Päivitetty 4.7.2024
HIV-altistuksen jälkeistä estolääkitystä (post exposure prophylaxis, PEP) suositellaan annettavaksi kaikille henkilöille, joiden altistus aiheuttaa todellisen HIV-tartunnan vaaran eikä altistuksesta ole kulunut yli 72 tuntia. Pirhan käytäntö noudattaa kansallista linjausta.
Altistuminen tai epäily altistumisesta HI-virukselle on aina päivystysasia. HIV-altistustilanteissa otetaan yhteyttä Acutan sisätautien erikoissairaanhoitoon, josta käsin PEP-estolääkitys aloitetaan tarvittaessa alla olevan ohjeen mukaisesti. Epäselvissä tilanteissa voit konsultoida infektiolääkäriä. HIVAgAb seulontatesti ja kolmen kuukauden kontrollitesti voidaan ottaa kaikissa tilanteissa, vaikka lääkitystä ei aloiteta.
PEP-estolääkitystä suositellaan suojaamattoman emätin- tai peräaukkoyhdynnän jälkeen riskinarvion perusteella oheisen kaavion mukaisesti.
Näitä tilanteita ovat:
- Yhdyntä HIV positiivisen kanssa, jolla ei ole toimivaa viruslääkitystä tai tiedossa on, etteivät HI-viruskopiot ole < 200 kopiota/ml verta.
- Miestenvälinen seksi
- Vastikkeellinen tai maksullinen seksi
- Yhdyntä ulkomaalaisen kanssa, joka on kotoisin korkean HIV-esiintyvyyden maasta (Saharan eteläpuolinen Afrikka)
- Yhdyntä pistoshuumeiden käyttäjän kanssa
Huumeiden pistämisen yhteydessä tapahtuneessa altistumisessa PEP-lääkitys on suositeltavaa, jos tiedetään altistuksen lähteen olevan HIV-positiivinen eivätkä HI-virukset ole lääkityksellä mittaamattomissa. Altistuksesta tulee olla kulunut alle 72 tuntia ja pistosväline on ollut veren lähteessä alle kuuden tunnin sisään.
PEP-estolääkitystä ei suositella:
- Suuseksissä
- Emätin tai peräaukkoyhdynnän jälkeen, jos kondomi on ollut käytössä koko yhdynnän ajan, vaikka yllä mainitut kriteerit täyttyvät
- Emätin tai peräaukkoyhdynnän jälkeen, jos tiedetään HIV kopiomäärän olevan < 200 kopiota/ml
- Puremavammoissa
- Ei-ammatillisissa neula-altistustilanteissa, joissa ei ole tietoja neulaa käyttäneestä henkilöstä (ns. puistoneulat)
- Jos verta tai muuta eritettä on joutunut terveelle iholle
- Jos on altistuttu syljelle, kyynelnesteelle, ysköksille, oksennukselle, virtsalle tai ulosteille
Acutassa otettavat näytteet PEP-estolääkitystä aloitettaessa
Altistunut:
- PVK, ALAT ja Krea ja HIVAgAb (4814), HBsAg (1605), HBsAb (1608), HCVAb (3815). Näytteet mieluiten ennen PEP-estolääkityksen aloitusta, viimeistään kahden vuorokauden kuluessa.
Lähde, jos on saatavilla:
- Veri- ja seksiteitse tarttuvat taudit: HIVAgAb, HBsAg, HCVAb.
PEP-estolääkityksen toteutus:
PEP-estolääkitys tulisi aloittaa päivystyksellisesti niin pian kuin mahdollista (voidaan aloittaa vielä 72 tuntia altistustapahtuman jälkeen). Estolääkityksenä käytetään aina kolmen lääkeaineen yhdistelmää neljän viikon ajan.
Estolääkitys:
- Emtricitabine/tenofovir disoproxil 200/245 mg (emtrisitabiini 200 mg ja tenofoviiridisoproksiili 245 mg) 1 x 1 sekä
- Tivicay (dolutegraviiri) 50 mg 1 x 1.
Koska B-hepatiitin tartunnan riski on myös merkittävä tilanteissa, joissa päädytään PEP-estolääkitykseen, annetaan altistuneelle myös ensimmäinen annos B-hepatiittirokotetta, ellei hän ole saanut aiemmin B-hepatiittirokotussarjaa. Jos lähdehenkilö tiedetään varmuudella B-hepatiitin kantajaksi, konsultoidaan infektiolääkäriä HBV-immunoglobuliinin käyttämisestä.
Mikäli PEP-estolääkitystä tarvitaan lapselle, käytetään yllä mainittua Emtricitabine/tenofovir disoproxil 200/245 mg (emtrisitabiini 200 mg ja tenofoviiridisoproksiili 245 mg) 1 x 1 sekä Tivicay (dolutegraviiri) 50 mg 1x1 lääkitystä lapselle/nuorelle, joka painaa vähintään 35 kg. Sitä pienemmälle lapselle käytetään yhdistelmää Retrovir (tsidovudiini), Epivir (lamivudiini) ja Tivicay (dolutegraviiri), joiden annostelu löytyy intrasta: Infektio -ohjekirja (LAS). Lastenlääkäri vastaa hoidosta. Lääkkeet annettava siten, että ne riittävät vähintään seuraavaan arkiaamuun asti. Lapsesta on myös tehtävä kiireellinen lähete ja soitettava arkena lasteninfektiopoliklinikalle.
Altistuneelle annetaan lääkkeet sairaala-apteekin akuuttivaraston elektronisesta lääkekaapista (josta ne ovat löydettävissä HIV-estohoidon nimellä sekä vaikuttavien aineiden että kauppanimien perusteella) neljän päivän aloituspakkaus. Se riittää vähintään seuraavaan arkiaamuun asti. Aloituspakkauksen mukana altistunut saa potilasohjeen HIV-estolääkityksestä.
Aikuisten estolääkityksestä ja altistuneen seurannasta huolehtii Taysin aikuisten Infektiopoliklinikka (INFP). Tee Infektiopoliklinikalle kiireellinen lähete altistuneesta ja varmista, että altistuneen puhelinnumero on oikein. Altistuneeseen otetaan puhelimitse yhteyttä seuraavana arkipäivänä. Infektiopoliklinikka huolehtii näissä tapauksissa tarvittaessa myös B-hepatiittisuojauksesta, muiden seksitautien seulonnasta ja hoidosta sekä raskaudenehkäisyn järjestämisestä.
Lasten kohdalla jatkotoimista PEP-estolääkityksen osalta vastaa Taysin lasten infektiopoliklinikka, jota lastenlääkäri informoi heti ensimmäisenä arkena. Lapsille annetaan myös B-hepatiittirokotussarjan ensimmäinen rokote jo päivystyksessä. Lasten infektiopoliklinikka huolehtii myös B-hepatiittirokotussarjan jatkosta ja muiden tarttuvien tautien seulonnasta ja hoidosta. Mikäli ei ole todettu tarvetta PEP-estolääkitykseen, B-hepatiittirokotussarjan jatkosta, tarttuvien tautien seulonnasta ja hoidosta vastaa lasten oikeuspsykiatria.