Opiskelijat ovat kiinteä osa Pirkanmaan hyvinvointialueen arkea. Eri alojen opiskelijoita on harjoitteluissa jatkuvasti etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös useiden muiden alojen opiskelijat voivat suorittaa opintoihin sisältyviä harjoitteluita hyvinvointialueella erilaisissa tehtävissä.
–Jos meiltä löytyy kyseisen ammattiryhmän edustajia, voi harjoittelu olla mahdollinen, pohtii vs. hoitotyön johtaja Tiina Kortteisto Taysista.
Harjoitteluissa opiskelijat oppivat opiskeltavaan alaan liittyviä käytännöntaitoja. Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoilla yksi harjoittelujakso kestää tyypillisesti 3–8 viikkoa, ja niitä on opiskelijalla useita.
–Alkuvaiheissa opintoja ohjausta on enemmän, mutta mitä pidemmälle opiskelija etenee, sitä itsenäisempää tekemisestä tulee. Jo harjoittelun aikana työskentelystä tulee vaiheittain itsenäisempää, kertoo Tiina Kortteisto.
Harjoittelujaksojen määrä on noussut
–Ammattikorkeakoulututkinnosta jopa kolmannes on harjoitteluja. Ne ovat olennainen osa ammatillista koulutusta, kertoo harjoittelupalveluiden palvelupäällikkö Karoliina Lepola.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin harjoittelijoiden joukko on sairaanhoitajaopiskelijat. Viime vuonna heitä oli harjoittelussa noin 1 200. Muilla aloilla opiskelijamäärät ovat selkeästi pienempiä, joten harjoittelijoitakin on vähemmän. Esimerkiksi terveydenhoitajaopiskelijoita on vuonna 2024 ollut hieman yli kaksisataa, ensihoitajaopiskelijoita noin sataviisikymmentä ja kätilöopiskelijoita noin sata. Sosiaalipalveluissa harjoittelijoiden määrät ovat kokonaismäärältään pienemmät. Esimerkiksi sosionomiksi opiskelevia oli noin viisikymmentä.
Opiskelijoiden ja tarvittavien harjoittelupaikkojen määrään vaikuttavat alan aloituspaikat, joista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö korkeakoulujen esitysten pohjalta. Myös tutkintojen sisällä on harjoittelujaksojen määrissä kasvua. Taysissa suurempiin opiskelijamääriin on pyritty vastaamaan muun muassa lisäämällä pariohjausta hoitotyössä, jolloin yksi työntekijä ohjaa kahta opiskelijaa.
–Pariohjauksessa opiskelijat pääsevät yhdessä opiskelijakollegan kanssa muun muassa harjoittelemaan oman työn suunnittelua, ongelmanratkaisua, ohjaustaitoja ja tiimityötä, mikä on hyödyksi työelämään siirtyessä, kertoo Lepola.
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen harjoitteluviikkoja Pirkanmaan hyvinvointialueella oli vuonna 2024 yhteensä 17 205, kun taas kymmenen vuotta aikaisemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikaan vuonna 2014 vastaava luku oli 8405,8 harjoitteluviikkoa. Hyvinvointialueen toiminta on laajempaa, kuin sairaanhoitopiirin, mikä selittää osaa muutoksesta. Lisäystä on silti tapahtunut.
Harjoitteluja kehitetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa, ja niiden tulee tukea oppimista sekä ammattiin valmistumista tarkoituksenmukaisesti. Opiskelijoilta kerätään harjoitteluista palautetta, ja se otetaan huomioon kehitystyössä.
–Kehitämme harjoitteluja jatkuvasti, ja uusien opetussuunnitelmien myötä tapahtuu aina pientä viilausta, kertoo Kortteisto.
Kesällä ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ei ole harjoitteluita. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus työllistyä kesäksi hyvinvointialueelle, jos osaaminen on työn vaatimalla tasolla. He voivat toimia esimerkiksi kesäsijaisena sellaisissa tehtävissä, joihin liittyvät harjoittelut ja opintojaksot on jo suoritettu, vaikka koko tutkinto ei olisi vielä valmis.
