Vauvan perushoito

Vauvan ihonhoidossa puhtaus on tärkeää. Pelkkä vesi riittää aluksi vauvan ihon puhdistukseen. Kun vauva on vähän isompi, voit käyttää mietoa pesunestettä.

Puhdista päivittäin vauvan kasvot, korvantaustat, kaula, kädet, kainalot ja pylly. Voit pestä vauvan juoksevalla vedellä tai veteen kostutetulla pesulapulla.

Vaihda vaippa, jos se on tarpeen.

Voit kylvettää vauvaa, vaikka napatynkä on paikoillaan. Käytä kylvetykseen 37-asteista vettä. Kylvetys kerran tai kaksi kertaa viikossa riittää.

Saunaa emme suosittele alle vuoden ikäiselle lapselle.

Vauvan iholle voi ensimmäisinä viikkoina nousta näppylöitä tai läiskiä. Ne ovat yleensä harmittomia.

Ihon hoitoon sopivat perusvoiteet ja öljyt. Vältä kuitenkin turhaa rasvausta.

Vaipanvaihto

Vaihda vauvan vaippa, kun se on tarpeen. Jos vauva on tyytyväinen ja nukkuu, älä turhaan herätä häntä vaipanvaihdon vuoksi.

Jos vauva ei ole kiukkuinen nälästä, voit vaihtaa vaipan ennen syöttöä, jotta vauva voi nukahtaa rinnalle eikä häntä tarvitse herättää syötön jälkeen.

Kun vaipassa on kakkaa, pese vauvan pylly vedellä. Sen jälkeen voit laittaa iholle esimerkiksi perusvoidetta. Kun vaipassa on vain pissaa, ei pyllyä tarvitse välttämättä pestä. Vaihda vain kuiva vaippa.

Älä jätä vauvaa hoitopöydälle ilman valvontaa, hän saattaa pudota!

Vastasyntyneen iho-ongelmat

Vauvan iholle voi nousta pieniä näppylöitä, jotka ovat yleensä vaarattomia. Etenkin kasvoihin voi nousta valkoisia, helmiä muistuttavia nyppyjä. Ne johtuvat siitä, että vauvan ihohuokoset tukkeutuvat. Nypyt pienenevät vähitellen ja häviävät muutamassa viikossa itsekseen.

Vauvan iholle voi nousta myös punaisia läiskiä, joissa on vaaleampi näppylä keskellä. Nekin häviävät itsestään, kun muutama viikko kuluu.

Muutaman viikon iässä vauvan kasvoille voi tulla finnejä muistuttavia näppylöitä. Niitä kutsutaan vastasyntyneen finneiksi, ja niiden uskotaan johtuvan äidin hormoneista. Nekin ovat vaarattomia ja häviävät muutaman kuukauden kuluessa.

Vauvan päälaelle tulee usein muutaman viikon iässä taliköhnäihottumaa. Se on kellertävää ja punoittavaa karstaa. Se on harmitonta ja häviää yleensä puolen vuoden ikään mennessä.

Milloin hoitoon?

Ota yhteyttä lääkäriin, jos vauvan iholle ilmaantuu rakkuloita tai vesikelloja tai iho alkaa punoittaa tai märkiä. Jos vastasyntyneellä vauvalla on märkärupi, lääkäri määrää siihen yleensä antibioottia.

Muualla verkossa

• Iho-ongelmia

Itku on vauvan tapa ilmaista itseään, ja hänellä on siihen oikeus. Suurella osalla vauvoista kyse on normaalista, kehitykseen kuuluvasta itkuisuudesta.

Syitä vauvan itkuun ovat

• epämukava olo: likaisuus, kylmä, kuuma
• väsymys
• sairaus, kipu
• äidin tupakointi
• koliikki, ilmavaivat
• nälkä

On myös hyvä muistaa, että jotkut vauvat vain itkevät enemmän kuin toiset.

Jos vauva on itkuinen, tarjoa hänelle aina rintaa, sillä vauva ei saa koskaan liikaa rintamaitoa. Rauhoittele vauvaa pitämällä häntä sylissä. Voit käyttää apuna kantoliinaa tai kantoreppua. Vauva voi rauhoittua, kun hänet vie ajelulle vaunuissa. Voit myös kokeilla vauvahierontaa, eli voit sivellä ja hieroa vauvaa hellävaraisesti.

