Hyvä työilmapiiri houkuttelee myös uusia työntekijöitä

Hatanpään neurologisen kuntoutusyksikön henkilöstö viihtyy työssään aiempaa paremmin, ja myös uudet työnhakijat ovat kiinnostuneet yksiköstä. Uusi perehdytysohjelma on otettu käyttöön ja ideataulujen avulla kehitetään arjen toimintaa.

Artikkeli

Hatanpään neurologisen kuntoutusyksikön kahdella osastolla toteutetaan valtakunnallisesti keskitetyn selkäydinvammakuntoutuksen lisäksi vaativan tasoista aivovamma- ja aivoverenkiertohäiriökuntoutusta. Osastoilla järjestetään myös kuntoutusjaksoja kuntoutujille, joilla on toimintakykyyn vaikuttavaa kroonista kipua tai toiminnallisia neurologisia oireita. Yksikköön kuuluvat myös selkäydinvammapoliklinikka ja moniammatillinen kuntoutuspoliklinikka. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee noin 100 ammattilaista. 

Yksikössä on tapahtunut vuosien aikana paljon muutoksia, joista suurimpana Tampereen kaupungin osastojen ja Taysin hallinnon alla toimineen kuntoutusosaston yhdistyminen. Eri toimintakulttuurien ja -tapojen yhtenäistämisessä on ollut hiomista.

Kehittämistyöhön pääsee mukaan koko henkilöstö

Viime vuosien aikana Hatanpään neurologiselle yksikölle on rakennettu sujuvat ja selkeät prosessit. Lisäksi tavoitteena on ollut toimiva perehdytys, työilmapiirimuutos, työhyvinvoinnin parantaminen sekä jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen.

Uusille työntekijöille on otettu käyttöön sähköinen perehdytysohjelma. Nyt perehdytyksen edistymistä pystytään seuraamaan ajantasaisesti, koska perehtyjä sekä perehdyttäjä käyvät kuittaamassa, kun kukin asia on käyty läpi. Näin varmistetaan molemminpuolisesti, että työntekijä ymmärtää osaston käytänteet.

Yksikössä hyödynnetään jatkuvan kehittämisen periaatteita, mikä mahdollistaa matalahierarkisen, ketterän ja moniammatillisen ideoinnin. Yksikössä toimivat nimetyt kehittämisagentit, joista yksi on apulaisosastonhoitaja Kaisa Arhe

– Saamme ideatauluihimme runsaasti kehitysehdotuksia eri ammattiryhmiltä. Pidämme kerran kuussa palaverin, jossa katsomme ehdotukset läpi, suunnittelemme jatkotoimenpiteet ja seuraamme niiden toteutumista. On ollut hienoa, että olen pystynyt käyttämään osan työajastani tähän, Kaisa kertoo. 

Yhteistyöstä hyötyvät työntekijät ja potilaat

Kaikkien työntekijöiden tavoitteena on, että heistä tulisi ajan kanssa mahdollisimman tarpeettomia potilaalle. Sairaanhoitaja Mariannika Mäkiselle potilaan kuntoutuminen merkitsee paljon. 

– Se on se syy, miksi lähdin hoitoalalle. Auttamisen halu ja se, että näen konkreettisesti työni kädenjäljen. Kyllä se palkitsee. Meillä on mahtavia kuntoutujia, moniammatillista tiimityöskentelyä ja hyvä pössis, hän iloitsee. 

Potilaan kuntoutuminen vaatii ammattilaisilta saumatonta yhteistyötä. Kuntoutustyön lisäksi fysioterapeutti Markus Herra ohjaa esimerkiksi hoitajille ja tarvittaessa omaisille potilaiden ergonomista siirtämistä sängyn ja pyörätuolin välillä.

– Vaikeasti vammautuneen kuntoutus on paljon enemmän kuin pelkän uuden liikkumistavan opettelemista. Uudenlaisen arjen muokkautuminen mahdollisimman sujuvaksi vaatii usein monen eri ammattikunnan edustajan näkemystä. Jokaisen kuntoutujan kohdalla opin itsekin jotain uutta, Markus sanoo.  

Tilaa persoonalle

Kehittämisvastaava Titta Kosunen on huomannut työpaikan ilmapiirissä selkeän muutoksen ja toivoo, että kaikki siihen vaikuttamassa olleet henkilöt ovat ylpeitä itsestään. Tunnetta vahvistavat myös tosiasiat – kolmeen avoimeen lähihoitajan tehtävään saatiin keväällä 53 hakemusta. 

Mariannikan mielestä työpaikan vetovoima perustuu mahdollisuuteen kehittyä ja kehittää. 

– Positiivinen ja joustava mieli ovat avuksi. Ei kannata vain keskittyä valittamiseen, vaan todeta, että ”kyllä me keksitään ratkaisu”, hän kannustaa. 

Työntekijöitä yhdistää myös keskinäinen arvostus, moniammatillisessa tiimissä kaikki ovat yhtä tärkeitä.

– Vaikka jokaisella työntekijällä on oma roolinsa potilaan kuntoutuksessa, on täällä kuitenkin tilaa työskennellä myös omaa persoonaa hyödyntäen, apulaisylilääkäri Eerika Koskinen kertoo. 

– Kaikki kohdataan kunnioittavasti. Tänne on aina mukava tulla ja se on minusta tärkeää. Siksi viihdyn työssäni, Markus sanoo lopuksi.  

Haastattelussa mukana olivat apulaisylilääkäri Eerika Koskinen, apulaisosastonhoitaja Kaisa Arhe, sairaanhoitaja Mariannika Mäkinen, kehittämisvastaava Titta Kosunen ja fysioterapeutti Markus Herra.

Kiinnostaako sinuakin työ Pirhassa? Katso avoimet työpaikat Kuntarekrystä ja hae mukaan sykkeeseen!
 

Teksti: Sara-Sofia Hostikka