Taysissa vuonna 2024 tehdyillä hedelmöityshoidoilla syntyi 628 lasta, joista 139 sai alkunsa luovutettujen lahjasolujen avulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Taysin hedelmöityshoidoilla on syntynyt kaikkiaan 4516 vauvaa.
Hedelmällinen yhteistyö on kansallista kärkeä
Potilas saa lähetteen hedelmöityshoitoon yleensä sote-asemaltaan tai omasta työterveyshuollostaan, minkä jälkeen ensikäynnille Taysiin pääsee noin kolmessa kuukaudessa.
Taysissa asioi hedelmöityshoidoissa pirkanmaalaisten lisäksi potilaita Kanta-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueelta käydään lahjasoluilla tehtävissä hedelmöityshoidoissa Taysissa.
– Me teemme Taysissa noin kolmanneksen koko Suomen julkisen puolen hedelmöityshoidoista. Tulokset ovat erinomaisia, mutta ilman sukusolujen lahjoittajia emme voi auttaa kaikkia, kertoo osastonylilääkäri Katja Ahinko.
– Taysissa on tehty hedelmöityshoitoja jo 1980-luvulta lähtien, mutta toimintamalli ja yhteistyökumppanit ovat vuosien varrella vaihdelleet. Kymmenen vuotta sitten toiminnassa tapahtui iso muutos, kun silloinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti aloittaa hedelmöityslaboratoriotoiminnan osana omaa palvelutuotantoaan. Näin käynnistyi Fimlabin ja Taysin poliklinikan yhteistyö, Ahinko kertoo hedelmöityshoitojen historiasta Pirkanmaalla.
– Yhteistyömme on tiivistä ja erittäin sujuvaa. Niin pitää ollakin, sillä potilasmäärät ovat meillä suuria. Hoitotulosten puolesta olemme kansallista kärkeä, Ahinko sanoo.
Poliklinikan henkilökunta – kätilöt, sairaanhoitajat ja erikoislääkärit – huolehtivat potilaan kliinisestä hoidosta ja esimerkiksi ultraäänitutkimuksista sekä lääkityksistä. Fimlabin bioanalyytikot ja hedelmöityshoitobiologit työskentelevät laboratorion puolella sukusolujen parissa.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon
Ahingon mukaan yksi merkittävin muutos poliklinikan toiminnassa tapahtui, kun julkisen terveydenhuollon puolelle avautui mahdollisuus tehdä hedelmöityshoitoja luovuttajien lahjasoluilla vuonna 2019.
– Lahjasoluhoidot käynnistyivät meillä käytännössä vuoden 2020 alussa, ja ne ovat tuoneet mukanaan uusia potilasryhmiä, kuten naispareja ja itsellisiä äitejä, Katja Ahinko kertoo.
Kymmenessä vuodessa potilasmäärä on kasvanut valtavasti, mutta myös potilaiden keski-ikä on noussut.
– Hedelmöityshoitoihin tulee nykyään iäkkäämpiä potilaita. Tähän on vaikuttanut ehkä osaltaan se, että yksinään lasta haluavien naisten keski-ikä on yleensä korkeampi. Yli puolet itsellisistä naisista on yli 35-vuotiaita, Ahinko arvioi.
Myös hedelmöityshoitolaboratoriossa käytettävä tekniikka on ottanut suuria harppauksia kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi niin sanottu time lapse -seuranta alkioille on parantanut hoitotuloksia selvästi. Seurannan ansiosta alkioita ei tarvitse enää siirtää mikroskoopin alle tarkastuksia varten, vaan niiden kehitystä voidaan seurata reaaliaikaisesti inkubaattorissa, alkioille optimaalisissa olosuhteissa.
Osastonylilääkäri Katja Ahinko muistaa vuosien varrelta lukuisia sykähdyttäviä tilanteita.
– On ollut upeita hetkiä, kun olen hoitanut pitkään lapsesta haaveilevaa pariskuntaa ja kun raskaus sitten alkaa, niin olen kyllä itsekin herkistynyt.
Luovuttajapula on nyt isoin haaste
Valtaosa hedelmöityshoidoista Taysissa toteutetaan pariskunnan omilla sukusoluilla, mutta aina tämä ei onnistu. Tilanne lahjasolujen suhteen on tällä hetkellä kriittinen – luovuttajiksi kaivataan nyt erityisesti miehiä.
– Lahjasolujen tarvitsijoita on jonossa valtavasti. Munasoluja joutuu odottamaan 8–12 kuukautta ja siittiöjono on tällä hetkellä noin vuoden, Ahinko kertoo haasteellisesta tilanteesta
Yksi siittiöiden luovuttaja voi Suomessa auttaa enintään viittä perhettä. Rajoitus on asetettu estämään liian laajaa puolisisarusten verkostoa. Lisäksi laki takaa lapselle oikeuden saada tietää luovuttajan henkilöllisyyden täysi-ikäisenä.
– Sukusolujen lahjoittaminen on suurin lahja, jonka voi antaa. Se voi muuttaa jonkun elämän, Ahinko painottaa.
– Lahjoittaminen ei ole aivan kevyt prosessi: käyntejä tulee useita ja luovuttajien terveydentilaa tutkitaan. Auttamisen halu on se tärkein ominaisuus, jota luovuttajalta edellytetään, Ahinko toteaa.
Voisitko sinä lahjoittaa ihmeen?
Lapsettomuus on kipeä asia, joka koskettaa monia suomalaisia. Lahjasolut antavat monelle lasta toivovalle mahdollisuuden saada hartaasti kaivattu vauva. Lahjoittamalla munasoluja tai siittiöitä voi antaa lapsettomille arvokkaan lahjan.
– Tarvitsemme vapaaehtoisten sukusolujen lahjoittajien apua ja pyrimme tekemään luovuttamisen mahdollisimman vaivattomaksi lahjoittajalle, Katja Ahinko sanoo.
Munasoluja voi lahjoittaa 20–35-vuotias terve nuori nainen ja siittiöitä voi lahjoittaa 20–45-vuotias terve mies, jonka suvussa ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia. Monet hyvässä hoitotasapainossa olevat sairaudet kuten kilpirauhassairaudet, astma, allergia ja atopia eivät ole este luovutukselle. Sukusoluja ei kuitenkaan voi luovuttaa, mikäli polttaa tai käyttää tupakkatuotteita. Käytön tulee olla loppunut vähintään kolme kuukautta ennen luovuttamista.
Lisää tietoa saat pirha.fi-verkkosivuilta tai soittamalla lahjasoluhoitajalle numeroon 03 3116 3470 arkisin kello 8–14.