Usein kysyttyä raskaudesta ja synnytyksestä

Jokaisella sikiöllä on oma ominainen tapansa liikkua. Useimpien touhukkain liikkuma-aika on iltaisin. Kuten aikuisillakin, sikiöilläkin on virkeydeltään erilaisia päiviä.

Sikiö reagoi hapenpuutteeseen tai muuhun ahdinkoon ensimmäisenä vähentämällä liikkumistaan. Jos koet, että sikiö on liikkunut tavanomaista vähemmän, sinun kannattaa tehdä liikelaskentaa. Liikelaskentaa tehdään yleensä 30 raskausviikon jälkeen, koska sitä ennen sikiö on vielä niin pieni, että liikkeet eivät välttämättä tunnu.

Liikelaskenta:

Asetu makuulleen vasemmalle kyljelle, mielellään kovalle alustalle, koska liikkeet tuntuvat silloin paremmin. Laske sikiön liikkeitä tunnin ajan. Jos tunnet kymmenen liikettä ennen tunnin täyttymistä, voit lopettaa laskennan siihen ja liikelaskentakriteerien katsotaan täyttyneen.

Jos et saa tunnin aikana kymmentä liikettä, nouse ylös, liiku hetken verran ja juo tai syö jotain sokerista. Asetu uudelleen makuulle ja laske liikkeitä toinen tunti. Jos et edelleenkään saa täyteen kymmentä liikettä, liikelaskentakriteerit eivät täyty ja sinun täytyy lähteä tarkastettavaksi päivystykseen.

Niukkaa verenvuotoa voi seurata kotona. Raskauden aikana emättimen ja kohdunsuun verekkäät limakalvot ovat herkkiä vuotamaan esimerkiksi yhdynnän jälkeen tai ponnistamisen yhteydessä.

Jos vuoto on runsasta:

Alkuraskaudessa runsas vuoto ja vatsakivut voivat merkitä keskenmenoa. Tilannetta voi seurata kotona, mikäli ei pelkää vuodon uhkaavan omaa terveyttä ja kivun kanssa pärjää.

Vuodon pitäisi vähentyä muutaman päivän jälkeen. Jos oireet ovat rajut tai vuoto jatkuu yli viikon, tulee hakeutua oman terveyskeskuksen päivystykseen tai yksityislääkärille.

Keskiraskaudessa pyyhkäisyvuotoa runsaampi verenvuoto on aina tarkastutettava päivystyksessä. Jos siihen liittyy äkillinen kova kipu, päivystykseen täytyy lähteä heti.

Loppuraskaudessa kohdunsuun kypsymiseen liittyy usein jonkunlaista verenvuotoa. Jos vuoto on niukahkoa ja liittyy supistustoimintaan, sitä voi seurata kotona. Jos sen runsaus alkaa lähennellä kuukautisvuotoa, asia täytyy tarkastuttaa päivystyksessä.

Niukankin vuodon yhteydessä kova kipu ja/tai sikiön liikkumattomuus on aina syy lähteä heti päivystykseen!

35 raskausviikon täytyttyä synnytystä ei enää yritetä estellä, joten sairaalaan lähdetään normaalien synnytysohjeiden mukaan.

Jos ennen 35 raskausviikon täyttymistä supistelee levossa kivuliaasti alle 10 minuutin välein, täytyy lähteä päivystykseen, etenkin jos supisteluun liittyy veristä tai vetistä vuotoa. Päivystyksessä halutaan tällaisissa tapauksissa aina kaksi tuntia rakossa ollut virtsanäyte, joten mahdollisuuden mukaan kannattaa olla käymättä pissalla juuri ennen päivystykseen tuloa.

Jos supistelua ilmenee levossa satunnaisesti, tilannetta voi seurata kotona. Saattaa myös olla niin, että liikkuessa supistelee tiheämmin, mutta levossa supistukset rauhoittuvat. Sairauslomaa voi tarvittaessa hakea neuvolalääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolta. Jos lääkäri katsoo, että on tarvetta päivystykselliseen tarkastukseen, hän kirjoittaa lähetteen.

