Sairaala-alueella liikkuu päivittäin runsaasti niin henkilöstöä, potilaita kuin heidän läheisiäänkin. Monella sairaalassa asioivalla on myös liikkumiseen tai aisteihin liittyviä rajoitteita. Sairaala-alueella liikkumisen on siksi oltava erityisen turvallista, esteetöntä ja sujuvaa myös rakentamistöiden aikana.
− Jo nykytilanteessa esteettömissä kulkureiteissä on kuitenkin havaittu puutteita, ja rakentamisen aikana on olemassa riski, että tilanne vaikeutuu entisestään. On erityisen tärkeää turvata toimivat yhteydet sairaalaan saapuville, tulivat he millä kulkuvälineellä tahansa, sairaalainsinööri Tero Rahkonen kertoo.
Reittien laadukkuuden varmistamiseksi Pirkanmaan hyvinvointialue on käynnistänyt kehityshankkeen, jossa laaditaan suunnittelu- ja toimintaohjeet turvallisille ja esteettömille työnaikaisille kulkureiteille sairaalaympäristössä. Työssä laaditaan raamit myös selkeälle ja saavutettavalle rakennustyön aikaiselle opastukselle ja viestinnälle. Tavoitteena on, että ohjeet valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kehityshankkeessa myös suunnitellaan rakentamisen eri vaiheisiin sopivia kävely- ja pyöräilyreittejä Tays Keskussairaalan alueelle.
− Samalla arvioidaan, mistä vaatimuksista työmaaolosuhteissa voidaan mahdollisesti joutua tinkimään sekä miten puutteita voidaan kompensoida. Lisäksi laaditaan arviointilista, jonka avulla reittien toteutuksen laatua voidaan seurata tulevaisuudessa kaikissa Pirkanmaan hyvinvointialueen rakennushankkeissa, Rahkonen sanoo.
Kehityshanketta rahoitetaan Traficomin vuodelle 2026 myöntämällä hankeavustuksella. Hankkeen konsulttina toimii AFRY Finland Oy. Ohjeiden työstössä on mukana hyvinvointialueen opastamisen, esteettömyyden, kunnossapidon, viestinnän sekä liikenteen ja pysäköinnin asiantuntijoita.
Testikävelyllä kokeillaan reittien esteettömyyttä käytännössä
Reittien nykytilaa testattiin käytännössä 1. kesäkuuta työmaan tuntumassa järjestetyllä esteettömyyskävelyllä. Esteettömyyskävelyyn osallistui noin 20 vapaaehtoista Pirkanmaan potilasjärjestöistä, Pirkanmaan hyvinvointialueen asukaspoolista ja Olka-sairaalavapaaehtoistoiminnasta.
Kävelyllä kiinnitettiin huomiota erityisesti opasteiden merkitykseen. Testikävelyn osallistujat korostivat, että selkeät ja hyvin näkyvät opasteet ovat välttämättömiä ja niiden merkitys korostuu, kun reitit muuttuvat työmaiden vuoksi. Kävelyn aikana saatiin palautetta myös juuri päivitetystä alueopasteesta. Kävelijät pitivät tärkeänä, että esteettömien pysäköintipaikkojen saatavuus sisäänkäyntien läheisyydessä turvataan myös työmaiden aikana.
Reitin varrella arvioitiin myös työmaa-alueiden rajauksia. Työmaa-aluetta rajaavien läpinäkyvien verkkoaitojen arvioitiin helpottavan oman ja rakennusten sijainnin hahmottamisessa. Aitoja on oltava koko reitin varrella ja niiden on sijaittava riittävällä turvaetäisyydellä työalueesta, jotta kulkureitin käyttäminen tuntuu turvalliselta. Myös jalankulun ja pyöräilyn selkeää erottamista sekä suojateiden merkitsemistä pidettiin tärkeänä. Vuodenaikojen vaihtelua silmällä pitäen muistutettiin myös reittien valaisusta ja talvikunnossapidosta.
Testikävely ja sen aikana saatu palaute antoivat arvokasta tietoa reittien jatkokehittämistä varten. Vaikka kulkeminen väliaikaisilla reiteilläkin onnistui, ei kokemus aina ollut miellyttävä. Reittien varrella olevat epätasaiset kohdat sekä liian kaltevat luiskat haastoivat erityisesti apuvälineitä käyttävien kulkemista. Sujuvinta etenemisen arvioitiin olevan tasaisilla ja riittävän kovilla, esimerkiksi asfalttipintaisilla osuuksilla. Reiteillä olisi myös hyvä tarjota nykyistä useampia pysähdyspaikkoja, joissa olisi mahdollista levähtää matkan varrella.
Työmaan aikaisten järjestelyjen kehittämistä sekä ohjeistuksen laatimista jatketaan havaintojen pohjalta. Eri kohderyhmien osallistamista kehityshankkeeseen on tarkoitus jatkaa myös syksyllä.