Lasten ja nuorten kasvun tukena on jo vuosikymmenten ajan maassamme toiminut neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon koko väestön kattava palveluiden verkko.
Neuvoloiden palveluita käyttävät lähes kaikki raskaana olevat sekä alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä. Hyvinvointialueet tarjoavat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikilla peruskouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla.
Mistä syntyy tässä ajassa näiden kaikille tuttujen palveluiden vaikuttavuus?
Kattava väestötason palvelumalli luo ainutkertaiset mahdollisuudet vaikuttavalle työlle. Tehtäväkenttä on kuitenkin laajuudessaan haastava ulottuen kasvun ja fyysisen terveyden seurannasta, rokotuksista ja sairauksien seulonnasta psykososiaaliseen tukeen, taloushuolien ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottoon ja mitä raskaimpien elämäntilanteiden kohtaamiseen.
Työ ei todellakaan ole tänä päivänä vain ”hyvinvoivien lasten mittaamista ja punnitsemista”, vaikka onneksi välillä sitäkin. Palvelut ovat myös vahvasti säädeltyjä ja kansallisesti ohjattuja, ja terveystarkastusten muodostama runko luo pitkälti pohjan henkilöstövoimavarojen käytölle. Mihin ja miten siis satsata, että työ olisi näissä puitteissa mahdollisimman vaikuttavaa?
Hoidon jatkuvuus on tärkeää
Keskeinen vaikuttavuustekijä on, kuten perusterveydenhuollossa yleensäkin, hoidon jatkuvuus. Kun erityisesti terveydenhoitaja on asiakkaalle ja perheelle tuttu, mahdollistuu vaikuttava kohtaaminen, luottamus ja vuorovaikutus, jossa vaikeatkin, usein ne hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät asiat voidaan ottaa puheeksi.
Pitkä yhteistyön aikajänne mahdollistaa myös muutoksen tukemisen. Pirkanmaan hyvinvointialueella edistetään äitiys- ja lastenneuvolatyön jatkumotyöskentelyä kansallisen suosituksen mukaisesti.
Muita vaikuttavuutta tukevia tekijöitä ovat saatavuus, oikea-aikaisuus, matala kynnys tarpeenmukaisille yhteydenotoille, ymmärrys asiakkaan arjesta ja tarpeista sekä sujuvat mahdollisuudet moniammatilliseen ja -alaiseen konsultointiin ja työskentelyyn.
Vaikuttavuutta on mahdollista lisätä myös tutkitusti vaikuttavilla työmuodoilla, kuten terveydenhoitajien psykososiaaliseen tukeen painottuvilla kotikäyneillä neuvolassa tai IPC-menetelmän kaltaisilla interventioilla opiskeluhuollossa.
Entä mikä olisi vaikuttavin yhdistelmä kaikille suunnattuja – toki yksilöllisen tarpeen mukaan muovattuja – terveystarkastuksia ja tarpeenmukaista, kohdennettua työtä sitä erityisesti tarvitseville?
Aiheesta on käyty paljon keskustelua, erityisesti kouluterveydenhuollon lääkärityöhön liittyen. Kohdennetumman työn osuuden lisäämiseen vaikuttavuuden lisäämiseksi on kohdistunut paljon odotuksia. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys palveluita koskevan asetuksen uudistamisesta ei sisällä muutoksia neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelmaan – keskustelu siis jatkuu.
Onko palveluillamme vaikutusta?
Onko palveluillamme vaikutusta -blogisarja kertoo esimerkkejä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisestä ja vaikuttavuustyöstä eri palvelulinjoilla. Tutustu sarjan muihin blogeihin.
