Vesirokko ja vyöruusu, ohje ammattilaisille
Ohje päivitetty 4.6.2026
Vesirokko ja vyöruusu ovat vesirokkoviruksen aiheuttamia herkästi tarttuvia infektioita. Virus tarttuu kosketus- ja ilmatartuntana. Vesirokon itämisaika on 2–3 viikkoa, tavallisimmin 14–16 päivää. Vesirokkopotilas on tartuttava 1–2 päivää ennen ihottuman alkua siihen asti, kunnes ihomuutokset ovat ruvettuneet. Vesirokkovirus voi tarttua myös vyöruusun rakkulanesteestä, kunnes rakkulat rupeutuvat.
Varotoimet ja huonesijoitus
Vesirokkoa sairastava potilas hoidetaan kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet. Hoito toteutetaan mieluiten alipainehuoneessa. Jos alipainehuonetta ei ole, hoidetaan potilas yhden hengen huoneessa, jossa on oma WC.
Paikallista vyöruusua sairastava, vastustuskyvyltään normaali potilas hoidetaan kosketusvarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jos se on mahdollista.
Paikallista vyöruusua sairastava immuunipuutteinen potilas, jolla on riski saada yleistynyt taudinkuva (T-soluvälitteinen immuunipuute esim. aktiivisten syöpähoitojen, primaarin immuunipuutoksen, AIDS-vaiheen HIV:n vuoksi):
- Jos kyseessä on selvästi paikallinen vyöruusu, potilas hoidetaan kosketusvarotoimin, kunnes leesiot ovat rupeutuneet.
- Jos herää epäily yleistymisestä, otetaan käyttöön ilmavarotoimet. Yleistyneeksi vyöruusuksi katsotaan tapaus, jossa infektio on levinnyt useamman kuin yhden dermatomin alueelle tai siihen liittyy keskushermostoinfektio.
- Potilas hoidetaan ensisijaisesti alipainehuoneessa. Jos alipainehuonetta ei ole, hoidetaan potilas yhden hengen huoneessa, jossa on oma WC.
Hoitava lääkäri arvioi yleistyneen taudinkuvan riskin ja tarvittavat varotoimet. Jos vesirokko- tai vyöruusuleesioihin kehittyy sekundaarinen bakteeri-infektio, kosketusvarotoimia jatketaan, kunnes sekundaarinen bakteeri-infektio on parantunut.
Ilmavarotoimin hoidettavat potilaat
Ilmavarotoimin hoidettavia potilasta kuljetetaan vain välttämättömissä tilanteissa. Varotoimihuoneeseen menoon täytyy olla henkilökunnan lupa. Henkilökunnan on selvitettävä vierailijoille tartuntavaara ja taudin leviämistapa. Ei-immuunien henkilöiden vierailut sallitaan vasta, kun tartuttavuusaika on ohitettu.
Työntekijän altistuminen
Kaikilla potilastyötä tekevillä terveydenhuollon työntekijöillä tulee olla tartuntatautilain §48:n mukaisesti suoja vesirokkovirusta vastaan joko sairastetun taudin tai rokotuksen kautta. Suoja on arvioitu vuodesta 2018 lähtien työhön tullessa ja kaikilta, jotka tuolloin jo olivat työssä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vesirokon sairastanut henkilö tai vesirokkorokotuksen (2 annosta) saanut henkilö on suojassa vesirokolta. Lähtökohtaisesti henkilökunnan altistumista ei siis tarvitse arvioida vesirokko- tai vyöruusutapausten yhteydessä.
Altistunut työntekijä, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai ole ottanut rokotusta
Jos vesirokolle altistunut työntekijä ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa, eikä häntä ole rokotettu, hän ottaa heti yhteyttä työterveyshuoltoon vesirokkovasta-aineiden tutkimiseksi. Jos vasta-ainetulos on negatiivinen, työntekijälle annetaan vesirokkorokote 72 tunnin kuluessa altistumisesta.
Vesirokkovirukselle altistumiseksi katsotaan ilman asianmukaisia suojaimia tapahtunut kontakti sairastuneeseen:
- Kasvotusten tapahtuva kontakti vesirokkoa tai yleistynyttä vyöruusua sairastavan kanssa (esim. keskustelu) yli 5 minuuttia
- Oleskelu samassa huoneessa yli 15 minuuttia vesirokkoa tai yleistynyttä vyöruusua sairastavan kanssa
- Suora kosketus vesirokko- tai vyöruusurakkuloihin
Jos altistunut työntekijä on raskaana, toimitaan seuraavasti:
- mikäli vesirokkovasta-aineet ovat negatiiviset, aloitetaan 7-9 vrk kohdalla altistumisesta estolääkityksenä asikloviiri 800 mg x 5 seitsemän päivän ajaksi. Työntekijä siirretään pois sellaisesta potilastyöstä,jossa hän hoitaisi tartunnalle alttiita tai immuunipuutteisia potilaita aikavälillä 8-21 vrk altistumisesta.
Jos altistunut työntekijä on syvästi immuunipuutteinen, toimitaan seuraavasti:
- annetaan VZV-immunoglobuliinia 96 tunnin kuluessa altistumisesta. Lisäksi voidaan aloittaa asikloviiriestolääkitys, kuten edellä.
Epäselvissä tilanteissa voi konsultoida infektiolääkäriä.
Kaipaatko tietoa vyöruusurokotteesta?
Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Voit saada vyöruusurokotteen omalta sote-asemaltasi, mutta sinun pitää itse hankkia ja maksaa rokote.
Päivitetty 4.6.2026