Ennen Pirkanmaalle saapumistaan Hanna-Maria Roitto toimi geriatrina ja kliinisenä opettaja Helsingissä. Koulutukseltaan Roitto on sekä geriatrian että yleislääketieteen erikoislääkäri, ja tohtoriksi hän väitteli vuonna 2020 muistisairauksien neuropsykiatrisista oireista ja niihin liittyvistä tekijöistä. Samalla kliinisen työn rinnalle alkoi hiipiä työtehtäviä myös yliopistomaailmasta. Nykyinen apulaisprofessorin työnkuva saa Roitolta kehuja.
– Unelmanani on ollut tehdä työtä, joka yhdistää tutkimusta, opetusta ja kliinistä työtä. Tämä on juuri sitä!
Yliopistotyön arjessa Roiton päivät täyttyvät lääketieteen perusopetuksesta eri vuosikurssien kokonaisuuksissa, geriatrian erikoislääkärikoulutuksesta sekä asiantuntijatehtävistä ja tutkimustyöstä. Roitto on mukana useissa kirjaprojekteissa, antaa aktiivisesti lausuntoja medialle sekä luennoi ja kouluttaa eri kohderyhmiä.
– Muistisairaudet ovat ajankohtainen aihe, joka kiinnostaa laajasti. Yhteydenottoja tulee paljon.
Juuri työn monipuolisuus on se, joka Roittoa inspiroi. Kokonaisuudessa jokainen yksittäinen asia ruokkii toista.
– Lähdin alun perin mukaan tutkimustyöhön hakiessani ratkaisuja kliinisessä työssä kohtaamiini haasteisiin. Inspiroivaa on myös mahdollisuus seurata opiskelijoiden polkuja alkuvaiheen opinnoista aina erikoislääkäriksi valmistumiseen asti. Kun kliininen työ kulkee rinnalla, muistaa, miksi tätä kaikkea tehdään - tavoitteena on kehittää iäkkäiden hoitoa entistä paremmaksi.
Tarinoita muistisairauksista -blogiinsa Roitto koostaa muistia ja muistisairauksia käsitteleviä elokuvia, kirjoja, dokumentteja ja sarjoja.
– Haluan nostaa tieteellisten tekstien rinnalle toisen tavan käsitellä muistisairauksia. Taide antaa erilaisia näkökulmia muistisairauksien maailmaan.
Ikääntyneiden hoidon kehittämisessä on mahdollisuuksia
Geriatrian alasta on tullut entistä ajankohtaisempi väestön ikääntyessä. Roitto näkee tilanteessa paljon mahdollisuuksia.
– On etuoikeus olla geriatri juuri nyt. Emme ole aiemmin eläneet tällaista pitkäikäisyyden aikaa, eikä ikääntyneitä ole koskaan aiemmin ollut niin paljon kuin nyt on. Tämä luo uusia tutkimuskysymyksiä ja erityisesti muistisairauksien saralla tapahtuu nyt paljon. Olemme jatkuvassa muutoksessa ja terveydenhuollon järjestelmien tulee vastata siihen. Muistisairauksien osalta tulossa on niin diagnostiikan kehittymistä kuin uusia hoitomuotojakin.
Ikääntymiseen liittyvän julkisen keskustelun negatiivisesta sävystä Roitto sen sijaan on harmissaan.
– Ikääntymiseen liittyy monenlaisia stereotypioita ja nykyisestä keskustelusta välittyy kuva, että vanheneminen olisi pelkkää kärsimystä. Geriatrina olen nähnyt, että asia ei ole ollenkaan niin. Suurin osa iäkkäistä asuu itsenäisesti ja elää mielekästä arkea kuten me nuoremmatkin aikuiset. Elämä ei lopu myöskään muistisairausdiagnoosiin. Yleensä aina on jotain mitä voidaan tehdä elämänlaadun ja toimintakyvyn eteen. Se on palkitsevaa. Mediassa esille tulevien epäkohtien lisäksi tulisi nostaa esiin myös hyviä hoitokäytäntöjä ja kuntoutuksen mahdollisuuksia.
