Kolmen suonen sepelvaltimotauti tarkoittaa, että kaikissa kolmessa sepelvaltimossa on todettu merkittävä ahtauma.
Sekä vuoden 2022 Käypä hoito -suositus että vuoden 2024 eurooppalainen ESC-ohjeistus linjaavat selkeästi, että ohitusleikkaus (CABG) on ensisijainen hoitomuoto diabeetikoilla, joilla on kolmen suonen sepelvaltimovaltimotauti. Suositus pohjautuu satunnaistettuun tutkimusnäyttöön, joka osoittaa, että ohitusleikkaus tuottaa paremman pitkän aikavälin ennusteen kuin pallolaajennus (PCI).
Huomionarvoista on, että suomalainen arkivaikuttavuusdata tukee hoitosuosituksia. THL:n sydänrekisteri osoittaa, että kolmen suonen tautia sairastavien diabeetikoiden elossaolo on tilastollisesti merkitsevästi parempi ohitusleikkauksella kuin pallolaajennuksella hoidetuilla.
Vakioinnin (ikä ja munuaisfunktio) jälkeen kuolleisuusriski oli vuoden seurannassa pallolaajennuksella hoidetuilla yli kolminkertainen (HR 3,66). THL:n sydänrekisterin mukaan diabeetikot ohjautuvat kuitenkin selvästi useammin pallolaajennushoitoon kuin ohitusleikkaukseen.
Arkivaikuttavuus vahvistaa tutkimusnäyttöä
Arkivaikuttavuuden arvokasta antia ovat Sydänsairaalan sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuuden tilannekuvan sisältämät 15D-elämänlaatumittaukset. Ne kertovat suoraan potilaan näkökulmasta, miten hoito näkyy arjen toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa ja voimavaroissa.
Ohitusleikkauspotilailla elämänlaatu paranee selvästi ja laaja-alaisesti: 15D-indeksi nousee vuodessa 0,849:stä 0,916:een (+0,067=paljon parempi elämänlaatu). Erityisesti hengitys, liikuntakyky, tavanomaiset toiminnot, sukupuolielämä ja energisyys kohenevat. Myös pallolaajennuspotilailla elämänlaatu paranee 0,870:stä 0,899:een (+0,028=parempi elämänlaatu), mutta muutos on pienempi ja näkyy harvemmilla elämänlaadun osa-alueilla kuin ohitusleikkaushoidossa.
Tuoreen väitöskirjan mukaan suurin osa Sydänsairaalassa ohitusleikatuista potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä. Diabetesta sairastavilla elämänlaatu oli vuoden kohdalla noussut lähes diabetesta sairastamattomien tavoin. Diabeetikoiden elämänlaatu laski kuitenkin voimakkaammin 12 vuoden seurannassa.
Tarvitaanko muutosta hoitokäytäntöihin?
Kun tutkimusnäyttö, rekisteridata ja potilaskokemus tukevat samaa johtopäätöstä, on perusteltua arvioida, tehdäänkö hoitovalinnat Suomessa riittävän optimaalisesti. THL:n sydänrekisterin mukaan kolmen suonen tautia sairastavan diabeetikon todennäköisyys päätyä ohitusleikkaushoitoon on vain hieman suurempi kuin ei-diabeetikolla (OR 1,27).
Hoitopäätökseen vaikuttaa toki moni muukin tekijä kuin diabetes eivätkä elämänlaatumittaukset ole kaltaistettuja. Silti itselleni herää kysymys, tulisiko Suomessa siirtyä suositusten mukaisempaan hoitolinjaan diabeetikoiden kolmen suonen taudissa.
Käytännön toimena jatkossa tulisi vahvistaa heart team -mallia, jossa kardiologit ja sydänkirurgit tekevät päätökset yhdessä. Se parantaisi potilasvalintaa ja auttaisi varmistamaan, että ohitusleikkauksesta eniten hyötyvät diabeetikot ohjautuvat oikeaan hoitoon.
On myös tärkeää pohtia potilaan roolia päätöksenteossa. Nyt ratkaisu tehdään usein heti varjoainekuvauksen jälkeen tilanteessa, jossa pallolaajennushoidon jatkaminen samassa yhteydessä on luontevin polku. Tällöin potilas ei välttämättä kykene harkittuun valintaan.
Jos hoitovaihtoehdot käytäisiin rauhallisesti läpi erillisessä keskustelussa, potilas voisi todennäköisemmin valita suositusten mukaisen, ennustetta ja elämänlaatua parhaiten tukevan hoidon oli se sitten ohitusleikkaus, pallolaajennus tai optimaalinen lääkehoito.
Onko palveluillamme vaikutusta?
Onko palveluillamme vaikutusta -blogisarja kertoo esimerkkejä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisestä ja vaikuttavuustyöstä eri palvelulinjoilla. Tutustu sarjan muihin blogeihin.