Raskauden aikana kohdun kasvu saattaa jo sinällään aiheuttaa erilaisia kipua mahan alueelle. Myös hormonien aiheuttama kudosten löystyminen voi joillekin tehdä hankalia kipuja alavatsalle ja häpyliitoksen alueelle. Suolen toiminta saattaa hidastua, ja ummetus saattaa aiheuttaa kovaakin kipua. Loppuraskaudessa sikiön liikkeet ovat niin voimakkaat, että voivat tuntua kipeiltä. Jopa täysi virtsarakko saattaa aiheuttaa kipua.

Raskauden aikana erilaisiin kipuihin voi turvallisesti käyttää parasetamolia yhden gramman kerta-annoksina enintään kolme annosta vuorokaudessa.

Tavallinen vatsatauti saattaa iskeä myös raskausaikana. Sitä hoidetaan samoin kuin yleensäkin: lepoa ja nesteitä. Jos vointi huononee niin paljon, että tarvitaan lääkärin hoitoa, vatsatauti hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.

Synnytyspäivystykseen ei mielellään oteta tarttuvaa tautia sairastavia potilaita tartuttamaan terveitä synnyttäjiä ja mahdollisesti huonosta vastustuskyvystä kärsiviä gynekologisia potilaita.

Virtsatietulehdus tulee raskauden aikana herkemmin kuin muuten. Se saattaa olla oireeton tai antaa epätyypillisiä oireita. Jos on epämääräisiä vatsakipuja, virtsanäyte kannattaa aina tarkastaa. Neuvolasta saat ohjeet ja välineet virtsanäytteen ottoon sekä viljelylähetteen, jotta voit toimittaa näytteen laboratorioon tutkittavaksi.

Jos selvää syytä vatsakipuun ei löydy, on syytä ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon.

Kova kipu on aina syy lähteä heti päivystykseen!

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on keski- tai loppuraskauden komplikaatio, johon liittyy verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Näihin saattaa liittyä erilaisia oireita, muun muassa päänsärkyä, näköhäiriöitä ja ylävatsakipua.

Jos raskauden aikana esiintyy päänsärkyä, kannattaa aina ottaa yksi gramma parasetamolia ja levätä. Jos päänsärky helpottaa, kyse tuskin on pre-eklampsiasta.

Pre-eklampsiaan liittyvä päänsärky on tyypillisesti puristavaa, pahoinvointia aiheuttavaa ja voimakasta. Näköhäiriöt ovat yleensä näkökentässä tanssivia valopilkkuja. Ylävatsakipu on puristavaa, vannemaista.

Jos edellämainittujen oireiden lisäksi on todettu kohonnut verenpaine ja/tai virtsassa proteiinia, on syytä lähteä heti päivystykseen.

Raskaushepatoosi on raskaudenaikainen maksan toiminnan häiriö. Se ilmenee kutinana odottajan iholla. Kutina alkaa yleensä kämmenistä / jalkapohjista ja leviää koko keholle. Se tuntuu usein voimakkaimpana öisin. Siihen ei liity ihottumaa.

Hepatoosi etenee yleensä hiljalleen, joten jos oireita alkaa tulla, ota yhteyttä neuvolaan ja pääset sitä kautta verikokeisiin. Jos kuitenkin oireet tulevat yhtäkkisinä ja voimakkaina, on syytä hakeutua päivystykseen. Sikiön liikkeitä täytyy hepatoosia epäiltäessä seurata tavallista tarkemmin.

Raskauden aikana kohdunkaulaan muodostuu geelimäistä eritettä, jonka tarkoituksena on estää infektioiden nousua synnytyskanavaan.

Jossain vaiheessa raskautta, yleensä synnytyksen lähestyessä ja kohdunkaulan kypsyessä, limatulppa alkaa irrota ja poistua emättimen kautta. Se voi olla kirkas tai verensekainen ja saattaa poistua möykkynä tai vähitellen. Kaikki eivät sitä välttämättä huomaa ollenkaan.

Limatulppa ei siis ole syy hakeutua päivystykseen. Se saattaa tulla aikaisessakin vaiheessa raskautta eikä se välttämättä ennakoi synnytystä.

