoraan synnytysyksiköstä, toiset neuvolasta. Joskus taustalla on myös vanhemman oma huoli, sairaanhoitaja Satu Westerholm kertoo.
Poliklinikalla työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lastentautien erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijä. Tarpeen mukaan mukana voi olla myös esimerkiksi puhe-, toiminta- tai ravitsemusterapeutti.
Vastaanotolla perhe kohtaa aina ainakin lastenlääkärin ja sairaanhoitajan. Lapselle tehdään lääkärintarkastus ja samalla arvioidaan kasvua, kehitystä, vuorovaikutusta sekä mahdollisia tukitarpeita.
Myös sosiaalityöntekijä on useimmiten mukana ensikäynnillä. Hän kartoittaa perheen kokonaistilanteen ja ohjaa palvelujen ja tukitoimien piiriin. Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä lapsen ja perheen muun palveluverkoston kanssa ja toimii linkkinä nihin. Jos lapsella on oma sosiaalityöntekijä lapsiperheiden palveluissa, hänen toivotaan osallistuvan vastaanotolle. Näin oma sosiaalityöntekijä saa työkaluja ja tukea omalle työlleen.
– Lähettävän ammattilaisen voi joskus olla vaikea hahmottaa, millaista apua perhe tarvitsee ja mikä tukisi lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Täällä tarkastelemme tilannetta useamman asiantuntijan yhteistyönä, ja silloin asiat alkavat yleensä selkiytyä, Salonsaari sanoo.
Kuin tehostettu neuvola
Joissakin tilanteissa käynti poliklinikalla voi korvata neuvolalääkärin tarkastuksen, jos se ajoittuu lapsen ikään sopivasti.
– Kuvailen palveluamme asiakkaille usein niin, että olemme ikään kuin tehostettu neuvola, sairaanhoitaja Viivi Luukkala kertoo.
– Puhumme esimerkiksi ruokailusta, nukkumisesta, ihonhoidosta ja lapsen arjesta. Samalla tarkastelemme sitä, millaisia voimavaroja ja tuen tarpeita perheellä on, Luukkala jatkaa.
Fysioterapeuteilla on suuri merkitys etenkin vauvaperheiden kohtaamisissa.
– Fysioterapeutti on mukana vauvaikäisten lasten vastaanotoilla arvioimassa lapsen sensomotorista kehitystä. Ohjaamme vanhemmille vauvan liikunnallista kehitystä tukevaa käsittelyä sekä kannustamme vauvan ja vanhemman vuorovaikutukseen. Tarvittaessa järjestämme ohjauskäyntejä oman paikkakunnan lasten fysioterapiaan, kertovat poliklinikan fysioterapeutit Taina Korhonen ja Maria Tanskanen.
Aina lapsen puolella
Poliklinikan työ ei rajoitu vastaanottohuoneeseen. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, sosiaalipalveluiden sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja osallistuu tarvittaessa verkostopalavereihin.
Sosiaalipediatrian poliklinikan asiakkuus herättää toisinaan perheissä huolta tai ennakkoluuloja. Yleinen väärinkäsitys on, että asiakkuus merkitsisi lapsen huostaanottoa. Poliklinikan työntekijät haluavatkin oikaista tätä käsitystä.
– Meidän tehtävämme ei ole tehdä olosuhdeselvityksiä. Emme myöskään ole vanhempia vastaan, vaan lapsen puolella.
Työtä ohjaa ajatus siitä, että lapsen kehitystä voidaan tukea tehokkaimmin silloin, kun mahdollisiin riskeihin puututaan ajoissa.
– Emme osoittele sormella perheitä tai etsi syyllisiä. Tutkitusti on kuitenkin olemassa tekijöitä, jotka voivat haitata lapsen kasvua ja kehitystä. Pyrimme tunnistamaan näitä riskejä mahdollisimman varhain ja ehkäisemään niiden vaikutuksia, Luukkala sanoo.
– Sosiaalipediatria on erikoisala, jossa on erityisosaamista juuri tällaisten tilanteiden tunnistamiseen ja hoitoon, lastentautien erikoislääkäri Katja Melander tiivistää.
Vahvistetaan hyvää
Asiakassuhteen pituus sosiaalipediatrialla riippuu aina tilanteesta ja tuen tarpeesta.
– Joskus hoitovastuu siirtyy myöhemmin esimerkiksi lastenpsykiatrialle. Toisinaan taas perheen haasteet ratkeavat ja erikoissairaanhoidon seuranta voidaan päättää, Melander kertoo.
Kouluikään tultaessa seuranta siirtyy kouluterveydenhuollolle, jos erikoissairaanhoidon seurantaa ei enää tarvita.
Viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana sosiaalipediatrian poliklinikka on vakiinnuttanut paikkansa lasten ja perheiden palveluna, ja samalla tietoisuus sen työstä on lisääntynyt. Työskentelyn tärkein tavoite on pysynyt ennallaan: vahvistetaan sitä, mikä perheessä on hyvää ja toimivaa.
