Vauvaan tutustuminen alkaa usein jo odotusaikana. Vanhemmalle muodostuu mielikuva tulevasta lapsesta, ja samalla alkaa matka kohti vanhemmuutta. Syntymän jälkeen tutustuminen jatkuu vauvan omassa tahdissa, päivä päivältä.
Jokainen vauva on erilainen. Hänellä on oma temperamenttinsa, tapansa ilmaista itseään ja oma rytminsä kasvaa ja kehittyä. Siksi myös vanhemman ja vauvan välinen vuorovaikutus muodostuu aina yksilölliseksi.
– Ensimmäisten kuukausien aikana vanhemmat opettelevat tulkitsemaan oman vauvansa viestien eri sävyjä. Vähitellen syntyy ymmärrys esimerkiksi vauvan itkun erilaisista merkityksistä ja hänen temperamentistaan, kertoo terveydenhoitaja Tiia Mäkinen.
Varhainen vuorovaikutus rakentaa luottamusta
Vauva on täysin riippuvainen saamastaan hoidosta ja hoivasta. Kun vanhempi huomaa vauvan viestejä ja vastaa niihin johdonmukaisesti, lapselle syntyy turvallisuuden tunne.
– Kun vanhempi on herkkä vauvan vihjeille ja pyrkii vastaamaan vauvan tarpeisiin johdonmukaisesti, lapsi voi kasvaa luottamaan siihen, että maailma on hyvä paikka elää. Samalla hänelle kehittyy käsitys siitä, että hän itse on hyvä ja rakastettava, sanoo sosiaalityöntekijä Anu Salmenkangas.
Varhainen vuorovaikutus ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa tekemistä tai erityisiä harjoitteita. Sen ytimessä ovat tavalliset arjen hetket: syli, katsekontakti, juttelu, lohduttaminen, yhteiset leikkihetket ja turvalliset rutiinit.
– Ennen kaikkea lapsi tarvitsee tunteen siitä, että häntä rakastetaan ja että hän tuottaa iloa vanhemmilleen, Salmenkangas muistuttaa.
Mäkinen näkee työssään usein pieniä, mutta merkityksellisiä hetkiä, joissa yhteys vauvan ja vanhemman välillä näkyy.
– Kun vanhempi katsoo vauvaansa ja samalla jutustelee hänelle, se kertoo kauniisti kiintymyksestä vauvaan.
Vertaileminen vie iloa vauva-ajasta
Moni vanhempi pohtii, eteneekö oma vauva samalla tavalla kuin muut samanikäiset lapset. Kehityksessä on kuitenkin paljon yksilöllistä vaihtelua.
– Vertailu muihin vauvoihin johtaa helposti turhaan stressiin. Neuvolassa seurataan vauvan kokonaiskehitystä, jolloin vanhempi saa riittävästi tietoa juuri oman lapsensa kasvusta ja kehityksestä, muistuttaa Mäkinen.
Neuvolan tehtävänä on tukea vanhempaa näkemään oman lapsensa vahvuudet ja kehityksen eteneminen. Jos jokin asia herättää huolta, sitä arvioidaan yhdessä.
– On tärkeää, että vanhempi tulee kuulluksi omaa vauvaa koskevissa huolissa. Tarvittaessa pohdimme yhdessä, tarvitseeko tilannetta selvittää tarkemmin.
Luottamus omaan neuvolan terveydenhoitajaan voi muodostua merkittäväksi voimavaraksi. Monilla perheillä sama ammattilainen kulkee rinnalla raskausajasta aina lapsen kouluikään asti.
Vauvan syntymä muuttaa koko perheen arkea
Vauvan saapuminen perheeseen on suuri elämänmuutos. Jokainen uusi perheenjäsen muuttaa ihmisten välisiä suhteita ja arjen rytmiä.
Erityisesti ensimmäisen lapsen syntymä voi herättää vanhemmassa monenlaisia tunteita ja käynnistää kasvun vaiheen, jossa opetellaan uudenlaista elämää ja vastuuta.
– Vanhemmaksi tuleminen ja uuden arjen opettelu voivat käynnistää vanhemmassa sekä kasvua että kriisin. Samalla myös mahdollinen parisuhde joutuu uudenlaiseen tilanteeseen ja ulkopuolinen apu voi olla tarpeen, muistuttaa Salmenkangas.
Vauva-arkeen kuuluu usein myös väsymystä, epävarmuutta ja huolta. Siksi vanhempien ei tarvitse jäädä yksin.
– Vanhempien on tärkeää saada apua ajoissa. Joskus se voi tarkoittaa lepoa, konkreettista apua arkeen tai mahdollisuutta keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Tukea on saatavilla esimerkiksi neuvoloista, perhetyöstä, lapsiperheiden sosiaalipalveluista, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä tarvittaessa kasvatus- ja perheneuvolasta.
Lopulta vauva-aikaan kiteytyy yksi tärkeä viesti: jokainen vauva ja jokainen perhe on omanlaisensa. Kun vanhempi oppii luottamaan omaan lapseensa, itseensä ja saamaansa tukeen, jää enemmän tilaa nauttia ainutlaatuisesta vaiheesta, jossa pieni ihminen kasvaa, oppii ja löytää paikkaansa maailmassa.