Mahdollisesti juuri ajankohtaisuutensa vuoksi geriatria on erikoisalana kasvava. Erikoistuvien lääkäreiden aloituspaikkoja on viime vuosina lisätty ja hakijoita niihin on ollut riittävästi. Samalla tarve geriatreille on kasvanut ja tiedossa myös on, että eläköityvien geriatrisukupolvien tilalle tarvitaan uusia osaajia.
– Geriatrina voi tehdä työtä niin osastolla, poliklinikalla, kotihoidossa kuin asumisyksiköissäkin. Sekä moninaiset työympäristöt että potilasryhmät tarjoavat erilaisia työmahdollisuuksia. Geriatria on laaja ja kompleksinen erikoisala, jossa pitää ajatella ja hallita monta asiaa samaan aikaan. Se on yksi syy, miksi geriatria on niin kiinnostavaa.
Erikoisalojen välinen yhteistyö mahdollistaa ikääntyneiden paremman hoidon
Kun iäkäs ihminen sairastuu, tarvitaan hoidossa usein eri erikoisalojen ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Puhtaan lääketieteen lisäksi geriatrialla on myös yhdyspintoja niin farmasiaan, hoitotieteisiin, kuntoutuspalveluihin kuin myös ikääntymisen tutkimusala gerontologiaankin. Gerontologian yksikön aloitteesta Tampereella 2025 ensimmäistä kertaa järjestetty Rollaattorimarssi on yhteisöllinen mielenilmaus hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Tänä keväänä Rollaattorimarssi järjestetään toukokuun 8. päivänä ja myös Roitto on ilmoittautunut mukaan.
Roitto haluaa myös nostaa esille Tays Keskussairaalan alueella toimivan geriatrian konsultaatiotiimin, joka osallistuu sairaalahoidossa olevien iäkkäiden potilaiden arviointiin, hoitoon ja hoidon suunnitteluun yhteistyössä muiden erikoisalojen edustajien kanssa. Tiimissä työskentelee geriatrian erikoislääkäreitä ja asiantuntijahoitaja. Koska yhteistyö on tärkeää, kannustaa Roitto pirhalaisia olemaan geriatrian alan asiantuntijoihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Parhaiten Roiton itsensä saa kiinni yliopiston sähköpostiosoitteesta.
– Taustani on työelämän suhteen Helsingissä ja opiskeluiden suhteen Kuopiossa, joten uutena Pirhan – työntekijänä pyrin aktiivisesti tutustumaan pirkanmaalaiseen toimintaan. Vaikka minulla onkin laajaa geriatrista osaamista, paikallisten toimintatapojen ja yhteistyökumppaneiden hahmottaminen vie oman aikansa. Minut on otettu lämpimästi vastaan.
Uudessa työtehtävässä Roiton toiveena on ollut lisätä yliopiston ja Pirhan välistä yhteistyötä geriatrian alalla. Yllättäen tähän tarjoutui mahdollisuus heti vuoden 2026 alusta, kun lääketieteen kandidaateille etsittiin harjoittelupaikkoja perusterveydenhuollon syventävälle jaksolle.
– Ehdotin, että tarjoaisimme mahdollisuutta geriatrian harjoitteluun, jollaista ei aiemmin ole ollut. Pirhassa asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja saimme nopeasti järjestymään geriatrian harjoittelupaikkoja niin kotihoitoon, geriatrian konsultaatiotiimiin kuin myös geriatrian poliklinikalle.
Muina yhteistyön muotoina Roitto mainitsee erilaiset työryhmät ja koulutukset. Geriatrian osaamista tarvitaan sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.
– Geriatria on mukana kaatumisen ehkäisytyössä, juuri perustetussa delirium-työryhmässä sekä tukemassa Finger-toimintamallin jalkauttamista Lähitoreille. Farmasian kanssa on tehty yhteistyötä ikääntyneiden hallitun monilääkityksen asioissa jo pitkään. Pirhan sisäiset koulutukset ovat myös hyvä yhteistyön paikka – niitä voisi olla enemmänkin.