Alle 15-vuotiaan aggressiivisesti tai väkivaltaisesti käyttäytyneen palvelupolku

Alle 15-vuotias lapsi tai nuori on käyttäytynyt aggressiivisesti tai väkivaltaisesti tai siitä herää huoli. Huoli voi herätä kenelle tahansa: lapselle tai nuorelle itselleen, kaverille, lapsesta tai nuoresta huolta pitävälle aikuiselle tai ammattilaiselle.

Väkivalta voi näkyä monella eri tavalla. Se voi olla yksittäinen teko tai jatkua pitkään. Väkivaltaa voi esiintyä arjen eri ympäristöissä, kuten kotona, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa, ostoskeskuksissa sekä verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai digitaalista. Siihen voi liittyä vainoamista, kunniaan liittyviä vaatimuksia, hengellistä painostamista, kaltoinkohtelua, kurittamista tai väkivallan näkemistä.

Huoli voi herätä myös silloin, jos lapsen tai nuoren puheet muuttuvat vihamielisemmiksi tai hän alkaa ihannoida väkivaltaa. Jos aggressiivinen käytös jatkuu pitkään tai pahenee, on tärkeää arvioida avun tarve ja selvittää syyt käytöksen taustalla.

Jos aikuinen on huolissaan, hänen kannattaa keskustella lapsen tai nuoren kanssa. Jos kaveri on huolissaan, asiasta on tärkeä kertoa luotettavalle aikuiselle.

Lastensuojelupäivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys

Pirkanmaalla kiireellisissä lastensuojeluasioissa vastaa virka-aikana lastensuojelupäivystys ja muina aikoina sosiaali- ja kriisipäivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa tukea myös äkillisissä kriisitilanteissa. Palveluihin voi ottaa itse yhteyttä soittamalla.

Palvelut on tarkoitettu kaikille Pirkanmaalla asuville ja oleskeleville henkilöille, joilla on akuutti lastensuojelun tai sosiaalihuollon tarve, joka ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Kiireellisten sosiaalihuollon palveluiden tarve arvioidaan ensin puhelimitse, tarvittaessa sovitaan tapaaminen ja tehdään tarvittavat päätökset.

Kiireellinen hoito ja päivystys

Jos epäilet lapsella tai nuorella hoitoa vaativia psyykkisiä oireita, myrkytys- tai päihtymystilaa, huolehdi, että lapsi tai nuori pääsee päivystykseen arvioitavaksi. Voit kysyä neuvoa päivystysavun numerosta 116117.

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka vain, kun herää huoli lapsen hyvinvoinnista tai olosuhteista, jotka vaarantavat kehitystä. Lasten ja nuorten kanssa toimivan henkilöstön on lain mukaan tehtävä ilmoitus, kun epäillään, että alle 15-vuotias on käyttänyt väkivaltaa.

Lastensuojeluilmoitus tehdään lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse.

Ilmoitus poliisille

Rikosilmoituksen voi tehdä kuka vain, jos epäillään, että lapsi tai nuori on syyllistynyt rikolliseen tekoon. Lasten ja nuorten kanssa toimivan henkilöstön on lain mukaan tehtävä ilmoitus poliisille.

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa tai henkilökohtaisesti poliisilaitoksella.

Jos et ole varma tilanteesta, voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä lastensuojeluun tai poliisiin ja pyytää neuvoa.

Finlex: Lastensuojelulaki 25 §

Kiireettömät tilanteet

Kiireettömissä tilanteissa, kun lapsi tai nuori ei ole sosiaalihuollon asiakas eikä ole lastensuojelun tarvetta, voit ottaa yhteyttä lapsiperheiden palveluihin. Yhteyttä voi ottaa Pyydä apua -lomakkeella, puhelimitse tai chatin kautta. 

Apua väkivaltaan -sivulla on ohjeita kiireelliseen apuun ja tukeen Pirkanmaalla sekä valtakunnallisia väkivaltatyön palveluja. Älä jää yksin!

Jos lapsesta tai nuoresta on tehty rikosilmoitus, poliisi selvittää tapahtumat ja ilmoittaa asiasta huoltajille sekä sosiaaliviranomaisille.

