OLKA-toiminta on koordinoitua sairaalassa tapahtuvaa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan muotoja on useita erilaisia. Vapaaehtoisia voi kohdata esimerkiksi aula-avustajina, juttukavereina tai vertaistukijoina. Toimintaa on sairaaloissa eri puolilta Suomea.
Raili Keronen, Jukka Merikoski ja Jorma Pekkala ovat avanneleikattujen vertaistukijoita. He ovat itse kokeneet elämänmuutoksen leikkauksen jälkeen ja haluavat nyt tukea muita samanlaisen tilanteen kohtaavia ihmisiä.
Vapaaehtoiset kohtaavat sairaalassa potilaita ja tarjoavat heille tukeaan uudessa tilanteessa. Tuki voi olla esimerkiksi yhdessä keskustelemista ja ajatusten jakamista sairauteen liittyvistä asioista. Vertaistuen vastaanottaminen on potilaalle vapaaehtoista, ja keskustelun aiheet voi valita itse.
Hiljaisen tiedon jakamista ja käytännön vinkkejä
Raili Keronen ja Jorma Pekkala käyvät gastroenterologian osastolla kerran kuukaudessa tapaamassa leikkauksessa olleita potilaita. Keskustelut käydään kahvihuoneessa. Vertaistukijoiden käynneille olisi tarve myös useammin, mutta vapaaehtoisten resurssit eivät toistaiseksi tähän riitä. Toimintaan kaivattaisiin lisää vapaaehtoisia.
Jukka Merikoski puolestaan soitetaan paikalle silloin, kun vertaistuelle on tarve. Urologian osastolla avanneleikkauksia on huomattavasti vähemmän, joten vertaistukija pyydetään tarvittaessa paikalle. Joskus potilas tietää itse vertaistuen mahdollisuudesta, ja toisinaan hoitohenkilökunta kertoo potilaalle siitä.
Vertaistukijat auttavat uuteen tilanteeseen sopeutumisessa, ja heidän tärkein tehtävänsä on antaa henkistä tukea. Tunteita pääsee käsittelemään ihmisen kanssa, joka on kokenut vastaavaa. Myös mieltä askarruttavia kysymyksiä pääsee esittämään samaa kokeneelle ihmiselle. Vertaistukijan on tärkeä antaa toivoa.
–Joidenkin kanssa juttelemme pidempään. Toiselle puolestaan riittää, että hän näkee minut siinä, ja ymmärtää, että elämä jatkuu melko normaalina myös avanteen jälkeen, kertoo Raili Keronen.
Jorma Pekkala OLKA-pisteellä. Kuva: Anna Mikkonen
Vertaistukijat jakavat myös hiljaista tietoa ja käytännön niksejä. Hoitajilla on vastuu avanteen tai muun välineen käytön opastamisessa potilaalle, mutta vertaistukija voi jakaa omakohtaista kokemustaan tilanteesta.
–Jaamme niksejä ja kikkoja, miten ratkaista tilanteita tai ongelmia avanteen kanssa, kertoo Jukka Merikoski.
–Esimerkiksi kaikki ihonsuojalevyt eivät sovi kaikille, koska ihmisillä on luonnostaan erilainen iho, jatkaa Jorma Pekkala.
Vertaistukija kohtaa potilaan pääsääntöisesti kerran sairaalajakson aikana. Vertaistukijan kanssa voi kuitenkin yhdessä sopia, että myös myöhemmin esimerkiksi puhutaan puhelimessa.
Vertaistukijat kertovat, että auttamisesta tulee itselle hyvä olo ja se on yksi syy olla toiminnassa mukana. He painottavat henkilökohtaisuuden tärkeyttä auttamisessa. Henkilökohtaisuus tarkoittaa sitä, että potilaat kohdataan kasvokkain ja myös sitä, että jokaiselle potilaalle koitetaan löytää mahdollisimman samankaltainen vertaistukija. Vapaaehtoiset pitävät kasvokkaisten kohtaamisten mahdollisuutta tärkeänä.
–Etenkin voimakkaita tunteita on helpompi käsitellä toisen ihmisen kanssa samassa tilassa. Aina ei myöskään osaa ennakkoon arvata, mikä toisen ihmisen tunnetila on, kertovat vertaistukijat.
–Toiset ovat saaneet valmistautua leikkaukseen jo pitkään, mutta toisilla tilanne tulee eteen hyvinkin nopeasti.
Nykyään myös netin kautta voi saada vertaistukea. OLKA-toiminnan rinnalla kulkee Toivo-sovellus, jonka kautta vertaistukea voi saada ajasta ja paikasta riippumatta. Sovelluksessa tukea ei tarvitse hakea yksittäiseen sairauteen tai vammaan, sillä tuki on tarkoitettu monenlaisiin tilanteisiin. Tuen lisäksi voi saada tietoa niistä järjestöistä, jotka ovat mukana vertaistukitoiminnassa.
Järjestöt mahdollistavat vertaistuen
Vertaistukijat toimivat OLKA-vapaaehtoisina, mutta he ovat usein myös jonkin potilasjärjestön tai yhdistyksen jäseniä. OLKA-toiminta on kokonaisuus, johon yhdistykset ja järjestöt tuottavat sisältöä.
OLKAn koordinaattorit tekevät yhteistyötä sairaaloiden kanssa, jotta tukitoiminta saadaan toimimaan sujuvasti. OLKAn vertaistukijat ovat käyneet vertaistukijavalmennuksen, joka antaa valmiuksia toimia vertaistukijana.
Järjestöissä ja yhdistyksissä jäsenet saavat myös pitkäkestoista vertaistukea. Niissä voi löytää ympärilleen ihmisiä, jotka ovat kokeneet samankaltaisen tilanteen. Raili Keronen, Jukka Merikoski ja Jorma Pekkala ovat aktiivisia omassa yhdistyksessään Pirkanmaan Ilcossa. Se on avanne- ja vastaavasti leikattujen sekä anaali-inkontinenssipotilaiden paikallinen jäsenyhdistys. Yhdistyksen kattojärjestö on Finnilco. Yhdistys järjestää vertaistukitoiminnan lisäksi jäsenilleen virkistäytymistä ja erilaista tekemistä.
–Saunailloissa jaamme niksejä toisillemme, kun joku on keksinyt jotain kätevää, kertovat Jukka Merikoski ja Raili Keronen
–Toimimme myös vertaistukena toisillemme, jatkaa Jorma Pekkala.
OLKA Pirkanmaa
OLKA-toiminta on valtakunnallinen toimintamalli, jota toteutetaan jo lähes kaikissa Suomen sairaaloissa. OLKA Pirkanmaa tarjoaa tukea ja merkityksellisiä kohtaamisia Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakkaille. Toiminta rakentuu neljästä palvelulinjasta, jotka kattavat koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä vertaistuki- ja kokemustoiminnan. OLKA-toiminnan ytimessä on vahva yhteistyö Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Artteli-kumppanuusyhdistys ry:n välillä.
Lue lisää OLKA-toiminnasta ja vapaaehtoisten valmennuksista Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: OLKA-toiminta - pirha.fi