Kolmen kuukauden koliikki

Vauvan koliikki tarkoittaa selittämättömiä itkukohtauksia. Ne ovat tavallisia noin kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka. Vauva itkee koliikki-itkua yleensä eniten 1–2 kuukauden iässä. Silloin vauva itkee keskimäärin kaksi tuntia vuorokaudessa.

Koliikki-itku toistuu usein samaan aikaan vuorokaudesta, yleensä iltaisin. Vauva on välillä tyytyväinen.

Koliikki-itku ei johdu siitä, millaista maitoa vauva saa. Se on yhtä yleistä rintaruokituilla kuin äidinmaidonkorviketta saavilla vauvoilla.

Vauvan itku ei tarkoita sitä, että hoidat häntä huonosti. Yleensä itkuisuus on normaalia ja kuuluu vauvan kehitykseen. Itku ei vahingoita vauvaa, vaan koliikkivauva kasvaa ja kehittyy normaalisti.

Vauvan itkuisuuteen ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Siihen auttaa yleensä aika. Kun vauva kehittyy, myös itkun määrä vähenee.

Huolehdi omasta jaksamisestasi. Vanhemmat voivat vuorotella vauvan hoidossa. Kannattaa pyytää apua myös sukulaisilta, ystäviltä tai lastenhoitopalvelulta.

Muualla verkossa

• Koliikki vauvalla

Vinkkejä ja vertaistukea

• Hyvä kysymys - kun elämä askarruttaa (Väestöliitto)
• Vanhempainnetti (MLL)

Kaikkien vastasyntyneiden iho kellastuu jonkin verran. Lievä keltaisuus on normaalia eikä sitä tarvitse hoitaa. Tarvittaessa keltaisuutta hoidetaan sinivalolla.

Vauva on keltainen, koska hänen elimistössään on bilirubiini-nimistä ainetta. Sitä syntyy, kun veren punasolut hajoavat. Maksa käsittelee bilirubiinin ja se poistuu kakan mukana. Vastasyntyneen maksa on kuitenkin vielä kypsymätön, ja se oppii käsittelemään bilirubiinia vähitellen. Siksi kaikki vastasyntyneet kellastuvat jonkin verran, ja keltaisuus on voimakkainta ensimmäisen elinviikon aikana.

Lievä keltaisuus on normaalia eikä vaadi hoitoa. Keltaisuutta pitää hoitaa, jos bilirubiiniarvo nousee ensimmäisinä elinpäivinä liian nopeasti tai ylittää niin sanotun valohoitorajan, joka riippuu vauvan raskausviikoista. Keltaisuutta hoidetaan tarvittaessa sinivalolla.

Kun vauva on voimakkaan keltainen, se vaikuttaa monella tavalla:

• Vauvan iho ja silmänvalkuaiset ovat keltaiset.
• Vauva syö huonosti.
• Vauvan paino nousee hitaasti.
• Vauva on väsynyt ja vaisu.

Voit ennaltaehkäistä ja hoitaa keltaisuutta myös kotikonstein. Anna vauvalle riittävän usein ja riittävän paljon maitoa. Joskus lisämaidon antaminen on tarpeen. Myös auringonvalo nopeuttaa bilirubiinin poistumista.

Vastasyntyneen napatynkä alkaa kuivua ja kutistua, ja se irtoaa viikon, kahden kuluessa. Pidä vauvan napa puhtaana ja kuivana, jotta se ei tulehdu.

Tarkasta navan puhtaus, kun vaihdat vaippaa. Puhdista napa tarvittaessa. Kostuta pumpulipuikko veteen ja puhdista sillä napa. Lopuksi kuivaa napa kuivalla pumpulipuikolla.

Kun napatynkä alkaa irrota, sen juuresta voi tulla verensekaista eritettä. Se voi myös haista, sillä napatyngässä on bakteereja.

Kun napatynkä irtoaa, puhdista silti navan pohja niin kauan, kun sieltä tulee eritettä.

Tulehtuneen napatyngän merkkejä ovat

• punoitus
• turvotus
• paha, pistävä haju.

Milloin hoitoon?

Napatynkä on tulehtunut, kun siinä on turvotusta ja punoitusta. Ota yhteys lääkäriin, jos iho punoittaa yli yhden senttimetrin verran napaa ympäröivältä alueelta. Silloin on kyse vakavasta napatyngän infektiosta.

