Pirkanmaan hyvinvointialueella tehtiin vuonna 2024 laaja selvitys lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, jonka pohjalta laadittiin 36 toimenpiteen kehittämisohjelma. Aluehallituksen hyväksynnän jälkeen alkoi kehittämisohjelman toimeenpano.
Projektipäällikkö Anna Trygg korostaa, että hanke on ollut poikkeuksellisen vahvasti sidottu käytännön toimintaan.
– Tämä ei ole vain meidän tekemää kehittämistyötä, vaan työryhmät ja vastuuhenkilöt ovat palveluissa toimivia ammattilaisia. Näin varmistetaan, että muutokset juurtuvat arkeen, eivätkä jää hankkeen päättyessä kesken.
Mistä muutos sai alkunsa?
Selvityksessä nousi esiin kolme suurta ongelmaa: pitkät odotusajat, palveluiden eivät olleet yhdenvertaisia ja epäselvä hoidon porrastus. Näihin pureudutaan viidellä kokonaisuudella, joista keskeisiä ovat hoidon porrastuksen selkeyttäminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja asiakaslähtöinen yhteistyö yli palvelulinjojen. Näistä saadaan konkreettisista hyötyä asiakkaille.
– Odotusajat ovat jo lyhentyneet. Hoitoon pääsy on helpottunut, ja esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääsee nyt ilman lääkärin lähetettä. Tavoitteena on, että apua saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi, kertoo suunnittelija Janne Ovaska.
Päihdeosaaminen vahvistuu
Nuorten päihteiden käyttö on noussut huolenaiheeksi myös Pirkanmaalla. Kehittämisohjelmassa lisätään koulutusta ja luodaan uusia toimintamalleja, jotta päihdeongelmat tunnistetaan varhain.
– Ammattilaisten osaaminen ja rohkeus ottaa asia puheeksi ovat avainasemassa. Yksittäisten päihteiden vaikutuksia ei tarvitse tuntea täydellisesti – tärkeintä on nuoren kohtaaminen ja tuen tarjoaminen, Trygg painottaa.
Koulutuksia on jo järjestetty, ja esimerkiksi keväällä pidetty päihdeaiheinen koulutuspäivä keräsi yli tuhat osallistujaa. Lisäksi suunnitteilla on uusia toimintamalleja, kuten korvaushoidon järjestäminen alaikäisille ja nuorten tukeminen siirtymävaiheessa aikuisten palveluihin.
Perheet mukana muutoksessa
Vanhempien rooli on huomioitu useissa toimenpiteissä. Suunnitteilla on muun muassa vanhempainiltoja ja keinoja vahvistaa perheiden tietämystä ja tukea.
– Avoimuus kotona on kaiken a ja o. Kun päihteistä ja mielenterveydestä puhutaan arjessa, luottamus ja yhteys nuoreen vahvistuvat, Trygg sanoo.
Katse tulevaisuuteen
Vaikka hanke päättyy, työ jatkuu. Kehittämisohjelman toimeenpano on vastuuhenkilöiden ja työryhmien käsissä.
– Meidän tehtävämme on ollut tukea ja fasilitoida. Nyt rakenteet on luotu, mutta niiden juurtuminen vaatii jokaiselta työntekijältä kiinnostusta ja perehtymistä, Ovaska muistuttaa.
Ensimmäiset tulokset antavat syytä optimismiin: odotusajat lyhenevät, yhteistyö tiivistyy ja palvelut kehittyvät kohti asiakaslähtöisyyttä. Työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen jatketaan yhteistyössä.