Lapsiperheiden sosiaalityön palvelutarpeen arvioinnin polku

Perheen tilanteesta herää huoli, joka tulee sosiaalihuollon tietoon esimerkiksi yhteydenoton tai ilmoituksen kautta. Huoli voi liittyä lapsen hyvinvointiin, arjen sujumiseen tai vanhemman jaksamiseen.

Tilanne arvioidaan nopeasti. Arvioinnissa tarkastellaan, onko lapsella välitöntä turvattomuuden riskiä ja kuinka kiireellinen tilanne on.

Sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Ensimmäisessä yhteydenotossa kerrotaan, mistä asiassa on kyse, kuullaan perheen tilanne ja sovitaan jatkosta.

Tarvittaessa perhe tavataan ja ollaan yhteydessä ilmoittajaan ja esimerkiksi päiväkotiin, kouluun tai neuvolaan tilanteen selvittämiseksi. Ilmoitusten ensiarviointi kestää enintään seitsemän vuorokautta.

Jos tilannetta on tarpeen selvittää tarkemmin kuin mitä seitsemässä vuorokaudessa on mahdollista tehdä, aloitetaan palvelutarpeen arviointi. Arviointi kestää enintään kolme kuukautta ja sisältää yleensä useita tapaamisia.

Arvioinnissa käydään yhdessä läpi perheen arkea, voimavaroja ja mahdollisia haasteita sekä mietitään, millainen tuki auttaisi parhaiten. Jokaisella tapaamisella on selkeä tavoite ja lopuksi sovitaan seuraavista askelista. Palvelutarpeen arviointi on yhteistyötä. Perhettä kuunnellaan ja tavoitteena on löytää juuri kyseiseen tilanteeseen sopiva tuki.

Muutostyö arvioinnin aikana

Palvelutarpeen arviointi ei ole pelkkää selvittämistä, vaan siinä tehdään jo muutostyötä. Työskentelyn aikana jäsennetään tilannetta, etsitään uusia näkökulmia ja annetaan neuvontaa ja ohjausta. Tavoitteena on, että perhe löytää keinoja muutokseen jo arvioinnin aikana.

Perhe tavataan yleensä kotona. Kotikäynnillä voidaan tarkastella arjen sujumista, keskustella tilanteesta rauhassa sekä havainnoida lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Tarvittaessa myös vaikeista asioista keskustellaan avoimesti, jotta tilanteesta saadaan realistinen kuva.

Lapsi tavataan aina, koska lapsen näkökulma on tärkeä.

Lapselle kerrotaan tapaamisen tarkoitus ja hän saa kertoa omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan turvallisesti. Tapaaminen järjestetään lapselle sopivalla tavalla ja tarvittaessa ilman vanhempia, jotta lapsen oma ääni tulee esille. Vanhemmille kerrotaan tapaamisesta tapaamisen jälkeen.

Vanhemmille tai huoltajille järjestetään mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta.

Keskusteluissa tarkastellaan arjen sujumista, voimavaroja, kuormitusta sekä vanhemmuuden vahvuuksia ja tuen tarpeita. Tavoitteena on muodostaa yhteinen ymmärrys tilanteesta.

Jos lapsella on kaksi vanhempaa tai huoltajaa, annetaan heille tasavertainen mahdollisuus kertoa näkemyksensä tilanteesta.

Osana arviointia voidaan tavata myös lapsen muuta verkostoa, kuten päiväkoti, koulu tai terveydenhuolto, tai lapselle tärkeitä aikuisia.

Yhdessä muodostetaan kokonaiskuva tilanteesta ja pohditaan, miten eri tahot voivat tukea perhettä.

Läheisverkoston kartoittamisessa selvitetään, ketkä ovat lapselle ja perheelle tärkeitä ihmisiä.

Yhdessä pohditaan, miten läheiset voivat olla mukana tukemassa arkea ja perheen hyvinvointia.

Palvelutarpeen arvioinnista tehdään yhteenveto asiakkaalle, jossa kuvataan perheen tilanne, esille nousseet huolet ja vahvuudet, perheen oma näkemys, ammattilaisen arvio sekä sovitut jatkotoimet. Yhteenveto käydään läpi yhdessä ja sen tulee olla perheelle ymmärrettävä.

Jos tarvetta sosiaalihuollon palveluille ei ole, perhe voidaan tarvittaessa ohjata muihin palveluihin kuten terveydenhuolto, järjestöt tai opiskeluhuolto tai digipalvelut.

Tilanteen mukaan sovitaan jatkosta.

Perhe voidaan ohjata sopiviin palveluihin, asiakkuus voi jatkua sosiaalityössä tai palveluja ei tarvita.

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.