Hyvinvointialueella on saatu aikaan merkittäviä muutoksia muun muassa perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa. Odotusaika palveluihin on lyhentynyt, kiiretiimin toiminta käynnistynyt, ja konsultaatiopalvelut lisääntyneet. Lisäksi avohuumehoitoa ja riippuvuussairauksien hoitoa on siirretty omaksi toiminnaksi.
Hyvinvointialueella myös ikäihmisten laitoshoidon määrä on vähentynyt ja korvautunut keveämmillä asumisen ratkaisuilla. Niin ikään sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio edennyt hyvin: OmaPirhassa oli viime vuonna 320 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja joka kolmas asukas on rekisteröitynyt myös digiklinikan käyttäjäksi. Viime vuonna otettiin käyttöön myös perusterveydenhuollon uusi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa digipalvelujen yhtenäisemmän kehittämisen.
Pelastustoimen tehtävämäärät olivat viime vuonna edellisvuosien tasolla, ensihoidon tehtävämäärä sen sijaan kasvoi. Ambulansseilla tehtävien siirtokuljetusten määrä sekä potilaskuljetukset ovat eri toimenpiteiden ansiosta vähentyneet.
Myönteisempi työntekijäkokemus
Työntekijäkokemus kehittyi hyvinvointialueella viime vuonna myönteiseen suuntaan, joskin kehitettävää vielä on. Avointen tehtävien täyttöaste oli viime vuonna 89 prosenttia, ja työnhakijakokemus hyvällä tasolla. Sairauspoissaolopäivien vähentämistä koskevat tavoitteet eivät sen sijaan toteutuneet riittävän hyvin.
Hyvinvointialueen palkkakustannukset nousivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Vuokratyön käytön kustannukset vähenivät peräti 41 prosenttia. Hyvinvointialueen henkilöstömäärä on kasvanut muun muassa oman toiminnan vahvistuttua ostopalvelujen sijaan. Palkallisen henkilöstön työpanoksen määrä kasvoi kaksi prosenttia.
Alijäämät katettaneen
Hyvinvointialueen toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 2,7 prosenttia. Hyvinvointialue tuotti ylijäämää 125 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen taseessa oleva alijäämä saataneen katettua kuluvan vuoden lopussa.
- Kehitys on Pirkanmaalla oikean suuntaista niissäkin tavoitteissa, jotka eivät aivan toteutuneet. Monien muutosten jälkeen pyrimme nyt vakauttamaan toimintaa mutta varaudumme myös erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Viime vuonna hyvinvointialueella päivitettiin strategiaa, ja keväällä valittu aluevaltuusto hyväksyi sen tammikuussa 2026. Strategiaan pohjautuva toimeenpanosuunnitelma on aluehallituksen käsiteltävänä 30.3.2026. Toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita strategian eri kokonaisuuksille.