Alle 15-vuotiaiden rikosasioissa poliisilla on käytössään Ankkuri-toimintamalli. Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä häntä voida rangaista teosta. Asia ei etene hänen osaltaan syyttäjälle eikä oikeuteen. Tarvittaessa poliisi toimittaa esitutkinnan.

Ankkuritoiminta

Ankkuritoiminta on monialaista yhteistyötä, jolla tuetaan alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja estetään ennalta rikollisuutta.

Toiminnan kohteena voi olla alle 15-vuotiaan rikosepäily, päihteiden käyttö, hyvinvointiin liittyvät ongelmat, huolestuttava käytös tai väkivaltaisten ääriajatusten ja -tekojen ihailu.

Myös lapsi tai nuori itse tai vanhemmat voivat olla yhteydessä Ankkuri-tiimiin. Ankkuritoimintaan voidaan ohjata myös esimerkiksi koulusta.

Lapsi tai nuori kutsutaan Ankkuri-puhutukseen, kun viranomaisten tietoon on tullut häntä koskeva rikosepäily. Poliisi ja sosiaalityöntekijä kohtaavat lapsen tai nuoren ja vanhemmat ja selvitetään tapahtunut rikosasia, kartoitetaan lapsen tai nuoren elämäntilanne ja mahdolliset tuen tarpeet.

Vaikka toiminnan ydin on lapsen tai nuoren tukemisessa, ovat vanhemmat ja koko perhe keskeisessä roolissa.

Ankkuri-tiimin toiminta tiiviisti:

1. kokonaisvaltaisen tuen ja avun tarpeen arviointi
2. ankkuritapaamiset lapsen tai nuoren ja huoltajien kanssa
3. tarvittaessa ohjaus jatkotukeen

Ankkuritoiminta

On tärkeää, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus olla osallisena itseensä liittyvissä asioissa. Lapsella ja nuorella on oikeus osallistua oman asiansa selvittämiseen sekä kertoa oma mielipiteensä elämänsä tärkeistä asioista. Lapsi ja perhe ovat oman elämänsä parhaat asiantuntijat.

Lasta ja nuorta kohdataan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, ja hän saa kertoa omasta näkökulmastaan, kokemuksistaan ja tarpeistaan. Lapsen tai nuoren näkökulman huomioiminen tukee hänen osallisuutta ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta sekä löytämään tarvittavan tuen.

Lapselle tai nuorelle kerrotaan selkeästi, miksi asioita selvitetään, ketkä ovat mukana ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Huoltajat ovat keskeisessä roolissa lapsen tai nuorten tukena, ja heidän näkemyksensä huomioidaan osana kokonaisarviota.

Palvelutarpeen arviointi aloitetaan, kun lapsesta tai nuoresta on tehty yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus. Tällöin lapselle tai nuorelle nimetty työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin ja aloittaa arviointiprosessin. Arvioinnin aikana selvitetään, onko lapsen, nuoren tai perheen tilanne sellainen, että sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tai lastensuojelun asiakkuus on tarpeen.

Arviointi voi päättyä siihen, että asiakkuutta ei jatketa, jos todetaan, ettei lain mukaista tuen tarvetta ole tai se voidaan ratkaista esimerkiksi ohjauksella, neuvonnalla tai muiden palvelujen avulla.

Jos lapsella tai nuorella on jo sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus tai lastensuojelun asiakkuus, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä huoltajiin ja selvittää tilanteen.

Palvelutarpeen arviointi

Väkivaltatilanteessa myös tekijä voi saada fyysisiä vammoja tai tarvita muuta tukea. Lapsi tai nuori voi hakeutua tilanteen arviointiin omalle terveysasemalleen, kouluterveydenhuoltoon tai kiireellisissä tapauksissa päivystykseen.

Fyysisten vammojen lisäksi on tärkeää arvioida lapsen tai nuoren psyykkinen vointi ja mahdollinen hoidon tarve. Hän voi tarvita myös psykiatrista hoitoa.

Jos lapsella tai nuorella on jo olemassa oleva hoitokontakti, voidaan tilannetta ja hoidon tarvetta arvioida sen yhteydessä. Kiireellisissä tilanteissa psyykkistä vointia ja hoidon tarvetta voidaan arvioida myös päivystyksessä.

