Lasten lääketutkimuskeskus PeeTUssa Taysissa on alkamassa kaksi uutta lääketutkimusta tyypin 1 diabeteksen hoitoon. Toisessa pyrkimyksenä on ehkäistä ja viivyttää oireisen diabeteksen puhkeamista esidiabetesvaiheessa. Toinen on suunnattu vastasairastuneille tyypin 1 diabeetikoille ja siinä tutkitaan, voisiko lääkkeen avulla pitää yllä potilaan omaa haiman beetasolukapasiteettia ja insuliinieritystä.
Molemmissa tutkittavana on sama lääkeaine ja tutkimukset on suunnattu alle 36-vuotiaille.
– Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat. Omaa insuliinituotantoa on kuitenkin vielä jäljellä, jos sairaus tai alttius sille havaitaan ajoissa. Jos pystyisimme mahdollisimman pitkään säilyttämään potilaan omaa beetasolureserviä, se viivyttäisi sairauden liukumista diabetekseen ja parantaisi hoitotasapainoa, sanoo tutkijalääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Salla Kuusela Taysista.
Tutkittava lääke on Barisitinibi, jota käytetään jo muun muassa nivelreuman, pälvikaljun ja vaikean atooppisen ihottuman hoidossa.
– Se on tulehdusreaktiota sammuttava lääke, jota käytetään autoimmuunisairauksissa. Siksi ajatellaan, että se voisi toimia myös tyypin 1 diabetekseen liittyvässä tulehduksessa, joka haimassa tuhoaa insuliinia tuottavia soluja, sanoo lastentautien erikoislääkäri, ylilääkäri Sauli Palmu PeeTUsta.
Kyseessä on nieltävä päivittäin otettava lääke, joka ei siis vaadi pistoksia.
– Tämä on varsinkin lapsipotilaiden kannalta helpottava asia, Palmu lisää.
Kohderyhmänä myös aikuiset
Esidiabetesvaiheen (stage 2) tutkimukseen haetaan osallistujiksi 1–36-vuotiaita henkilöitä, joilla on jo todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö, mutta ei vielä oireista diabetesta. Osallistujia haetaan muun muassa laajan DIPP-tutkimuksen seurannassa olevista tutkittavista. DIPP-tutkimus alkoi Taysissa vuonna 1994 ja siinä on tutkittu tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.
Toiseen tutkimukseen haetaan osallistujiksi tuoreen tyypin 1 diabetesdiagnoosin (stage 3) saaneita 1–36-vuotiaita. Jotta tutkimukseen pääsee mukaan, diagnoosista tulee olla kulunut alle sata päivää.
– Keskustelemme tutkimuspotilaiden ja perheiden kanssa mahdollisesta tutkimukseen osallistumisesta vastaanottokäynnin yhteydessä Taysissa, joko lasten tai aikuisten vastaanotoilla, Kuusela sanoo.
Tulevaisuuden läpimurtoja
Diabeteksen hoito on kehittynyt edellisten viiden-kymmenen vuoden aikana huomattavasti älypumppujen ja jatkuvan sensoroinnin ansiosta. Edelleen ainoa lääke on kuitenkin insuliini, joka on ollut käytössä sata vuotta.
Kuusela ja Palmu odottavat lääkehoidosta tulevaisuuden läpimurtoja.
– Tällä aihealueella tehdään nyt paljon tutkimusta niin Suomessa kuin maailmalla. Jos joskus, niin nyt olemme lähellä sitä, että pystymme vaikuttamaan taudin kulkuun lääkkeellä. Se ei ole näköpiirissä heti, mutta pitkässä juoksussa meillä täytyy olla pyrkimyksenä, että pystymme vielä ehkäisemään diabetesta, Palmu toteaa.
Tutkimuksia on menossa useammasta eri lääkeaineesta, ja viime vuosien tutkimukset ovat jo osoittaneet, että sairauden etenemistä voidaan lääkkeellä hidastaa. Yksi tällainen lääke on hyväksytty käyttöön Yhdysvalloissa ja sille on haettu myyntilupaa myös Euroopassa. Myös Taysissa on useampia lääkeaineita tutkittu ja myös uusia aihioita on tulossa.
– Vielä ei voida sanoa, onko joku niistä parempi tai tehokkaampi tai millä olisi hyötyyn nähden vähiten haittavaikutuksia. Siksi tarvitaan aktiivista tutkimusta, Kuusela sanoo.
Tyypin 1 diabetes
- Diabetes kehittyy hiljalleen esidiabeteksen (state 2) kautta oireiseen, diagnosoituun diabetekseen (state 3).
- Tällä hetkellä ainoa hoito on insuliini ja ilman sitä potilas ei pärjää. Annostelu on kuitenkin kehittynyt edellisten kymmenen vuoden aikana huomattavasti älypumppujen ja jatkuvan sensoroinnin ansiosta.
- Tutkimuksissa etsitään aktiivisesti lääkeainetta, joka rauhoittaisi autoimmuuniprosessia ja niitä aggressiivisesti käyttäytyviä soluja, jotka diabeteksessa hyökkäävät haiman beetasoluja vastaan.