Kihniössä ja Parkanossa palveluja tarjoaa tälläkin hetkellä Pihlajalinnan omistama Kolmostien Terveys. Keväällä palveluja aletaan tuottaa uuden sopimuksen pohjalta, ja samaan kokonaisuuteen tulevat myös Virrat ja Ruovesi. Niissä sote-palvelujen tuottajana on tällä hetkellä Keiturin sote.
Pohjois-Pirkanmaan osa-ulkoistuksen kilpailutusprosessia vetänyt ylilääkäri Jukka Karjalainen Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalveluista kertoi, että palveluiden hankkiminen ulkoiselta palveluntuottajalta nähtiin alueelle parhaana vaihtoehtona. Sillä voidaan taata kattavat palvelut ja henkilöstön saatavuus.
– Palveluverkkoa ei muuteta, vaan palveluja tarjotaan samoissa paikoissa kuin tälläkin hetkellä. Sopimukseen on määritelty uusia toimintatapoja ja tavoitteita Pihlajalinnalle. Tavoitteena on, että palvelut ovat yhdenmukaisia koko hyvinvointialueella, Karjalainen sanoi.
Karjalaisen mukaan uudistuksen eteenpäinvieminen Pihlajalinnan kanssa on lähtenyt vauhdilla liikkeelle sen jälkeen, kun aluehallituksen päätös hankinnasta sai lainvoiman marraskuussa. Kolmostien Terveys Oy:n ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Sihvonen on Pihlajalinnan puolelta vetovastuussa uudesta kokonaisuudesta. Sihvonen kertoi, että Pihlajalinnalla on jo pitkät perinteet Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Virrat ja Ruovesi siirtyvät uuden sopimuksen piiriin huhtikuun alussa ja Parkano ja Kihniö toukokuun alussa.
– Aikataulu porrastettiin, jotta voimme varmistaa, että siirtymä on sujuva, Sihvonen kertoo.
Myös Sihvonen korosti, että asiakkaan näkökulmasta muutokset uuden sopimuksen käynnistyessä eivät ole suuria, vaan jatkossakin Kihniössä tuotetaan alueen asukkaiden tarpeita vastaavia laadukkaita palveluita.
Juha-Matti Sihvonen (vas.) ja Jukka Karjalainen kertoivat kihniöläisille, mitä sote-palveluissa on odotettavissa keväällä.
Tilaisuudessa Kihniön yhtenäiskoululla oli mukana reilut parikymmentä asukasta. Pirkanmaan hyvinvointialueenkin luottamustehtävissä toimiva Janne Ojala kysyi, miten työntekijöiden hyvinvointia seurataan Pihlajalinnassa ja ovatko mittarit samoja kuin muualla hyvinvointialueella. Pihlajalinnan edustajat kertoivat, että työtekijöiden hyvinvointia seurataan monella tavalla ja tarvittaessa on tukea tarjolla. Ojala tiedusteli myös omalääkärimallista, joka on jo laajasti käytössä Pirkanmaalla. Pihlajalinnan palvelujohtaja Johanna Nivala kertoi, että omalääkärimalli ja hoidon jatkuvuus ovat tavoitteina. Karjalainen lisäsi, että ne ovat mukana myös sopimuksessa.
Monissa yleisöpuheenvuoroissa kyseltiin palvelujen toteutumisesta tällä hetkellä - osa palveluista on keskitetty Parkanoon. Osallistujat nostivat esille, että matka on pitkä ja siitä aiheutuu myös kustannuksia joko itselle tai Kelalle. Kihniöön toivottiin takaisin palveluja ja välineistöä, jota aiemmin on ollut saatavilla. Myös laboratoriopäiviä halutaan enemmän kuin yksi viikossa. Kritiikkiä herätti Tuomen järjestämä asiointipalvelu, sillä taksikyytejä on vaikea saada Kihniöön ja huonosti liikkuvat ikääntyneet eivät pääse asioille. Osallistujien mukaan paikallisista palveluista pitää myös tiedottaa nykyistä paremmin.