Monialaisessa yhteistyössä muodostetaan yhteinen käsitys lapsen tai nuoren kokonaistilanteesta, tunnistetaan tarvittava tuki ja apu sekä sovitaan jatkosta. Työskentelyssä huomioidaan lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä näkökulmat.

Yhteistyön avulla ehkäistään ongelmien kasautumista ja varmistetaan, että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen viiveettä. Selkeä vastuunjako, sovitut toimintatavat ja sujuva tiedonkulku tukevat lapsen tai nuoren turvallista arkea sekä edistävät koko perheen hyvinvointia.

Monialainen yhteistyö voi toteutua Minun tiimini -toimintamallina, joka on asiakkaan toiveiden mukaisesti koottu joukko toimijoita, kuten ammattilaisia, läheisiä ja järjestötoimijoita. Minun tiimini etsii yhdessä ratkaisuja asiakkaan esiin nostamiin asioihin ja tarjoaa niihin tarvittavaa ja oikea-aikaista tukea.

Minun tiimini -toimintamalli

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, joilla tuetaan lapsen tai nuoren hyvinvointia, vahvistetaan vanhemmuutta ja ehkäistään tilanteiden vaikeutumista. Palvelut perustuvat lapsen etuun sekä perheen tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin.

Palvelut ovat vapaaehtoisia. Tukea suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa perheen kykyä selviytyä arjesta itsenäisesti. Varhainen tuki edistää lapsen tai nuoren turvallista kasvua ja kehitystä.

Lapsiperheille tarjottavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat esimerkiksi perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, ohjaus ja neuvonta sekä sosiaalinen tuki arjen haasteisiin. Perhetyön avulla vahvistetaan vanhempien voimavaroja, vuorovaikutusta ja arjen sujumista. Kotipalvelu tarjoaa käytännön apua esimerkiksi lastenhoidossa, kodinhoidossa tai vanhemman sairauden tai uupumuksen aikana.

Lisäksi perheille voidaan järjestää tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa, joka antaa lapselle, nuorelle tai koko perheelle lisätukea arkeen. Sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin kuuluvat myös vertaistuki, ryhmätoiminta sekä tarvittaessa taloudellinen tuki, kuten täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki.

Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen tai nuoren hyvinvointi, kehitys ja turvallinen kasvuympäristö. Lastensuojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Asiakkuus perustuu huoleen lapsen hyvinvoinnin vaarantumisesta, eikä sen käynnistyminen edellytä perheen suostumusta. Lapselle tai nuorelle nimetään oma sosiaalityöntekijä. Lisäksi varmistetaan sisarusten turvallisuus.

Lastensuojelu toteutetaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimilla yhteistyössä perheen kanssa. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, terapiapalvelut sekä loma- ja virkistystoiminta.

Asiakkuus alkaa myös silloin, kun lapsi tai nuori joudutaan sijoittamaan kiireellisesti kodin ulkopuolelle hänen turvallisuutensa turvaamiseksi. Kiireellinen sijoitus on määräaikainen ja kestää enintään 30 vuorokautta, tarvittaessa enintään 60 vuorokautta.

Sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori kotiutuu tai hänet sijoitetaan avohuollon tukitoimena tilapäisesti tai huostaanoton kautta pidempiaikaisesti kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelu

Tuen avulla vakautetaan arkea ja sen sujumista sekä helpotetaan lapsen tai nuoren mahdollista oireilua. Lapsesta tai nuoresta huolehtivan aikuisen tuen tarve huomioidaan, jotta hänellä on voimavaroja tukea lasta tai nuorta arjessa. Myös perheen mahdolliset muut alaikäiset lapset huomioidaan. On tärkeää, ettei perhe jää tilanteessa yksin. Vaikeistakin tilanteista on mahdollista selviytyä ja tukea on saatavilla.

Tukea voidaan antaa sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta, opiskeluhuollosta sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidosta ja kolmannelta sektorilta.

Tukea tarjoavat palvelut on koottu alle, alkaen matalan kynnyksen palveluista lähetettä vaativiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Luettelon lopussa on esitelty kolmannen sektorin palvelut.