Vastasyntynyt hengittää nenän kautta. Usein vauva myös tuhisee, sillä hänen nenäontelonsa on ahdas. Vauvat aivastelevat usein, se on normaalia.

Voit ostaa apteekista keittosuolaliuosta, joka auttaa nenän tukkoisuuteen. Tiputa liuosta vauvan sieraimiin, niin estät karstan muodostumista vauvan nenässä. Voit tiputtaa keittosuolaliuosta useita kertoja päivässä. Se onnistuu hyvin esimerkiksi syötön yhteydessä.

Alle puolivuotiaat vauvat sairastavat harvoin flunssaa, sillä heitä suojaavat äidiltä saadut veren vasta-aineet. Vauvalla voi kuitenkin olla nuhaa. Jos nuha kestää useita viikkoja ja on jatkuvaa tuhinaa, kannattaa tutkituttaa myös vauvan korvat.

Milloin hoitoon?

• Nuhainen vauva muuttuu kivuliaaksi.
• Nuha jatkuu yhtä mittaa 2–3 viikkoa.
• Nuhaisen vauvan silmät alkavat rähmiä.
• Vauvalle nousee kuume.

Muualla verkossa

• Flunssa
• Korvatulehdus
• Kuume

Vauva pulauttelee syömisen yhteydessä tai sen jälkeen, eli osa maidosta tulee mahalaukusta ylös ja ulos suusta. Pulauttelu on normaalia, eikä yleensä vaadi hoitoa. Pulauttelu vähenee, kun vauva kasvaa. Voimakkaiden, suihkumaisten oksennusten syy on kuitenkin syytä selvittää.

Vauva pulauttelee, koska sen ruokatorven ja mahalaukun välinen sulkijalihas on löysä. Pulauttelun määrä on yksilöllinen, eikä se yleensä vaadi hoitoa. Tavallisesti pulauttelu vähenee puolen vuoden ikään mennessä.

Voit hoitaa pulauttelua kotikonstein:

• Voit kohottaa vauvan sängynpäätyä.
• Voit röyhtäyttää vauvaa myös syömisen puolessa välissä.
• Jos ruokit vauvaa pullolla, tarkista tutin reikä. Jos reikä on liian iso, vauva saa liikaa maitoa ja ilmaa ja pulauttelee siitä syystä.

Milloin hoitoon?

Ota yhteys lääkäriin, jos

• pulauttelu muuttuu ensimmäisen viikkojen aikana voimakkaiksi suihkumaisiksi oksennuksiksi
• vauva on itkuinen ja paino nousee huonosti.

Muualla verkossa

• Pulauttelu ja oksentelu lapsella

Parasta ravintoa vastasyntyneelle on oman äidin maito. Vauvan on tärkeää saada imeä rintaa aina, kun hän sitä haluaa. Silloin maidoneritys käynnistyy ja vauva saa tarpeeksi ravintoa. Jos olet huolestunut rintamaidon riittävyydestä, keskustele asiasta neuvolassa.

Imetä vauvaasi ensimmäisen kerran mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Alkuun maitoa erittyy vain pieniä tippoja. Ne ovat kuitenkin tärkeitä tippoja, sillä niissä on paljon vauvaa suojaavia ravintoaineita.

Vauvat imevät ensimmäisinä päivinä tiheästi pitkiäkin aikoja. Myöhemmin terve vauva kehittää oman imemisrytminsä.

Vauva kertoo omalla tavallaan, milloin hänellä on nälkä. Vauva maiskuttaa suuta ja liikuttaa päätä ja raajojaan. Seuraa näitä viestejä ja anna vauvalle rintaa. Jos vauvan viestejä ei huomata, hän alkaa itkeä. Itkevän vauvan on vaikea rauhoittua imemään rintaa.

Miten ravinnonsaantia seurataan?

Vauva punnitaan neuvolassa. Paino kertoo nopeasti ja helposti, saako vauva tarpeeksi ravintoa. Syntymän jälkeen vauvan paino laskee hieman. Vauva painaa yleensä 10 vuorokauden ikään mennessä yhtä paljon kuin syntyessään.

Vauva saa yleensä riittävästi maitoa, kun hän kastelee noin kuusi vaippaa vuorokaudessa ja hänellä on muutama pidempi (3–4 tunnin) unijakso tiheämpien imemisjaksojen välissä.