Synnytys katsotaan käynnistyneeksi, kun supistukset tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein, tihenevät ja ovat kivuliaita.

Jos kokee supistuskivun kanssa pärjäävänsä, kannattaa oleilla kotona mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää sitä, että synnyttäjä tuntee sikiön liikkeitä.

Kova kipu on aina syy lähteä sairaalaan, vaikka supistukset tulisivat epäsäännöllisesti tai säännöllinen kohdun supistuminen olisi kestänyt vain lyhyen aikaa.

Lapsivesi on vaaleaa ja sameaa tai vaaleanpunaista selkeästi vetistä nestettä. Lapsivesi haisee makeahkolta ja imeytyy kankaaseen tai siteeseen kokonaan. Kun sikiökalvoissa on reikä, lapsivettä tulee jatkuvasti tai toistuvasti, enemmän tai vähemmän. Sen valumista ei voi pidätellä.

Epäillessäsi lapsivedenmenoa, soita synnytyspäivystykseen kätilölle lisäohjeiden saamiseksi.

Puhelinnumero on 03 3116 5942.

Raskauden aikana kohdunkaulaan muodostuu geelimäistä eritettä, jonka tarkoituksena on estää infektioiden nousua synnytyskanavaan. Synnytyksen lähestyessä ja kohdunkaulan kypsyessä, limatulppa alkaa irrota ja poistua emättimen kautta. Se voi olla kirkas tai verensekainen ja saattaa poistua möykkynä tai vähitellen. 

Limatulppa ei ole syy hakeutua päivystykseen. Limatulpan irtoamisesta ei voi arvioida synnytyksen ajankohtaa.

Antibiootteja voidaan antaa ennaltaehkäisevästi vauvaa varten esimerkiksi lapsivedenmenon jälkeen tai jos raskauden aikana äidillä on todettu emättimessä kasvava streptokokki. Antibiootteja annetaan myös oireiden mukaan, esimerkiksi kuumeen ja kohonneiden tulehdusarvojen vuoksi.

Myös sikiö voi reagoida mahdolliseen tulehdukseen synnytyksen aikana. Antibioottihoidolla pyritään turvaamaan vastasyntyneen hyvinvointi.

Apgar-pisteillä arvioidaan vastasyntyneen vauvan vointia. Niillä arvioidaan vauvan väriä, jäntevyyttä, ärtyvyyttä, pulssia sekä hengitystä. Näistä kaikista saa maksimissaan kaksi pistettä eli vastasyntynyt voi enintään saada 10 pistettä.

Apgar-pisteet annetaan sekä minuutin että viiden minuutin iässä. Apgar-pisteet kertovat ainoastaan lapsen senhetkisen voinnin.

Kohdunsuun avautuessa kohdunsuu saattaa erittää hieman verta. 

Mikäli veristä vuotoa tulee runsaasti, kuin reilujen kuukautisten aikana, tulee välittömästi lähteä synnytyssairaalaan ambulanssilla ja varmistaa syntyvän lapsen vointi. Istukan irtoamiseen saattaa  liittyä myös hyvin kova, laukeamaton kipu vatsalla. 

Keisarileikkaus on avoleikkaus, jolloin riski verenvuodolle on suurempi kuin alatiesynnytyksessä. 

Keisarileikkaukseen liittyy suurentunut infektioriski. Toipuminen on hitaampaa kuin alatiesynnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen synnyttäjälle pistetään lihakseen kohtua supistavia lääkkeitä, jotta istukka irtoaisi. Jälkeiset (istukka + sikiökalvot) syntyvät normaalisti 10–20 minuutin kuluessa vauvan syntymästä.

Jos istukka ei irtoa, se saattaa lisätä verenvuotoa kohdusta. Tarvittaessa istukka irrotetaan leikkaussalissa.

Synnytyksen hoitanut kätilö pyrkii työvuorojen puitteissa käymään osastolla keskustelemassa synnytyksestä synnyttäneen äidin kanssa.

Osastolla on myös mahdollista tavata synnytyslääkäri, lastenlääkäri, seksuaalineuvoja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja pappi.