Ennakkoluulot karisivat pois, kun Katrin pääsi kesätöihin ikäihmisten hoitokotiin

Katrin ymmärsi kesäharjoittelunsa aikana, että ikäihmisten hoitaminen on arvokasta työtä ja haluaa jatkossa pitää itsestään sekä iäkkäämmistä sukulaisistaan hyvää huolta.

Artikkeli
Katrin viihtyi kesäharjoittelussaan.

Pirkanmaan hyvinvointialue palkkasi tänäkin kesänä nuoria kesäharjoitteluun ympäri Pirkanmaata. 15–17-vuotiaille nuorille on tarjottu 2–4 viikon pituisia kesäharjoittelujaksoja joko sairaalaympäristössä tai ikäihmisten palvelujen parissa.

Katrinin äiti näytti eräänä päivänä tyttärelleen lehtiartikkelin, jossa kerrottiin Pirkanmaan hyvinvointialueen kesäharjoittelupaikoista. 17-vuotias Katrin päätti hakea harjoitteluun, sillä paikat arvottiin hakijoiden kesken, eikä hänen tarvinnut käydä esimerkiksi työhaastattelussa. Tällä kertaa arpaonni suosi Katrinia ja hän sai paikan. Katrin osallistui toukokuussa infotilaisuuteen, jossa nuorille kerrottiin yleisesti hyvinvointialueesta, puhuttiin alalla työskentelyn etiketistä ja käytiin läpi hygienia-asioita. 

– Infotilaisuus antoi itseluottamusta ja hyvän pohjan työsuhteelle! Ensimmäisinä työpäivinäni sain apua kollegoilta, enkä kokenut, että minun olisi heti pitänyt osata kaikki tai tietää mitä tehdä seuraavaksi, Katrin sanoo. 

Katrin pääsi kesätöihin kahdeksi viikoksi Koukkuniemen vanhainkotiin. Työpäivät kestivät yleensä 10–16. Aamuisin Katrin suuntasi taukohuoneeseen, jossa hän vaihtoi muutaman sanan työntekijöiden kanssa. Sen jälkeen hän siirtyi seurusteluhuoneeseen ja kyseli hereillä olevien asukkaiden kuulumisia. 

Aluksi Katrin sai seurata vakituisten työntekijöiden työtä ja katsoa, miten asiat tehtiin. Monelle asukkaalle oli mielekästä lähteä Katrinin kanssa kävelylle kauniiden kesämaisemien pariin. Kävelyt olivat toisinaan lyhyitä ja yksinkertaisia, mutta välillä aikaa kului enemmän, jos rantamaisemat olivat erityisen upeita tai matkan varrelle osui lintuja ja koiria. 

Katrinin työtehtäviin kuului myös ruoka-annosten jakaminen asukkaille, pelailu, rupattelu ja rento ajanvietto. Hänen vahvuuksiinsa lukeutuu esimerkiksi oma-aloitteisuus, empatiakyky sekä ajattelevaisuus. Katrin kuvailee itseään avoimeksi ja puheliaaksi, kunhan tilanne on sopiva. 

– Tykkään saada ihmiset nauramaan. Mielestäni tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. Olen aika luova ja keksin asioita mitä muut ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Haluaisin vielä rohkaistua niiden toteuttamisessa, Katrin pohtii. 

”Viimeiset vuotemme ovat arvokkaita, vaikka emme enää käyttäydy tai pärjää samalla tavalla kuin ennen”

Katrin sai kesäharjoittelustaan paljon muutakin kuin kokemusta ja palkkaa – hän oppi arvostamaan omaa sekä läheistensä hyvinvointia ja karisti omia ennakkoluulojaan vanhusten hoitoon liittyen. 

– Sain nähdä, millaista työtä tämä oikeasti on. Koska isovanhempani ovat hyvässä kunnossa, oletin, että vanhukset hoitokodissa ovat samanlaisia. He ovat kaikki siellä kuitenkin syystä, koska eivät pärjää enää yksin. Alkuun tämä oli minulle yllätys, mutta ajan kanssa ymmärsin, että tämäkin puoli kuuluu maailmaan, jossa elämme. Arvostan nyt enemmän omaa terveyttäni, sukulaisteni hyvinvointia sekä kaikkia, jotka tällä alalla työskentelevät, Katrin summaa. 

Katrin pisti merkille hoitajien tavan jutella asukkaiden kanssa, pitää huolta heistä ja ottaa heidät huomioon. Hoitajat saavat asukkaat nauramaan ja innostumaan.  

– Sen todellakin huomaa, että hoitajat rakastavat sitä, mitä he tekevät asukkaiden hyväksi. Viimeiset vuotemme ovat arvokkaita, vaikka emme enää käyttäydy tai pärjää samalla tavalla kuin ennen, Katrin sanoo. 

Kun pohdimme Katrinin kanssa hänen tulevaisuuttaan, hänellä on jo suhteellisen selvät sävelet. Loppukesän Katrin aikoo tehdä töitä isovanhempiensa pihapiirissä ja nauttia kesästä. Opiskeluakin on jo pohdittu. 

– Olen kiinnostunut luonnontieteistä ja unelmoin alan opiskelusta tai kauppakorkeakoulusta ruotsin kielellä. Vapaa-ajalla luonnossa oleminen, musiikki, piirtäminen ja urheilu ovat minulle tärkeitä – varsinkin kuntosalin kautta olen saanut lisää itsevarmuutta. Teen joka päivä töitä, jotta voin olla paras versio itsestäni, hän iloitsee.

Teksti: Sara Hostikka