Ammattilaisten VRE-ohjeet

Tietoa VRE:stä

Enterokokit kuuluvat ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon. Enterokokkien tavallisimmat ihmiseltä löydettävät lajit ovat Enterococcus faecalis ja Enterococcus faecium. Enterokokin taudinaiheuttamiskyky on vähäinen ja tavallisin sen aiheuttama infektio on virtsatietulehdus.

Kun enterokokki kehittää vastustuskyvyn vankomysiinille, puhutaan VRE:stä, lyhenne tulee sanoista Vankomysiinille Resistentti Enterokokki. Enterokokit ovat luonnostaan vastustuskykyisiä monille antibiooteille. Vankomysiini-antibioottia käytetään sairaaloissa vakavien, enterokokin aiheuttamien infektioiden hoidossa.

Enterokokki voi aiheuttaa vakavia infektioita huonokuntoisille potilaille, esimerkiksi hematologisille, vatsakirurgisille tai tehohoitopotilaille. Esimerkkejä vakavista infektioista ovat sepsis ja endokardiitti eli sydänläppien tulehdus. VRE-infektio on VRE:n aiheuttama tulehdus.

VRE tarttuu kosketustartuntana tai eritteiden välityksellä. Se säilyy tarttumiskykyisenä pitkään hoitohuoneen pinnoilla, jos sitä joutuu niihin eritteiden tai käsien välityksellä. Sairaalahoidossa vuodeosastoilla noudatetaan kosketusvarotoimia. VRE:n kantajalle ohjataan hyvä käsihygienia, erityisesti WC-käyntien yhteydessä.

VRE:n suolistokantajuus ei ole sairaus vaan poikkeama suoliston bakteerikasvustossa. VRE ei vaikuta kantajansa elämään kotona, työpaikalla, harrastuksissa tai ihmissuhteissa.

VRE-kantajuuden määritelmä

VRE:n kantajaksi kutsutaan henkilöä, jonka elimistössä on todettu VRE Enterokokki

• Potilaan bakteeriviljely- tai seulontanäytteestä löytyy VRE-enterokokki
• Riskitiedoissa on merkintä VRE-kantajuudesta.

Varotoimet ja huonesijoitus

• Sairaalahoidossa kosketusvarotoimet, oma huone ja WC
• Toimenpideyksikössä, leikkaussalissa ja heräämössä kosketusvarotoimet
• Poliklinikalla ja avovastaanotolla kosketusvarotoimet
• Asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa pääsääntöisesti tavanomaiset varotoimet
• Suun terveydenhuollossa tavanomaiset varotoimet

Katso Ohjeet tavanomaisiin varotoimiin sekä kosketus-, pisara-, ilma- ja suojavarotoimiin

Ohjeet VRE:n kantajalle

• Tietoa VRE:n kantajalle

VRE-altistuneet

VRE-altistuneen määritelmä

• Samassa potilashuoneessa tai toiminnallisessa yksikössä tai samaa WC- tai suihkutilaa VRE-kantajan kanssa käyttäneet potilaat
• Riskitiedossa on tieto VRE-altistuksesta
• Suora sairaalasiirto ulkomailta tai ulkomailla oleskellut tai ollut sairaalahoidossa ulkomailla, katso ohje ulkomailla sairaalahoitoa saanut potilas, turvapaikanhakija tai pakolainen.

Altistuneen varotoimet

• Tavanomaiset varotoimet tai noudatetaan altistumisriskitiedon ohjeita
• Ulkomailla sairaalahoitoa saanut potilas turvapaikanhakija tai pakolainen hoidetaan kosketusvarotoimin, kunnes näytteet on vastattu

VRE:lle altistuneen näytteet

VREVi 1788, näytteet otetaan kuljetusgeeliputkeen.

Näytteenottokohdat

• Rektum
• Erittävät haavat
• Trakea, jos keinoilmatie
• Katetrivirtsanäyte, jos katetri ollut yli viikon U-BaktVi

VRE:n kantajuuden seuranta ja riskitietojen purkaminen

VRE-kantojen häätöön ei ole olemassa mikrobilääkkeitä. VRE voi hävitä elimistöstä itsekseen ja sitä voidaan seurata suunnitelmallisesti seulontanäytteillä. Kantajuuden seurannan voi aloittaa aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun VRE on todettu tai VRE on viimeisen kerran löytynyt bakteeriviljelynäytteistä.

• Jos potilaalla on krooninen haava, kysy ohjeita hygieniahoitajalta, puh 044 472 9385.
• Seurantanäytteet tulee ottaa tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole ollut antibioottihoitoa viikkoon.
• Kestokatetri tai cystofix ei ole este kantajuuden seurannalle.

VRE:n kantajuuden seurantanäytteet

Potilaalta otetaan alla luetellut näytteet kolmasti, noin puolentoista kuukauden välein. Ensimmäisen ja viimeisen näytteenottokerran välillä tulee olla vähintään kolme kuukautta.

• VREVi 1788 ulostenäytteenä tai peräsuolen limakalvon sivelynäytteenä
• Jos potilaalla kestokatetri, otetaan virtsan bakteeriviljelynäyte
• Jos potilaalla on cystofix, otetaan virtsan bakteeriviljelynäyte ja VREVi-näyte katetrin juuresta

VRE-seurantanäytteet voidaan ottaa terveyskeskuksessa hoitajan vastaanotolla, vuodeosastolla sairaalahoidon aikana tai muussa hoitoyksikössä. Myös potilas itse voi ottaa näytteet ohjeiden mukaisesti kotona, kun näytteiden ottaminen ja säilyttäminen toteutuvat näyteohjeen mukaisesti.

Jos edellä mainituista näytteistä ei löydy VRE:tä, riskitietomerkinnän poistamista voi tiedustella Taysin Infektioyksikön hygieniahoitajalta puhelinnumerosta 044 472 9385. Soittaa voi kuka tahansa potilasta, asiakasta tai asukasta hoitava henkilö tai potilas itse. VRE-riskitiedon poistamisesta päättää Infektioyksikkö. Kosketusvarotoimet lopetetaan kun riskitieto on poistettu.

Soitettaessa on oltava tiedot:

• ihon kunnosta ja terveydentilasta
• Säännöllisestä lääkityksestä ja viimeisestä antibioottikuurista
• VRE-kantajuuden seurannan näytteistä ja niiden tuloksista

Jos seurantanäytteistä löytyy edelleen VRE, seurannan voi aloittaa uudelleen vuoden kuluttua.