Valtion tutkimusrahoituksen hanke-esitysten arviointiperusteet 2024

Ohje on laadittu perusperiaatteiksi kunkin arviointikohdan luokittelua varten. Se on suuntaa antava ja jättää aina ratkaisun tiedetoimikunnan jäsenten päätettäväksi.

Hakemuksen laatu tai laadun puutteet otetaan huomioon sopivissa arviointikohdissa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi hakemuksen selkeyteen ja kysymyksenasetteluun sekä hakuohjeiden noudattamiseen (esim. tutkimussuunnitelman maksimisivumäärään).

1. Tutkimussuunnitelma

Tieteellinen merkitys (maks. 10 p)

0–3 pistettä

• tutkimuksella ei ole selvää kysymyksenasettelua
• kysymyksenasettelulla ei ole tieteellistä relevanssia tai
• tutkimusasetelma on huonosti suunniteltu niin, ettei se pysty vastaamaan annettuihin kysymyksiin

4–6 pistettä

• kysymyksenasettelu on, mutta se ei ole syntynyt tieteellisen pohdinnan tai kriittisen valintaprosessin tuloksena, esimerkiksi tutkijan käyttöön on jokseenkin sattumanvaraisesti tullut jokin määritysmenetelmä
• laajahko potilasaineisto tai palvelujärjestelmätutkimuksen osa; tällöin tutkimus suoritetaan ilman luovaa alkuperäisperustelua

7–8 pistettä

• tutkimus perustuu alkuperäisideaan, joka on looginen sekä terveystieteellisesti mielekäs

9–10 pistettä

• tutkimuksen lähtökohta on erityisen uraauurtava ja perustuu hedelmälliseen luovaan ajatteluun tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aikaisemmin valinneita käsityksiä

Toteuttamiskelpoisuus (maks. 5 p)

0–1 pistettä

• käytetyt menetelmät tai aineisto eivät sovellu tutkittavaan aiheeseen tai antavat virheellisiä tai selvästi riittämättömiä vastauksia tutkimushankkeen kysymyksenasetteluun
• tutkimusaineisto on valikoitunut ja voi antaa harhaanjohtavan tuloksen

2–3 pistettä

• käytetyt menetelmät ja tutkimusaineisto ovat tutkimushankkeen kysymyksenasetteluun soveltuvat
• toteuttamistapa on järkevä ja tutkimusryhmä todennäköisesti pystyy toteuttamaan tutkimusprojektin

4–5 pistettä

• kyseessä on hyvin suunniteltu tutkimusprojekti, joka tulee suurella todennäköisyydellä ja tavoitteiden mukaisesti toteutetuksi
• käytetyt menetelmät ovat ansiokkaita ja tutkimuksen kannalta relevantteja

Edellä mainituissa kohdissa otetaan huomioon myös tutkimuksen merkitys terveyden edistämisen, sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen sekä terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen kannalta.

Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö (maks. 6 p)

Pisteytyksissä yhteistyöalueen sisäinen yhteistyö huomioitava 1–2 pisteellä. Tarkoitetaan nimenomaan tutkimusyhteistyötä, ei esimerkiksi ulkomailta ostettavaa analyysipalvelua tai yhteistyötä kansainvälisen yrityksen kanssa.

0–1 pistettä
Tutkimus toteutetaan kokonaan tai lähes kokonaan ilman organisaation ulkopuolista yhteistyötä .

2–3 pistettä
Tutkimus toteutetaan kansallisella yhteistyöllä vähintään kahdella tutkimuspaikkakunnalla. Tutkimushankkeen koordinaatiovastuu otetaan huomioon lisäansiona.

4–5 pistettä
Tutkimus toteutetaan kansallisella ja monitieteisellä yhteistyöllä vähintään kahdella tutkimuspaikkakunnalla. Tutkimushankkeen koordinaatiovastuu otetaan huomioon lisäansiona.