Apua väkivaltaan

Varhaiskasvatus

Lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuki toteutetaan ensisijaisesti lapsen omassa ryhmässä, ja sen tavoitteena on vahvistaa lapsen hyvinvointia, turvallisuutta sekä myönteistä käyttäytymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Varhaiskasvatuksessa luodaan lapselle turvallinen, ennakoitava ja hyvin strukturoitu arki. Selkeät rutiinit, johdonmukaiset toimintatavat, myönteinen vuorovaikutus sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tukevat lapsen itsesäätelyä ja hyvinvointia. Tarvittaessa lapselle suunnitellaan yksilöllisiä tukitoimia yhteistyössä huoltajien kanssa.

Tuki rakentuu monialaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstö, huoltajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalvelut tekevät yhteistyötä lapsen ja perheen tilanteen tukemiseksi. Osassa Pirkanmaan kuntia perheet voivat saada lisäksi maksutonta varhaiskasvatuksen perheiden tukea, jonka tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, tukea perhearjen hallintaa ja ehkäistä väkivaltaa.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin tavoitteena on edistää turvallisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäistä aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kehittymistä.

Lisätietoa saat oman kunnan varhaiskasvatuksen verkkosivuilta.

Perusopetus

Oppilaalla on lain mukaan oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuki järjestetään ensisijaisesti omassa opetusryhmässä, ja sen tavoitteena on varhainen ja oikea‑aikainen puuttuminen.

Tuen lähtökohtana on tehdä oppimisympäristöstä selkeä, turvallinen ja ennakoitava. Arjen sujumista tukevat tutut rutiinit, näkyvä päiväjärjestys, rauhoittumiseen tarkoitetut tilat sekä joustavat ryhmäjärjestelyt. Opetuksessa huomioidaan yksilölliset tarpeet esimerkiksi eriyttämällä opetusta, asettamalla yksilölliset tavoitteet ja antamalla kannustavaa palautetta. Lisäksi harjoitellaan tunteiden säätelyä ja vuorovaikutustaitoja. 

Tuki rakentuu monialaisesti. Opiskeluhuollon ammattilaiset työskentelevät yhdessä opettajien ja huoltajien kanssa. Tiivis kodin ja koulun välinen yhteistyö vahvistaa toimintatapojen johdonmukaisuutta. 

Koulun toimintakulttuurin tulee kokonaisuutena edistää turvallisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Johdonmukaiset odotukset käyttäytymiselle ja myönteinen vuorovaikutus luovat perustan rakentavalle käyttäytymiselle. Selkeät säännöt ja yhteiset toimintamallit lisäävät turvallisuuden tunnetta. 

Lisätietoa saat oman kunnan opetuspalveluiden verkkosivuilta.

Nuorisopalvelut

Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuoren kokonaisvaltaista kasvua sekä tarjoaa nuorille turvallisen ja laadukkaan vapaa-ajan vieton. Nuorisotiloissa nuori voi viettää aikaa turvallisessa ympäristössä, kiinnittyä vertaisyhteisöön ja kohdata vapaa-ajallaan turvallisia aikuisia.

Erityisnuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja tukee nuorta elämän haastavammissa hetkissä. Se voi olla yksilö- ja ryhmätyöskentelyä, jolla pyritään saattamaan nuori osaksi vertaisyhteisöjä. Erityisnuorisotyön nuoriso-ohjaajia nuori voi kohdata vapaa-ajallaan muun muassa kauppakeskuksissa, kaduilla ja nuorisotiloilla.

Lisätietoa saat oman kunnan nuorisopalveluiden verkkosivuilta.

Lastenneuvola, Pirha

Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa tuetaan lasta ja perhettä kartoittamalla perheen voimavaroja, toimintakykyä ja tukiverkostoa sekä tarjoamalla perheelle keskustelutukea. Neuvolasta voidaan ohjata lapsi ja perhe jatkohoidon tai tuen piiriin esimerkiksi neuvolapsykologille tai muihin tarpeen mukaisiin palveluihin kuten perheneuvolaan.

Chat-palvelussa on mahdollista keskustella terveydenhoitajan kanssa nimettömästi.

Lastenneuvolat

Neuvolapsykologit, Pirha

Neuvolapsykologi tukee vanhempia ja lapsen kasvuympäristöä lapsen kehityksen ja tarpeiden ymmärtämisessä, myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa sekä turvallisessa rajojen asettamisessa, mitä tarvitaan tunnesäätelyn ja käyttäytymisen säätelyn kehittymiseen.

