Suunnitelmallisen valvonnan kohteista valtaosa oli keskimääräisen riskin toimintaa. Noin 86,7 prosenttia valvotuista palveluyksiköistä luokiteltiin keskimääräisen riskin yksiköiksi, 10,6 prosenttia korkean riskin ja 2,7 prosenttia matalan riskin yksiköiksi. Määrällisesti keskimääräisen riskin palveluyksiköitä on sote-palveluissa selvästi eniten.
Valvonnassa havaitut vakavat ja merkittävät poikkeamat muodostivat 11,7 prosenttia kaikista poikkeamista. Ne liittyivät pääosin omavalvonnan toteuttamiseen sekä lääkehoitoon. Samalla ohjaus‑ ja valvontakäynneillä tunnistettiin myös paljon hyvää kehittämistyötä palveluyksiköissä.
Omavalvonta kehittynyt Pirkanmaalla
Sosiaali- ja terveydenhuollossa ensisijainen vastuu laadun ja turvallisuuden varmistamisesta on palveluntuottajien omavalvonnalla. Omavalvonnan toteuttamisessa on Pirkanmaalla nähtävissä myönteistä kehitystä. Omavalvontasuunnitelmissa huomioidaan aiempaa paremmin Valviran vuonna 2024 antama määräys, ja omavalvontasuunnitelmien laadinta on edennyt varsin hyvin myös terveydenhuollossa.
Omavalvonnan sisällöllisessä kehittämisessä on kuitenkin vielä parannettavaa. Myös valvontalain mukaisessa henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa on tunnistettu kehittämistarpeita.
Pirhassa tehdyt omavalvontaan liittyvät uudistukset ovat selkeyttäneet merkittävästi myös lakisääteisen järjestämistehtävään liittyvän sosiaali‑ ja terveydenhuollon valvonnan kokonaisuutta.