6 pistettä
Tutkimuksen toteutuksessa on merkittävällä tavalla mukana yksi tai useampi kansainvälinen tutkijaryhmä. Tutkimushankkeen koordinaatiovastuu otetaan huomioon lisäansiona.

Tutkimuksen vaikuttavuus, hyödynnettävyys ja merkitys terveydenhuoltojärjestelmälle (maks. 10 p)

0–2 pistettä

• tuotos on epävarma tai merkityksetön
• tutkija ei ole hakemuksessaan ottanut kantaa asiaan tai on epätodennäköistä, että mitään muutosta nykykäytäntöihin tai toimintaan voisi tapahtua

3–6 pistettä

• tuotoksena on esimerkiksi vaatimaton julkaisu tai julkaisu mutta "kalliilla hinnalla"
• tutkimusprojekti voi onnistuessaan muuttaa käytäntöä ja/tai lisätä hoitomenetelmän vaikuttavuustietoa tai näyttöä

7–10 pistettä

• tuotoksena on useita hyviä ja kliinisesti merkittäviä julkaisuja
• tutkimusprojekti muuttaa tai muuttanee merkittävästi nykyistä käytäntöä aikaisempaa vaikuttavammaksi tai tehokkaammaksi

Tässä kohdassa otetaan huomioon myös tutkimuksen merkitys terveyden edistämisen, sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen sekä terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen kannalta.

2. Hakijan tieteellinen pätevyys (maks. 12 p)

0–2 pistettä
akateeminen oppiarvo: lisensiaatti 0, tohtori 1, dosentti 2, professori 2

0–3 pistettä
JUFO-pisteiden määrä 2018–2023: 0–4=0, 5–15=1, 16–30= 2, >30=3

0–2 pistettä
hakijan ilmoittamien 15 julkaisun arvio: heikko 0, hyvä 1, vahva 2

0–2 pistettä
2014–2024 julkaisujen hirsch-indeksi: <6=0, 6–13=1, >13=2

0–3 pistettä
hakijan saama tutkimusrahoitus (muu kuin VTR) vuosina 2021–2024: <10te = 0, 10–75te =1, 75–200te =2, >200te =3

3. Tutkimusryhmä (ryhmään tiiviisti kuuluvat jäsenet, ei yhteistyökumppanit) (maks. 5 p)

0–1 pistettä
ei selvää tutkimusryhmää tai suppea, jossa 0–1 ansioitunutta tutkijaa

2–3 pistettä
tutkimusryhmä, jossa on yksi tai muutama ansioitunut tutkija, tai uusi nousemassa oleva tutkimusryhmä

4 pistettä
vahva, aktiivinen tutkimusryhmä, jossa on useampi ansioitunut tutkija

5 pistettä
vahva, aktiivinen, kansainvälisesti arvostettu ja uuden tutkijapolven kasvatuksesta hyvin huolehtinut tutkimusryhmä

4. Tutkimushankkeeseen liittyvä väitöskirjaohjaus Tampereen yliopistoon tai Tampereen teknilliseen yliopistoon (maks. 6 p)

Tarkoittaa 2019–2024 valmistuneita ja valmisteilla olevia väitöskirjoja.

0 pistettä
ei yhtään väitöskirjaohjattavaa tai -ohjattuja

1–2 pistettä
1–2 väitöskirjaohjattavaa tai -ohjattua

3–4 pistettä
3–4 väitöskirjaohjattavaa tai -ohjattua

5–6 pistettä
5 tai enemmän väitöskirjaohjattavaa tai -ohjattua

Tutkimushankkeeseen osallistuvien Tampereen yliopistoon rekisteröityneiden väitöskirjatutkijoiden nimet tulee ilmoittaa hakemuksessa. Ansioluettelon tulee sisältää hakijan ohjaamien väitöskirjojen tiedot vuosilta 2019–2024 (väittelijöiden nimet, ohjausvuodet).

Kokonaispistemäärän maksimi on 54 pistettä.