Myönteisen, rajoja asettavan vanhemmuuden myötä lapsi oppii ajan mittaan säätelemään aggression tunteitaan muilla keinoin kuin aggressiivisen käytöksen myötä. Tämä vähentää lapsen alttiutta turvautua väkivaltaan ratkaisukeinona myöhemmässä elämässään.

Neuvolapsykologit

Opiskeluhuolto, Pirha

Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskouluikäisille, psykologi- ja kuraattoripalvelut myös esikouluikäisille. Vanhemmille tarjotaan tukea ja ohjausta.

Oppilaan tilanne ja väkivaltaisen käyttäytymisen taustasyyt kartoitetaan yhdessä perheen ja lähiverkoston kanssa. Tarvittaessa ohjataan muihin palveluihin ja käynnistetään viranomaisyhteistyö.

Koulussa voidaan järjestää monialainen asiantuntijaryhmän neuvottelu (lyhennettynä MAR), jossa sovitaan tukitoimista ja koulunkäynnin järjestelyistä. Opettajien kanssa sovitaan yhteiset toimintatavat väkivallan ehkäisemiseksi ja koulun turvallisuuden varmistamiseksi.

Opiskeluhuolto

Mielenterveystalo.fi: Omahoito-ohjelmat

Nopea perheohjaus, Pirha

Nopea perheohjaus on matalan kynnyksen tukea, ohjausta ja keskusteluapua alle 17-vuotiaille ja heidän perheilleen, joilla ei ole lapsiperheiden sosiaalityön asiakkuutta. Lyhytkestoiset työskentelyjaksot mahdollistavat sen, että apua saadaan oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa.

Nopea perheohjauksesta saa ohjausta ja tukea vuorovaikutukseen perheenjäsenten välillä, kodin pelisääntöjen sopimiseen, arjen sujumiseen, vanhemmuuteen, tunnetaitoihin, nepsy-haasteisiin, parisuhteeseen tai muuhun perhettä haastavaan tilanteeseen.

Asiakkaat voivat hakeutua palveluun itse tai ammattilaisen ohjaamana. Ohjautuminen tapahtuu Pyydä apua -lomakkeen kautta tai puhelimitse. 

Tarvittaessa tehdään yhteistyötä perheen oman verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaalta odotetaan halua ja motivaatiota muutokseen, sekä toimintakykyä ja sitoutumista työskentelyyn.

Pyydä apua lapselle, nuorelle ja perheelle

Nopea perheohjaus

Kasvatus- ja perheneuvonta, Pirha

Perheneuvolasta saa apua perheen kriisitilanteeseen, huoliin liittyen lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä vuorovaikutukseen pari- ja perhesuhteissa. Perheneuvola tukee koko perhettä, jos lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti.

Perheneuvolaan voi hakeutua lasten, nuorten ja perheiden asiakasohjauksen kautta tai toisen viranomaisen ohjauksesta. Palvelu pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti.

Työskentely suunnitellaan perheen tarpeiden mukaisesti turvallisuus huomioiden. Kasvatus- ja perheneuvonnan psykologit ja sosiaalityöntekijät työskentelevät perhekeskeisesti terapeuttisella työotteella. Perheneuvola tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden tahojen kanssa.

Perheneuvolat

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pirha

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut auttavat alle 18-vuotiaita perheineen lapsen tai nuoren keskivaikeissa mielenterveys- ja päihdehaasteissa. Palveluun ohjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen, kuten neuvolan, opiskeluhuollon tai sosiaalihuollon palveluiden kautta.

Hoito voi sisältää esimerkiksi yksilökäyntejä, ryhmätoimintaa ja yhteistyötä perheen verkostojen kanssa. Keskustelutukea tarjotaan lapselle tai nuorelle ja hänen vanhemmilleen, ja sen avulla voidaan selvittää muun muassa väkivallan käyttöön johtaneita syitä ja pohtia keinoja vastaavien tilanteiden ehkäisyyn jatkossa.

Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lastenpsykiatria, Tays

Lastenpsykiatrialla tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaiden lasten komplisoituneita keskivaikeita ja vaikeita mielenterveyden häiriöitä. Tutkimukset ja hoito voivat liittyä lapsen psyykkiseen kehitykseen, käyttäytymiseen, tunne-elämän säätelyyn tai perheen vuorovaikutuksen ongelmiin.

