TIE-hankkeessa etsitään digitaalisia ratkaisuja itsenäiseen elämään
TIE – Tukea itsenäiseen elämään -hankkeessa kehitetään ja kokeillaan eri hyvinvointialueilla uuden teknologian ratkaisuja, jotka tukevat vammaisten henkilöiden arkea, osallisuutta ja itsenäistä elämää. Pirkanmaan, OmaHämeen ja Pohjois-Pohjanmaan osahankkeissa on kokeiltu ja kehitetty erilaisia digitaalisia toimintamalleja yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa.
17.6.2026
Päivitetty 17.6.2026
Selkokielinen tiivistelmä
TIE-hankkeessa tehdään uusia digitaalisia palveluja. Ne auttavat vammaisia ihmisiä arjessa ja tukevat itsenäistä elämää.
Pirkanmaan hyvinvointialueella kokeiltiin ELLA-sovellusta. Se auttaa esimerkiksi kodin hoidossa, rahan käytössä ja muissa arjen asioissa. Sovellusta voi käyttää itse. Tekstit voi myös kuunnella. Käyttäjät kertoivat, miten sovellusta voisi parantaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kokeiltiin etäohjausta. Asiakkaan kotiin tuotiin laite. Sen avulla voi soittaa videopuheluja työntekijöille ja läheisille. Etäohjaus helpottaa arkea ja lisää turvallisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestettiin työpajoja. Niissä asiakkaat saivat kertoa ajatuksiaan digipalveluista. He toivoivat lisää apua digilaitteiden käyttöön. He halusivat myös olla mukana kehittämässä palveluja.
Kaikissa osahankkeissa tärkeää on, että asiakkaat ovat mukana kehittämisessä. Digitaaliset palvelut toimivat parhaiten, kun niitä tehdään yhdessä käyttäjien kanssa.
Tiivistelmä on tehty Microsoft Copilot -tekoälyn avulla.
Asiakkaat kehittämässä tulevaisuuden digipalveluja
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehittämistyössä keskiössä ovat olleet asiakkaiden omat näkemykset ja ideat. Oulussa järjestetyissä Tulevaisuus-työpajoissa vammaiset henkilöt pääsivät yhdessä ammattilaisten kanssa pohtimaan, millainen rooli teknologialla on hyvässä arjessa nyt ja tulevaisuudessa.
Työpajoissa osallistavat ja pelilliset menetelmät innostivat keskusteluun ja ideointiin. Osallistujat toivat esiin, että digitaaliset välineet ovat tärkeä osa arkea. Niiden avulla ihmiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja tekevät itselle merkityksellisiä asioita.
Samalla osallistujat nostivat esiin myös kehittämistarpeita. Kaikilla ei ole vielä yhdenvertaisia valmiuksia tai mahdollisuuksia digipalvelujen käyttöön, joten he tarvitsevat lisää tukea, opastusta ja saavutettavia ratkaisuja.
Työpajojen keskeinen viesti oli selkeä: vammaiset henkilöt eivät ole vain palvelujen käyttäjiä, vaan aktiivisia kehittäjiä. Kun ammattilaiset ottavat asiakkaat mukaan suunnitteluun alusta alkaen, he voivat rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat yhdenvertaista osallistumista digitaaliseen yhteiskuntaan.
ELLA-sovellus tukee arjen taitoja ja digiosallisuutta
Pirkanmaan hyvinvointialueella on testattu pienryhmissä ELLA-sovellusta, joka tarjoaa helppokäyttöistä ja saavutettavaa sisältöä päiväaikaisen toiminnan ja asumisen tueksi. Sovellus tukee esimerkiksi arjen hallintaa, asiointia, itsestä huolehtimista, kodinhoitoa, ruoanlaittoa ja turvallisuustaitoja. Käyttäjät voivat myös kuunnella kaikki sisällöt, mikä lisää saavutettavuutta.
ELLA-sovellusta testattiin viidessä työpajassa yhdessä opiskelijoiden, asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Osallistujat tutustuivat sovellukseen, kokeilivat sitä omilla laitteillaan ja arvioivat sen hyötyä itsenäisen elämän tukena.
Kokeilujen perusteella osallistujat kokivat sovelluksen hyödylliseksi erityisesti arjen perustaitojen harjoittelussa sekä omatoimisen oppimisen välineenä. Osaavammille ja taitavammille käyttäjille osallistujat toivoivat haastavampaa versiota selkoversion lisäksi. Samalla he antoivat runsaasti kehittämisideoita, esimerkiksi lisää arjen tilanteita kuvaavia videoita sekä eritasoisille käyttäjille sopivia sisältöjä. Hankkeen työntekijät välittävät kehittämisideat sovelluksen kehittäjille.
Etäohjaus tuo tuen kotiin ja vahvistaa yhteyksiä
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli OmaHämeessä on pilotoitu etäohjausta osana tuetun asumisen kehittämistä. Etäohjauksessa asiakas saa kotiinsa helppokäyttöisen laitteen, jonka avulla työntekijä voi olla yhteydessä asiakkaaseen videopuheluiden ja viestien välityksellä.
Etäohjaus lisää palvelujen joustavuutta, sillä tuki ei ole sidottu tiettyihin käyntiaikoihin. Sen avulla työntekijät ovat voineet vastata paremmin erityisesti ilta- ja viikonloppuaikojen tuen tarpeisiin. Työntekijät voivat myös räätälöidä palvelua yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.
Yksi merkittävimmistä hyödyistä on ollut läheisten osallistumisen vahvistuminen. Laitteen kautta myös omaiset voivat olla yhteydessä asiakkaaseen, mikä lisää turvallisuuden tunnetta ja pitää yhteyden arjessa tiiviimpänä.
Pilotointien kokemusten mukaan etäohjaus voi helpottaa arjen hallintaa, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa yhteyksiä sekä työntekijöihin että läheisiin. Samalla se tarjoaa uusia tapoja kohdentaa tukea asiakaslähtöisesti.
Yhteinen suunta: kohti saavutettavaa ja asiakaslähtöistä digiarjen tukea
Kaikkia osahankkeita yhdistää tavoite tukea vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja vahvistaa osallisuutta digitaalisessa arjessa. Kehittämistyössä korostuvat helppokäyttöisyys, saavutettavuus, yksilöllinen tuki sekä asiakkaiden aktiivinen rooli.
Kokeilut osoittavat, että digitaaliset ratkaisut voivat parhaimmillaan tuoda arkeen joustavuutta, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa yhteyksiä – kun ne suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa.