Lintuinfluenssa eli influenssa A alatyypit H5N1, H7N9, H7N7, H9N2 toimintaohje ammattilaisille

Päivitetty 13.5.2025

Tietoa lintuinfluenssasta

Lintuinfluenssaviruksilla tarkoitetaan influenssa A -viruksia, jotka aiheuttavat tartuntoja luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa. Kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu virusalatyyppejä, jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita.

Lintuinfluenssa A(H5N1) -virus on levinnyt vuodesta 2020 alkaen laajasti maailmalla. Virus on aiheuttanut lintujen joukkokuolemia sekä laajoja epidemioita siipikarjassa sekä luonnonvaraisissa nisäkkäissä erityisesti vuonna 2023. Tällöin virus aiheutti Suomessa poikkeuksellisen suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia sekä laajan turkistarhojen nisäkkäisiin keskittyvän epidemian. Vuoden 2024 aikana lintuinfluenssatilanne oli Euroopassa rauhallinen, mutta virus aiheutti epidemioita lypsykarjassa Pohjois-Amerikassa. Lypsykarjasta ihmiseen tapahtui pääsääntöisesti lieväoireisia tartuntoja. Suomessa ei ole todettu A(H5N1) -tartuntoja ihmisellä.

Influenssa A(H7N9) viruksen on todettu aiheuttaneen vakavia taudinkuvia ihmisillä Kiinassa vuonna 2013. Muut lintuinfluenssavirukset A(H7N7) ja A(H9N2) ovat aiheuttaneet yksittäisiä, lieviä infektioita ihmisillä, valtaosa todetuista tartunnoista on todettu Kiinassa.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat ihmiseen yleensä huonosti. Ihminen voi saada tartunnan sairastuneesta eläimestä, sairaan linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai sairastuneen nautakarjan pastöroimattomasta maidosta. A(H7N9) tai A(H5N1) -virusinfektioihin sairastuneet ovat yleensä olleet läheisessä kosketuksissa siipi- tai nautakarjaan. Virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen. 

Katso:
THL:n toimenpideohje ihmisen lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi
Lintuinfluenssarokote THL
Avian influenza (ECDC)

Itämisaika: 3–14 vuorokautta.

Taudinkuva: Oirekuva voi vaihdella virustyypeittäin. Tauti on usein lieväoireinen. Konjuktiviitti on ollut yleistä.

Potilaalle on harkittava lintuinfluenssavirustutkimuksia, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:

1. Tautiin liittyy hengitystieinfektion oireita kuten yskää, hengitysvaikeutta, keuhkokuume tai ARDS

ja

2. Potilas on 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua ollut kontaktissa eläimeen, jolla on todettu tai on syytä epäillä lintuinfluenssatartuntaa, tai tällaisen eläimen eritteisiin.

Tutkimusten tarpeesta konsultoidaan Pirhan infektiolääkäriä. Potilaalle aloitetaan infektiolääkärin konsultaation perusteella viruslääkitys jo ennen kuin virologisten näytteiden vastaukset ovat valmiit.

Viruslääkehoito:

• Oseltamiviiri 75 mg-150 mg x 2 per os (annosta redusoitava munuaisten vajaatoiminnassa) vähintään viisi vuorokautta tai
• Tsanamiviiri-inhalaatio 5 mg 2 su x 2 vähintään viisi vuorokautta tai
• Tsanamiviiri-infuusio 600 mg x 2 (annosta redusoitava munuaisten vajaatoiminnassa) 5–10 vuorokautta tai
• Peramiviiri-infuusio 600 mg x 1 vähintään viisi vuorokautta (jos valmistetta on saatavissa).

Potilaan hoito avovastaanotolla

Jos epäily lintuinfluenssasta syntyy avovastaanotolla, siirrä potilas omaan huonetilaan erilleen muista potilaista. Potilas pukee kirurgisen suu-nenäsuojuksen, jos hän pystyy sitä käyttämään. Opeta potilaalle yskimishygienia. Käytä suojaimia ollessasi potilaan kanssa samassa huoneessa:

• FFP2- tai FFP3-hengityksensuojain
• Visiiri tai suojalasit
• Suojatakki tai hihallinen suojaesiliina
• Suojakäsineet

Konsultoi hyvinvointialueen infektiolääkäriä tutkimuksista ja hoidosta.

Potilaan hoito sairaalassa

Hoida potilasta hyvinvointialueen intrassa olevan toimintaohjeen 1 mukaisesti. Noudata hoidossa kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia.