Vuodesta 1964 lähtien Tampereella asunut Lea Lindroos työskenteli uransa aikana muun muassa Suomen Trikoossa ja Tampellassa ravitsemuksen parissa.
– Opetimme suomalaiset miehet syömään salaattia 1970-luvulla, Lea kertoo hymyillen.
Hän oli tuolloin mukana kehittämässä henkilökuntaruokaloiden salaattipöytäkonseptia.
“Tyypilliseksi kiireiseksi eläkeläiseksi” itseään kuvaileva Lea käy kahdesti viikossa jumpassa, harrastaa yhdistystoimintaa ja matkustelee usein. Samalla tarmolla hän suhtautuu hampaidensa hoitoon.
Kaksi hammastahnaa ja sähköhammasharja
Lea muistaa, että jo lapsuudenperheessä hampaiden pesu oli osa päivittäisiä rutiineja. 1970-luvulla Lea alkoi käydä säännöllisesti hammashoitajan luona hampaiden puhdistuksessa.
– Tällä hetkellä käyn hammaslääkärillä ja hammashoitajalla minulle määriteltyjen tutkimus- ja ylläpitovälien mukaisesti.
Hampaansa Lea pesee aamuin illoin. Käytössä on kaksi eri hammastahnaa:
– Aamulla käytän valkaisevaa ja illalla ikenien terveyden ylläpitoon tarkoitettua hammastahnaa, Lea vinkkaa.
Hän suosittelee myös sähköhammasharjan käyttöä.
– Ehdottomasti sähköhammasharja! Kun pesin viikon matkalla hampaat tavallisella harjalla, huomasin, että eivät ne tule kyllä yhtä puhtaaksi.
Myös hammasvälien puhdistaminen iltaisin kuuluu Lean rutiineihin.
Lea toivoo, että ikäihmisten hammashoito nähtäisiin osana ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa.
– Meillä ikäihmisillä voisi olla vaikka kolmen vuoden välein automaattiset tarkistukset. Hoitaminen tulee kuitenkin kalliimmaksi, jos ongelmat ehtivät pitkälle.
Lea kannustaa kaikkia pitämään suustaan huolta aktiivisesti, sillä pieni rutiini kantaa kauas.
– Kun suu on kunnossa, on helpompi olla. Saa syötyä hyvin, ei arastele puhumista ja hymyilemistä. Kyllä se vain vaikuttaa kaikkeen positiivisesti, Lea toteaa.
Riikka Salmi korostaa, ettei hammashoitoon tuloa tarvitse pelätä tai hävetä, vaikka suu olisi päässyt huonoon kuntoon. Tärkeintä on tulla hoitoon ja panostaa hyvään suuhygieniaan jatkossa.
Suun terveys vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti
Suugeriatriaan perehtynyt HLT Riikka Salmi työskentelee ikäihmisten hammashoidon parissa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Hän kertoo, että suun terveys vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti:
– Huono suun terveys voi johtaa erilaisiin komplikaatioihin ja on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja keuhkosairauksiin. Vuodepotilailla huono suuhygienia voi johtaa aspiraatioperäiseen keuhkokuumeeseen.
Jos suu on kipeä, hampaita puuttuu tai proteesit eivät istu kunnolla, syöminen hankaloituu.
– Tuoreet hedelmät ja vihannekset voivat jäädä pois ja syödään vain pehmeitä ruokia. Ruokavalio yksipuolistuu. Se vaikuttaa suoraan terveyteen ja toimintakykyyn.
Riikan mukaan kotihoidon asiakkailla suun terveysongelmat ovat yleisempiä kuin itsenäisesti asuvilla. Merkkejä näistä voivat olla muun muassa vaikeudet huolehtia suun hoidosta ja hampaiden harjauksesta itse, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet tai kuivan suun ongelmat.
– Osa ikäihmisistä saattaa välttää sosiaalisia tilanteita hampaiden puuttumisen vuoksi tai muistisairailla käytöksen muutos, kuten ärtymys, voi johtua suun kivuista. Läheiset voivat tukea suunhoitoa hankkimalla. Läheiset voivat tukea suunhoitoa hankkimalla hyvät välineet ja auttamalla hampaiden harjaamisessa.
Hammashoidon ABC
- Harjaa hampaat 2 kertaa päivässä fluorihammastahnalla.
- Puhdista hammasvälit päivittäin.
- Puhdista proteesit ja suun limakalvot päivittäin.
- Juo janoon vettä.
- Ruokaile säännöllisin väliajoin, vältä makean napostelua.
- Vaihda hammasharja 3 kuukauden välein.
- Säännölliset tarkastukset ja ylläpitokäynnit hammashoidossa.