Pirhan perusterveydenhuolto teki uuden aluevaltauksen ja lähti mukaan kansainväliseen kehkoahtaumataudin lääketutkimukseen. Laajassa tutkimuksessa vertaillaan keuhkoahtaumataudin hoitomenetelmiä.
– Keuhkoahtaumatauti ja varsinkin sen pahenemisvaiheet vaikuttavat keuhkojen toimintaan. Kun keuhkot eivät toimi kuten niiden pitäisi, sydän rasittuu. Tämä voi suurentaa muun muassa sydänkohtausten ja sydämen vajaatoiminnan riskiä, sanoo tutkimuksesta Pirhassa vastaava terveyskeskuslääkäri Anna Könönen Kangasalan sosiaali- ja terveysasemalta.
Vertailussa on kaksi hoitomenetelmää, jotka ovat jo hyväksyttyjä ja paljon käytettyjä keuhkoahtaumataudin hoidossa.
– Tavoitteena on selvittää, suojaako tutkittava hoito sydäntapahtumilta ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheilta, Könönen jatkaa.
Vastaanotolla vastassa tutkimustrio
Tutkimukseen haetaan mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavia potilaita.
Kaikki tutkimukseen osallistuvat käyvät tutkimusvastaanotolla Kangasalla. Siellä he tapaavat koko tutkimustrion, johon kuuluvat Könösen lisäksi sairaanhoitajat Anni Sjösten ja Sini Heinola.
– Ensin selvitämme tarkasti, soveltuuko potilas tutkimukseen. Teemme perustutkimukset ja lääkäri varmistaa, että potilaan on turvallista vaihtaa nykyiset keuhkoahtaumataudin lääkkeet tutkimushoitoon, Sjösten sanoo.
Seurantakäynneistä osa on tapaamisia paikan päällä ja osa voidaan toteuttaa etäkäynteinä.
– On ollut hienoa nähdä, kuinka potilaat haluavat tulla mukaan, vaikka tutkimus vaatii sitoutumista, Heinola iloitsee.
"Halusin oppia jotain aivan uutta"
Tutkimus ei ole vain merkittävä potilastyön ja hoitojen kehittymisen kannalta – se on myös avannut täysin uuden luvun perusterveydenhuollon tutkimusosaamisessa. Kolmikko kolmelta eri sosiaali- ja terveysasemalta tarttui haasteeseen ja ilmoittautui vapaaehtoisiksi, kun mahdollisuus avautui. Könönen työskentelee Kangasalla, Sjösten Sastamalassa ja Heinola Pirkkalassa.
Kukaan heistä ei ollut aiemmin tehnyt tutkimustyötä opintojaan laajemmassa mittakaavassa.
– Minulla oli pieni ammatti-identiteettikriisi meneillään ja kaipasin perustyöhöni muutosta. Halusin oppia jotain aivan uutta ja tässä se mahdollisuus avautui, sanoo Heinola.
Sjösten kuvaa alkua samankaltaisena.
– Tuntui houkuttelevalta ottaa tällainen uusi haaste vastaan oman hoitajantyön oheen. On tullut myös paljon käytännön osaamista, jota ei tavallisessa hoitajantyössä tule vastaan. Kuten keuhkojen tutkimiseksi tehtävä spirometria, jonka aiemmassa työssäni olen ohjannut laboratorioon tehtäväksi, hän sanoo.
“Yhtäkään vaihetta ei voi ohittaa”
Uusina tekijöinä kolmikko on luonut perusterveydenhuollon tutkimukselle samalla uusia rakenteita yhdessä Pirhan tutkimuspalvelujen kanssa. Lääketutkimukseen osallistuminen on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää täsmällisyyttä jokaisessa kohtaamisessa ja kirjauksessa.
– Kaiken on tapahduttava juuri niin kuin protokolla määrää. Se on välillä haastavaa, mutta samalla äärimmäisen opettavaista, sanoo Sjösten.
Lääketutkimuksista Pirhassa on toki paljonkin kokemusta erikoissairaanhoidon puolella Taysissa. Könönen kiittää erityisesti myös lääkeyritykseltä ja hyvinvointialueen tutkimuspalveluilta saatua apua.
– Tutkimuspalvelujen apu on ollut aivan korvaamatonta. Ilman heidän osaamistaan emme mitenkään olisi osanneet huolehtia tutkimuksen käynnistämiseen liittyvistä kaikista vaiheista – tutkimusluvista, tietosuoja-asioista ja sopimuksista, hän sanoo.
Kaikki kolme tekevät tutkimuksen ohessa omassa työssään lyhennettyä työaikaa. Tutkimustyöhön on pyhitetty loput työviikosta – ja lisäksi omaa vapaa-aikaa, sillä lisätyöstä maksettava korvaus kattaa vain osan tutkimukseen käytettävästä ajasta. Siihen kolmikko toivoisi myös Pirhalta vastaantuloa, jotta tutkimustyö olisi aidosti kiinnostava vaihtoehto osana urakehitystä myös perusterveydenhuollossa.
– Opettelua ja perehtymistä on ollut ihan valtavasti. Toisaalta kun on kerran oppinut tutkimustyön perusteet, sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa. Olemme nyt onnistuneet rakentamaan hyvän pohjan tuleville lääketutkimuksille perusterveydenhuollossa.