Lääketieteen opiskelijat harjoittelevat kesäisin
Toinen suuri harjoittelijoiden joukko on lääketieteen opiskelijat. Heitä on kesäisin harjoitteluissa paljon, sillä harjoittelujaksot sijoittuvat pääasiassa opintojen loma-aikoihin. Myös vuodenvaihteessa on mahdollisuus harjoitteluille. Lääketieteen opiskelijoilla harjoittelut alkavat kolmannen opiskeluvuoden jälkeen.
–Harjoitteluun voi sisältyä esimerkiksi potilaan tutkimista ja toimenpiteiden tekemistä. Käytännön kautta opitaan myös esimerkiksi potilasjärjestelmien käyttö. Harjoittelija ei kuitenkaan vastaa potilaasta tai tee hoitopäätöksiä, sillä tukena on aina nimetty ohjaaja, kertoo koulutusylilääkäri Reita Nyberg.
Lääketieteen lisensiaatin harjoittelu kestää yhteensä neljä kuukautta, ja usein se koostuu useammasta jaksosta, jotka ovat vähintään kolmen viikon mittaisia. Harjoittelujaksoa suorittavaa opiskelijaa kutsutaan amanuenssiksi. Lääketieteen opiskelijoiden harjoittelu on palkallista. Taysissa on tarjolla 150 amanuenssipaikkaa Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille vuosittain. Lisäksi eri klinikat voivat halutessaan palkata amanuensseja ympäri vuoden eri pituisiksi ajoiksi.
Lääketieteen opiskelijat suorittavat harjoittelujaksojen lisäksi kliinisiä jaksoja, joiden aikana opiskelija tutustuu käytännönläheisesti lääkärin työhön sairaaloiden ja terveysasemien vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkaussaleissa. Kliiniset jaksot ovat osa opintoja, ja ne sijoittuvat pitkin vuotta. Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa, joten myös ryhmäkoot ovat suurempia kliinisillä jaksoilla.
Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja amanuenssien, sekä muiden yliopisto-opiskelijoiden lisäksi hyvinvointialueella on harjoittelussa esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta lähihoitajaopiskelijoita. Myös alle 18-vuotiaille tarjotaan kesäisin harjoittelujaksoja, mutta nämä eivät ole tutkintoon sisältyviä harjoitteluja.
Harjoittelujen onnistuminen on tärkeää
Harjoittelujaksojen suunnittelussa täytyy sovittaa oppilaitosten ja harjoittelupaikan tarjoajan tarpeet yhteen. Hyvinvointialue sekä Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta opiskelijoille saadaan riittävästi sopivia harjoittelupaikkoja. Tavoite on tehdä harjoittelujen suorittamisesta sujuvaa, ja taata jokaiselle opiskelijalle opintoihin tarvittavat jaksot. Aina opiskelijan toiveiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole täysin mahdollista.
Kortteisto muistuttaa, että kliinisen työn lisäksi sairaalassa tehdään jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyötä, jotta osaajia riittää myös jatkossa. Harjoitteluissa voi päästä tutustumaan eri erikoistumisaloihin, ja ne toimivat porttina myöhempään työelämään. Etenkin sellaisilla harvinaisemmilla erikoisaloilla, jotka eivät ole keskiössä opintojen aikana, opiskelija pystyy paremmin tutustumaan alaan ja kiinnostumaan siitä enemmän.
–Harjoittelu on myös mainos harvinaisemmille erikoistumisaloille, ja se voi kannustaa opiskelijaa suuntautumaan juuri niihin, kertoo Nyberg.
Pirkanmaan hyvinvointialueella harjoittelee vuosittain valtava määrä eri alojen tulevia ammattilaisia. Käytännön harjoittelu ja siten kartutettu kokemus ovat tärkeitä ammatillisen osaamisen rakentumisen kannalta. Kattavien ja monipuolisten harjoittelujaksojen onnistunut toteutus takaa tulevaisuudessakin uusia osaavia ammattilaisia eri sosiaali- ja terveyspalveluihin.
–Laadukkaat harjoittelujaksot parantavat paitsi yksikön myös koko Pirkanmaan hyvinvointialueen vetovoimaa. Positiiviset ja mielekkäät jaksot vaikuttavat alalla pysymiseen, mikä puolestaan vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen, kun lisää henkilöstä kouluttautuu alalle, toteaa Lepola.