Voimavaralähtöisyys ei ole uusi keksintö; kuntouttamista edistävä hoitotyö on ollut osa hoivaa jo vuosikymmeniä. Voimavaralähtöisyydessä korostetaan kuitenkin ennen kaikkea ajattelutavan muutosta: kaikki lähtee kohtaamisen merkityksen ymmärtämisestä.
– Pirkanmaan hyvinvointialueella kaiken keskiössä on ihminen, kertoo suunnittelija Outi Karlsson. – Hoitotyössä vahvistamme entistä enemmän asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta. Hän itse tuntee oman elämänsä tarpeet parhaiten. Inhimillinen toimintakulttuuri syntyy asiakaslähtöistä kohtaamista ja osallisuutta vahvistamalla, ei pelkästään hoitotoimenpiteitä tekemällä.
Voimavaralähtöinen työskentelytapa tarkoittaa vuorovaikutukseen ja kohtaamistaitoihin panostamista. Käytännössä asiakkaan arkea tarkastellaan hänen vahvuuksiensa, toiveidensa ja merkityksellisten kokemustensa kautta – ei pelkästään toimintakyvyn tai fyysisten rajoitteiden näkökulmasta.
Kohtaamisissa pyritään vahvistamaan asiakkaan tunnetta osallisuudesta eli kokemusta siitä, että hän on mukana ja merkityksellinen toimija omassa arjessaan. Samalla tuetaan toimijuutta: asiakkaan kykyä tehdä valintoja, vaikuttaa omaan elämäänsä ja käyttää omia voimavarojaan mielekkäällä tavalla. Mielen hyvinvointi korostuu, kun asiakas kokee tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään.
– Pienetkin asiat arjessa voivat tuoda asiakkaan elämään lisää mielekkyyttä. Toiselle se voi olla kukkien hoitamiseen osallistuminen, toiselle on tärkeää päästä saunaan lauantaisin. Se, että tunnemme asiakkaat ja heidän historiansa sekä mieltymyksensä, tukee heidän osallisuuttaan ja tekee myös oman työmme mielekkäämmäksi, Outi kertoo.
Voimavaralähtöisyys lähtee liikkeelle ikääntyneen omista mieltymyksistä ja toiveista. Jos ikääntynyt esimerkiksi haluaa neuloa ja pystyy vielä siihen, työntekijät tukevat tätä mieluisaa tekemistä.
Liikkumisen ja siirtymisen avustaminen tulee olla luonnollista ja turvallista sekä avustettavalle että avustajalle. Nopea ja mekaaninen siirtyminen ei ole paras tapa avustaa. On parempi pyrkiä osallistamaan asiakasta rauhallisella ja kärsivällisellä otteella sekä kertomaan, mitä ollaan tekemässä. Tämä myös auttaa asiakasta orientoitumaan tilanteeseen. Voimavaralähtöisessä työskentelytavassa kohtaamisella ja läsnäololla on tärkeä merkitys esimerkiksi siirtymisen avustamisen onnistumisessa. Asiakkaan kokemus siitä, että hänet kohdataan rauhallisesti ja arvostavasti, vahvistaa luottamusta ja vähentää siirtymiseen liittyvää epävarmuutta.
Voimavaralähtöisyyteen on panostettu erityisesti Akaan Havulinnassa
Akaan Toijalassa sijaitseva Havulinna tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista noin 40 ikäihmiselle. Siellä on kiinnitetty erityistä huomiota voimavaralähtöisen osaamisen lisäämiseen. Kaikki akaalaisen Havulinnan hoitajat ovat suorittaneet uudenlaisen VoiVa Voimavarat arjessa -valmennuskokonaisuuden, joka rakennettiin kevään aikana Pirhan ikääntyneiden palveluissa. Kokonaisuuden ovat käyneet myös lähihoitajat Sari Huittari ja Keijo Utriainen.
Lähihoitaja Sari on perehtynyt voimavaralähtöisyyteen myös saattohoidon näkökulmasta. Sari ja hänen lähihoitajakollegansa Keijo kertovat kokemuksistaan voimavaralähtöisestä työskentelystä.
Havulinnassa voimavaralähtöinen työskentelytapa on osa jokapäiväistä arkea.
– Meillä harjoitellaan asukkaiden kanssa paljon lattialta nousemista. Se on tärkeä taito kaatumisen tai kaatumispelon ennaltaehkäisyssä, Sari havainnollistaa.
Ennaltaehkäisy on myös tärkeä osa voimavaralähtöisyyttä. Kun yksilön vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja toimintakyky huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa, voidaan tukea hänen hyvinvointiaan ennen kuin ongelmat syntyvät. Tällöin voidaan ehkäistä passivoitumista, yksinäisyyttä ja mielen kuormitusta.
Voimavaralähtöinen ote lähtee liikkeelle yksinkertaisista asioista
Voimavaralähtöisessä työskentelytavassa tärkeintä on lähteä liikkeelle kunkin asukkaan yksilöllisistä lähtökohdista.
– Joku ei kenties pysty kääntymään oikealle kyljelleen, mutta vasemmalle kääntyminen onnistuu. Meidän tehtävämme on etsiä kullekin sopiva tapa ja keinot liikkua, Sari sanoo.
Voimavaralähtöinen työote on tuonut Havulinnassa konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävä asukas pystyy nyt siirtymään omin jaloin vuoteeseen.
– Olemme tehneet lanneselän kivuista kärsivän asukkaan kanssa kuntouttavia harjoituksia voimavaralähtöisen työtavan pohjalta. Viimeksi lääkärikierrolla hän pyysi, että vähennetään kipulääkitystä, Keijo kertoo.
– Myös asentohoitoon on panostettu. Kenelläkään asukkaallamme ei ole painehaavoja, Sari sanoo.
Yksilöllisesti toteutettu asentohoito ja esimerkiksi kiilatyynyjen hyödyntäminen kannattaa. Ne edistävät asiakkaan hyvinvointia ja mukavuutta.
Pystyvyyden tunne on tärkeä elämän loppuun saakka
Moni asumispalveluihin tuleva asukas ajattelee, että loppuelämä merkitsee pelkkää alamäkeä. Ikääntyneitä usein myös passivoidaan liikaa hyväntahtoisella puolesta tekemisellä, mikä voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.
Mieliala nousee, kun asioita pystyykin tekemään itse. Hoitajat tukevat motivaation löytymistä ja uskoa siihen, että voimaantuminen on mahdollista.
Keijo korostaa myös luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista. Hoitaja on asukkaalle usein läheinen ja luotettu työntekijä. Monet kokevat häpeää siitä, että eivät enää pystykään siihen mihin ennen. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä uskaltaa kokeilla.
Voimavaralähtöinen työskentelytapa kantaa elämän loppuun asti, ja se on tärkeä jopa saattohoidossa. Vaikka omat voimavarat riittäisivät vain varpaiden liikutteluun, sekin vahvistaa kokemusta omasta pystyvyydestä.
– Tunne, että pystyy itse tekemään asioita, on tärkeä elämän loppuun saakka, Sari sanoo.
Mielekkyyttä työhön kroppaa säästäen
Voimavaralähtöisyys ei koske vain asiakkaita – se ulottuu myös työntekijöiden kokemukseen omasta työstään. Kun työssä keskitytään merkityksellisiin kohtaamisiin ja nähdään asiakkaan edistyminen, työn mielekkyys vahvistuu. Työn ilo syntyy siitä, että saa käyttää omia vahvuuksiaan, kohdata ihmisiä aidosti ja nähdä työnsä vaikutukset.
Voimavaralähtöinen työote hyödyttää hoitajaa myös fyysisesti. Ergonomiset ja luonnolliset työskentelytavat vähentävät fyysistä kuormitusta.
Voimavaralähtöinen työskentelytapa auttaa myös työntekijää, kun työntekijän ei tarvitse laittaa omaa kroppaa koetukselle tai nostella hartiat korvissa. Kuva: Mari Pentinniemi.
Hiljattain uudistettu VoiVa Voimavarat arjessa -valmennus koostuu etänä pidettävästä johdannosta ja kahdesta lähikoulutuspäivästä. Etenkin lähikoulutuksena pidettävät osiot saavat Sarilta ja Keijolta kiitosta.
– Koulutus herätteli uudenlaiseen ajatteluun. On haastavaa ja palkitsevaa suunnitella erilaisia menetelmiä, Keijo sanoo.
Kun tekee kolmivuorotyötä tuttujen asukkaiden parissa, oman työn vaikutukset ovat konkreettisesti nähtävissä. On suuri ilo, kun asukas voi paremmin.
– Mottoni on, että töihin tullaan pitämään hauskaa. Se tarkoittaa läsnäoloa, keskustelua ja asukkaiden motivointia oman hyvinvoinnin edistämiseen, Keijo summaa.