Jos olet huolestunut tai epäilet, riittääkö maito, keskustele siitä neuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Jos rintamaito ei yksin riitä

Kaikki vauvat eivät saa tarpeeksi ravintoa pelkästä rintamaidosta. Jos synnytys on kestänyt pitkään, voi maito alkaa erittyä hitaammin. Sama tilanne voi olla, jos vauva on syntynyt leikkauksella ennen kuin äidin supistukset ovat alkaneet.

Voit lisätä maidon määrää kotikonstein

• Imetä vauvaa usein, 10–12 kertaa vuorokaudessa. Yöllä imettäminen on tärkeää.
• Syö, juo ja lepää riittävästi
• Pidä vauvaa ihollasi.

Hyvä imuote on tarpeeksi laaja. Oikea imuote auttaa vauvaa saamaan tarpeeksi maitoa. Lue lisää maidon riittävyydestä.

Joskus imetys on hankalaa. Kysy neuvolasta tukea imetykseen. Voit myös olla yhteydessä imetystukiryhmiin.

Vaikka yrität imettää, vauvasi saattaa tarvita myös äidinmaidonkorviketta. Vaikka imetys ei onnistuisikaan, olet silti vauvallesi maailman paras ja ainutlaatuisin äiti. Väestöliiton Pullonpyörittäjien oppaasta saat lisää tietoa korvikeruokinnasta.

Liitteet

• Imettävän ja äidinmaitoa luovuttavan äidin ravitsemus

Muualla verkossa

• Imetys kannattaa

Vertaistukea

• Imetyksen tuki ry
• Imetystukipuhelin
• Tampereen imetystukiryhmä

Vastasyntyneellä on ahtaat kyynelkanavat. Siksi hänen silmänsä saattavat vetistää ensimmäisinä päivinä. Silmissä voi olla myös vähän rähmää.

Pyyhi silmiä puhtaaseen veteen kostutetuilla vanulapuilla ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Käytä kumpaankin silmään aina omaa, puhdasta lappua. Yleensä rähmiminen vähenee itsestään muutamassa päivässä.

Milloin hoitoon?

Jos oireet pitkittyvät, vauvalla saattaa olla silmän sidekalvon tulehdus. Tällöin yleensä kumpikin silmä rähmii. Kun vauva aamulla herää, silmäkulmassa on runsaasti kellertävää eritettä ja vauvan on vaikea saada silmää auki.

Rähmiminen ei ole vaarallista, mutta se kannattaa hoitaa. Lääkäri määrää vauvalle silmätippoja tai silmäsalvaa, joka sisältää antibioottia.

Sidekalvontulehdus tarttuu herkästi. Huolehdi siis erityisen hyvin omien käsiesi puhtaudesta.

Muualla verkossa

• Silmän sidekalvontulehdus

Kesällä vauva voi aloittaa ulkoilun viikon ikäisenä, talvella kahden viikon iässä. Totuta vauva ulkoiluun vähitellen, varsinkin talvella. Säänmukainen vaatetus suojaa vauvaa niin pakkaselta kuin auringoltakin.

Kun ulkona on kylmä, ulkoiluta vauvaa aluksi vain 15–20 minuuttia. Voit pidentää ulkoiluaikaa joka päivä noin 20 minuutilla. Vähitellen vauva voi nukkua ulkona aterioiden välit, jos sää on sopiva.

Älä vie pientä vauvaa ulos, jos pakkasta on yli 10 astetta. Pakkasella vaunujen suuaukkoon kannattaa laittaa sideharso tai vastaava ilmaa läpäisevä suoja.

Vauva pysyy lämpimänä talvella, kun päällä on useita vaatekerroksia. Vaatetuksen on oltava säähän sopiva myös kesän lämpiminä päivinä. Suojaa vauvasi kesällä suoralta auringonpaisteelta ja huolehdi, että lapsellasi on päähine.

Sijoita vaunut aina suojaan tuulelta ja auringolta. Kesällä hyttysverkko on tarpeen.

Kun vauva nukkuu vaunuissa, kokeile hänen lämpöään niskasta myös unien aikana.

Vastasyntynyt nukkuu normaalisti 16–20 tuntia vuorokaudessa, useassa jaksossa. Kahden kuukauden iässä puolet vauvoista nukkuu 5–6 tuntia yössä ja neljän kuukauden ikään mennessä näin tekee suurin osa.

Kun vauva syntyy, hänellä ei ole vuorokausirytmiä: Vauva ei siis tiedä, mikä on päivä ja että yöllä kuuluisi nukkua. Vanhempien voi olla vaikea hyväksyä sitä. Vauvaa ei kuitenkaan kannata pakottaa tiettyyn unirytmiin liian pienenä. Vauva oppii vähitellen, kun vanhemmat jaksavat olla kärsivällisiä ja opettaa vuorokausirytmiä.

Mitä siis voin tehdä?

Autat vauvaa löytämään sopivan unirytmin, kun huolehdit hänen perushoivastaan mahdollisimman hyvin. Vauva tarvitsee apua, jotta hän ymmärtää yön ja päivän eron. Kun vauva oppii eron, hän osaa todennäköisesti noudattaa oikeaa vuorokausirytmiä myöhemmin, eikä kärsi univaikeuksista.

Nukuta vauvaa hämärässä. Kun syötät tai vaihdat vaippaa yöllä, tee se mahdollisimman eleettömästi. Näin vauva ei piristy liikaa ja alkaa ymmärtää, että yö on nukkumista varten. Kosteaa vaippaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa yöllä.

Syötä vauvaa pidempään juuri ennen nukkumaanmenoa. Silloin vauvan nälkä pysyy poissa pidempään.

Vastasyntyneen ja imeväisen turvallinen nukuttaminen

1. Laita vauva nukkumaan selälleen vaakatasoon. Pieni vauva nukutetaan selällään, myöhemmin vauva kääntyy itse mieleiseensä nukkuma-asentoon.
2. Nukkumisalustan tulee olla kiinteä. Tyynyä ei käytetä. Peiton sijasta lämmön ylläpitoon paras on päälle puettava unipussi. Pää ei saa peittyä.
3. Vauvan tulee nukkua vanhempien kanssa samassa huoneessa, mutta erillisessä vuoteessa, ainakin kuuden kuukauden ikään asti.
4. Alle neljän kuukauden ikäistä täysiaikaisena syntynyttä lasta tai ennenaikaisesti syntynyttä vauvaikäistä lasta ei pidä nukuttaa vieressä (vanhemmat, sisarukset, monikkosisarus, ulkopuolinen hoitaja, kotieläimet).
5. Lapsen vuoteessa ei ole hyvä pitää pehmoleluja, irtonaisia pehmeitä vuodevaatteita, puskurityynyjä yms.
6. Älä pidä vauvaa liian lämpimänä, niin että vauva hikoilee tai hänen ihonsa tuntuu kuumalta. Tämä toteutuu pitämällä huoneen lämpötila sopivana ja välttämällä liikaa vaatetusta (normaali huoneen lämpötila on 20–22 °C).
7. Tuttia suositellaan käyttämään vauvan nukkuessa sen jälkeen, kun vauva on oppinut syömään hyvällä imutekniikalla. Tuttia ei pidä ripustaa lapsen kaulaan eikä kiinnittää lapsen vaatteeseen.
8. Unipesiä ei suositella.
9. Vältä lapsen altistumista tupakansavulle.

Muualla verkossa 

• Vastasyntyneen lapsen uni
• Vauvan kello
• Vanhemman hyvinvointi

Vertaistukea

• Vanhempainnetti

Älä turhaan huolestu, jos vauva ei kakkaa joka päivä. Osa vauvoista kakkaa aina ruokailun yhteydessä, toisilla väli voi venyä viikonkin mittaiseksi. Kun vauvan ravinto on pelkkää maitoa, ulostemassa kertyy hitaasti.

Kakan väri ja koostumus voivat myös vaihdella. Toisinaan kakka on vihreää ja löysää, toisinaan kiinteää ja keltaista. Molemmat ovat aivan normaalia.

Ensimmäisinä päivinä vauva kastelee noin kolme vaippaa. Jatkossa hän pissaa 5–8 vaippaa vuorokaudessa. Ensimmäisinä päivinä pissan mukana voi tulla hieman uraattisakkaa, joka on väriltään oranssinpunaista. Kun vauvan ravintomäärä suurenee, uraattisakan tulo loppuu.

Ummetus

Vauvaa voi vaivata ummetus. Silloin hän on itkuinen ja äheltää, mutta kakkaa ei tule.

Voit auttaa hieromalla vauvan vatsaa tai jumppaamalla vauvan jalkoja kippuraan vatsan päälle. Voit kokeilla myös antaa luumumehua.

Muualla verkossa

• Vatsa ja suolisto
• Syöminen ja vatsan toiminta