Hoitoon pääsemiseksi lapselle tarvitaan lääkärin lähete esimerkiksi opiskeluhuollosta, terveyskeskuksesta tai lasten päivystyksestä. Päivystyksellisiä syitä lastenpsykiatriseen arvioon ovat lapsen vakava psyykkinen oireilu, lapsen toimintakyvyn romahtaminen tai että hänen sosiaalisesta turvallisuudestaan on merkittävä huoli. 

Lastenpsykiatrinen hoito voi tapahtua joko avohoidossa tai osastolla. Hoito voi sisältää joko lapsen yksilökäyntejä, yhteisiä käyntejä vanhempien kanssa tai ryhmämuotoisia hoitokäyntejä.

Lastenpsykiatria

Nuorisopsykiatria, Tays

Nuorisopsykiatrialla tutkitaan ja hoidetaan 13–17‑vuotiaita nuoria, joilla on komplisoituneita keskivaikeita tai vaikeita mielenterveyden ongelmia. Hoitoon tullaan lääkärin tekemällä lähetteellä. Hoito voi olla avohoitoa (käyntejä) tai osastohoitoa. Hoito toteutetaan eri ammattilaisten yhteistyönä.

Nuoren käynnit voivat alkaa esimerkiksi kriisikäynneillä, tutkimuksilla tai varsinaisella hoidolla. Hoitomuotoja ovat yksilö-, perhe- ja ryhmätapaamiset, jotka valitaan nuoren tilanteen mukaan. Nuorta tukevat usein myös lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa. Hoitoon voidaan liittää myös järjestöjen tarjoamia tukipalveluja.

Nuorisopsykiatrista hoitoa nuori voi saada avohoidon työryhmien lisäksi tehostetun avohoidon yksiköissä tai akuuttiosastolla. EVA-yksikkö on valtakunnallinen erityistason tutkimus- ja hoitoyksikkö, jossa hoidetaan erityisen vaikeasti psyykkisesti oireilevia nuoria.

Nuorisopsykiatria

Kun lapsi satuttaa -työ, Setlementti Tampere ry

Kun lapsi satuttaa -työ tarjoaa matalan kynnyksen tukea perheille, joissa lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti perheenjäseniään kohtaan. Tavoitteena on perheen tilanteen vakauttaminen, vanhemman häpeän ja traumaoireiden lievittyminen sekä arjen toimintakyvyn vahvistaminen.

Kun lapsi satuttaa -työ tarjoaa yksilöllistä tukea vanhemmille ja sisaruksille, vertaistuellista ryhmätoimintaa väkivaltaa kokeneille vanhemmille sekä yli 12-vuotiaille nuorille AART-aggressionhallintaryhmiä (englanniksi adapted aggression replacement training). Asiakkaat voivat osallistua myös Perheväkivaltaklinikan avoimiin ryhmiin.

Palveluun voi hakeutua suoraan ilman lähetettä ottamalla yhteyttä työntekijöihin tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen. 

Kun lapsi satuttaa -työ
Opas perheille: Kun lapsi satuttaa

Rajat rikki -yksilötyö, Tukena-säätiö ja Setlementti Tampere ry

Rajat rikki -yksilötyö tukee yli 13-vuotiaita väkivaltaisesti tai muulla rajoja rikkovalla käytöksellä oireilevia, tukea tarvitsevia nuoria kohti väkivallatonta tulevaisuutta. Nuori saa tukea ja keinoja sosiaalisiin taitoihin ja tilanteisiin, tunteiden hallintaan sekä itsehillinnän ja väkivallan kysymyksiin.

Toiminta on luottamuksellista.

Rajat rikki -hanke

Sovittelun tarkoituksena on antaa riidan tai rikoksen osapuolille mahdollisuus kohdata toisensa ja käsitellä tapahtunutta. Sovittelussa voidaan sopia myös siitä, miten riidasta tai rikoksesta aiheutuneet fyysiset, psyykkiset tai aineelliset vahingot korvataan.

