Aluehallitus päätti sairaalapalvelujen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä kokouksessaan 13.10. Neuvottelujen arvioitiin voivan johtaa korkeintaan 350 henkilön palvelussuhteen irtisanomiseen tai palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat sairaalapalvelulinjan koko henkilöstöä lukuun ottamatta kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueen työntekijöitä. He olivat jo toisen, aiemmin käynnistetyn yhteistoimintamenettelyn piirissä. Yhteistoimintaneuvotteluissa suunnitelluilla muutoksilla on vaikutuksia myös tukipalveluiden henkilöstöön. Neuvottelujen aikana henkilöstövaikutusten kokonaismäärä tarkentui siten, että mahdollinen palvelussuhteen päättäminen koskee arviolta enintään 140 henkilöä ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen muuttuminen koskee arviolta enintään 165 henkilöä.
– Henkilöstövaikutukset ovat valitettavia ja ymmärrämme niiden aiheuttavan epävarmuutta. Tarjoamme henkilöstölle tukea ja pyrimme löytämään muita koulutusta, osaamista ja kokemusta vastaavia tehtäviä hyvinvointialueen sisältä niille työntekijöille, joiden osalta muutokset johtaisivat palvelussuhteen päättymiseen, sairaalapalvelujen palvelulinjajohtaja Markus Paananen sanoo.
Neuvottelut käytiin, jotta sairaalapalveluissa päästään vuoden 2026 talousarvion tavoitteisiin. Sairaalapalvelujen sopeuttamistarpeeksi todettiin talousarvion valmisteluvaiheessa yhteensä 18,2 miljoonaa euroa, josta 8,3 miljoonaa euroa arvioitiin liittyvän henkilöstöä koskeviin toimenpiteisiin.
– Tavoitteenamme on ollut talouden sopeuttaminen siten, että vaikutukset potilaiden hoitoon ovat mahdollisimman vähäiset. Neuvotteluissa tarkasteltiin laajasti myös muita säästötoimenpiteitä, jotka olivat vaihtoehtoina henkilöstöön kohdistuville muutoksille. Henkilöstökustannusten pienentäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta sairaalapalvelujen toiminta voidaan sopeuttaa talouden reunaehtoihin, Paananen kertoo.
Sisätautiosastojen määrää esitetään vähennettäväksi
Neuvottelujen tuloksena erikoissairaanhoidosta suunnitellaan vähennettävän 46 sairaansijaa sulkemalla Tays Hatanpään sisätautiosastot 1 ja 2 maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Väheneviä sairaansijoja korvaamaan hankittaisiin ikäihmisten palveluista yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja, jotka ovat edullisempia ja asiakkaille sopivampia kuin erikoissairaanhoidon hoitopaikat.
– Nykyisin iso määrä potilaita on hoidossa epätarkoituksenmukaisessa yksikössä. Tämä aiheuttaa hoitoketjuihin viiveitä, lisää tarpeetonta potilaiden siirtelyä ja pitkittää hoitojaksoja. Pitkittyvät hoitojaksot puolestaan heikentävät potilaiden toimintakykyä ja viivästyttävät toipumista. Epätarkoituksenmukainen hoitopaikka myös aiheuttaa lisäkustannuksia, Paananen kertoo.
Hatanpäältä vapautuviin tiloihin suunnitellaan väliaikaisesti siirrettävän Kangasalan 55-paikkaisen vuodeosaston toimintaa. Siirto toteutettaisiin toukokuun 2026 loppuun mennessä ja se jatkuisi siihen saakka, kunnes Kangasalan sosiaali- ja terveysaseman huonokuntoisten tilojen osalta saadaan pysyvämmät ratkaisut. Hatanpään väistötilojen lisäksi Kangasalan vuodepaikoista viisi siirrettäisiin Orivedelle.
Hatanpään sairaalan naistentautien poliklinikkatoiminta yhdistettäisiin Tays Keskussairaalassa toimivaan yksikköön. Yksiköiden yhdistäminen sekä vähentäisi kustannuksia että ratkaisisi hajautettuun toimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä haasteita.
Sijaishallintaa tehostetaan
Sairaalapalvelujen sijaishallintaa esitetään keskitettäväksi somatiikan, psykiatrian ja lähisairaaloiden resurssikeskuksiin. Keskittämisen tavoitteena on vähentää päällekkäistä työtä, tehostaa poissaolojen hallintaa ja vähentää sijaisten käytön kustannuksia. Samalla tarkasteltaisiin mahdollisuuksia parantaa myös leikkaussali- ja poliklinikkatoimintojen sijaishallintaa.
– Poissaolojen paikkaaminen voitaisiin jatkossa hoitaa nykyistä keskitetymmin, mikä vähentäisi yksiköiden hankkiman sijaistyön tarvetta sekä vuokratyötä ja keventäisi myös esihenkilöiden työkuormaa, Paananen sanoo.
Myös sairaalapalvelujen eri erikoisalojen päivystys- ja varallaolojärjestelyissä on tunnistettu muutostarpeita. Psykiatrialle muodostettaisiin uusi kiireellisen hoidon poliklinikka uudelleenorganisoimalla nykyisten akuuttipsykiatrian poliklinikan, kriisi-intensiiviyksikön, rajapintayksikön ja kotisairaalan toimintaa.
Lisäksi sairaalapalvelujen toimialueilla on tunnistettu tehtäviä, joiden tarve on muuttunut muun muassa aiempien muutosten, digitalisaation ja palveluiden keskittämisen myötä. Osassa näistä tehtävistä työnkuvaa muutettaisiin tai työ kohdennettaisiin uudelleen, ja osa tehtävistä voitaisiin lakkauttaa. Kokonaisuus koskee enintään 60 sairaalapalvelujen työntekijää.
– Ennen toimeenpanon käynnistämistä odotamme, että aluevaltuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion, Paananen muistuttaa.
Henkilöstöltä tulleet ehdotukset vähensivät henkilövähennysten tarvetta
Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin erilaisia työnantajan esittämiä säästötoimenpiteitä ja etsittiin näille myös vaihtoehtoisia säästöjä. Sairaalapalvelujen henkilöstö on esittänyt aktiivisesti säästöideoita, jotka otettiin neuvotteluissa huomioon.
Toimenpiteet liittyvät muun muassa ostopalvelukustannusten pienentämiseen, materiaalien ja tarvikkeiden käyttöön, toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-kustannusten vähentämiseen.
– Kaiken kaikkiaan henkilöstön ehdotuksista muodostui noin miljoonan euron vaihtoehtoinen säästöpaketti, jolla voitiin vähentää henkilöstövähennysten tarvetta. Nämä ehdotukset ovat tärkeä osa yhteistä työtä talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Ideoita on tullut valtava määrä ja niiden käsittelyä jatketaan edelleen, Paananen kiittää.