Sovittelualoitteen voi tehdä alaikäinen yhdessä huoltajansa kanssa, poliisi, syyttäjä, kuraattori, rehtori, sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen. Sovittelualoitteen voi tehdä esimerkiksi seuraavista asioista:

• konflikti, jossa on vähintään kaksi osapuolta
• alle 15-vuotiaan rikosasia
• kiusaamistapaus, johon halutaan ulkopuolista apua
• tilanne, jossa on loukattu toisen fyysistä koskemattomuutta lievästi ilman vammojen syntymistä, kuten tönimällä tai pitämällä kiinni
• vahingonteko, jossa tekijä on tiedossa tai joka ei ole tahallaan aiheutettu
• uhkailu tai uhkailu sosiaalisessa mediassa
• seksuaalinen häirintä
• vanhempien ja koulun välinen riita, johon koulu haluaa ulkopuolista apua
• lapsen tai nuoren ja aikuisen välinen väkivaltatilanne, jossa tekijä on alle 15-vuotias

Sovittelu on ilmainen, vapaaehtoinen, puolueeton ja luottamuksellinen palvelu. Sovittelulle ei ole ikärajaa, vaan jokaisen asian kohdalla päätetään tapauskohtaisesti, onko sovittelulle edellytyksiä.

Kun sovitteluohjaaja on saanut sovittelualoitteen, sovitteluohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja selvittää suostumuksen sovitteluun ja sovittelun edellytykset. Osapuolten kanssa käydään tapahtunutta läpi ja asetetaan tavoitteet sovittelulle. Ennen varsinaista yhteistä neuvottelua sovittelijat tapaavat erikseen osapuolet, lapsen tai nuoren kohdalla myös huoltaja, ja käyvät läpi tapahtunutta, siihen johtaneita syitä sekä selvittelevät muiden palveluiden tarvetta.

Sovittelussa kaikki osapuolet kohtaavat ja jokainen saa kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta omin sanoin. Sovittelussa käsitellään, miten tapahtunut on vaikuttanut osapuoliin ja heidän läheisiinsä. Huoltaja on mukana sovittelussa lapsen tai nuoren tukena.

Sovittelussa lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja voi korjata ihmissuhteitaan ja oppia tapauksesta. Samalla ymmärrys toista osapuolta kohtaan lisääntyy.

Jos osapuolet ovat samaa mieltä tapahtuneesta, tekijä ottaa vastuuta teostaan ja korvauksista päästään yhteisymmärrykseen, sovittelijat auttavat laatimaan sovittelusopimuksen.

Sovittelu voi keskeytyä esimerkiksi silloin, kun osapuolet eivät löydä yhteistä ymmärrystä tai tapaa sopia, joku mukana olevista henkilöistä kokee pelkoa tai uhkaa tai kun joku sovitteluun osallistuvista lapsista tai nuorista tai heidän huoltajistaan peruu suostumuksensa sovittelulle.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Julkari.fi: Laajennettujen sovittelujen käsikirja: Välineitä nuorten sovitteluihin

Alle 15 vuotias lapsi tai nuori ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä häntä voida rangaista rikoksesta. Tästä huolimatta hänellä voi olla velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot.

Vahingonkorvausvastuun tarkoituksena on hyvittää teosta aiheutuneet vahingot sekä tukea lapsen tai nuoren vastuunottoa tapahtuneesta hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.

Vahingonkorvausvastuu arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon teon laatu, vahingon määrä sekä lapsen tai nuoren ikä, kehitystaso ja olosuhteet. Tilanteet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla ja sovinnollisesti, esimerkiksi sovittelun avulla.

Vahingonkorvausasioiden käsittelyssä on tärkeää, että lapsi tai nuori saa tukea tilanteen ymmärtämiseen ja sen käsittelyyn. Tavoitteena ei ole rangaista, vaan auttaa lasta tai nuorta oppimaan tapahtuneesta, ottamaan vastuuta teoistaan ja ehkäisemään vastaavien tilanteiden toistumista tulevaisuudessa.

On tärkeää, että arki pysyy mahdollisimman tavallisena ja ennakoitavana. Päivissä on rytmi esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun tai harrastusten kautta ja tutut ihmiset ympärillä. Tämä tuo turvaa ja auttaa pääsemään eteenpäin.

Ammattilaisten tehtävänä on varmistaa, että lapsen, nuoren ja hänen perheensä arki säilyy mahdollisimman vakaana ja turvallisena. Tällöin uusien taitojen ja toimintatapojen oppiminen on helpompaa. Vakaa arki antaa mahdollisuuden rakentaa luottamusta ja suunnitella tulevaisuutta.

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.