Akaalaisen Paula Heinolan takana näkyy kodikas vuolukiviuuni ja siinä lämmin liekki. Hän on tottunut videopuheluihin, joita lastenlasten kanssa soitellaan puolin ja toisin.
Heinola kertoo tutustuneensa tietotekniikkaan vuonna 1982, kun hänen työpaikalleen tuli ensimmäinen tietokone. Nyt hänellä on älypuhelin, tabletti ja pöytätietokone.
– En minä mikään diginikkari ole, Heinola tuumii vaatimattomasti. – Kun saan uuden laitteen, tuntuu, että vanha oli parempi, mutta kyllä uutta kannattaa aina opetella.
Netissä ei tarvitse kuulla
Heinola kokee, että digitalisaatiota pitää käyttää hyväksi. Etenkin kuulovamman kanssa elävälle palvelukanavien digitalisoituminen on saavutettavuusetu – yhteyttä voi ottaa kirjoittamalla verkossa tai tekstiviestillä.
Oman alueensa kuuloyhdistyksen jäseniä hän on opastanut digiasioissa paljon.
– Olemme täyttäneet sähköisiä lomakkeita siten, että molemmilla on koneet auki. Käymme asiaa läpi kohta kohdalta, kunnes lomake saadaan lähetettyä.
Myös Kuuloliiton asiantuntija on käynyt pitämässä tilaisuuksia digitaidoista. Niissä on käyty läpi muun muassa viranomaisasioita, Kelaa, hyvinvointialueen sivuja ja muuta, mitä digiajan ihmiset arkipäiväisissä toimissaan tarvitsevat.
– Paljon on vielä sellaista suhtautumista, että on vanha tuttu Nokia, eikä mihinkään uusiin välineisiin kosketa, Heinola tietää.
Tilaisuudet ovat kuitenkin olleet suosittuja ja ne ovat sytyttäneet ikäihmisissäkin digikipinän.
– Ei se vaadi kuin uteliaisuutta ja uskallusta. Mikään ei mene rikki ja aina saa poistettua tai palattua lähtötilanteeseen.
Heinola muistaa silti aina painottaa verkkoasioinnin turvallisuutta. Sekin asia varmistuu tiedon ja opin avulla; on vain tiedettävä, mistä turvallisen sivuston tunnistaa.
Suurimassa osassa Pirkanmaan kirjastoja on digineuvontaa, jossa opastetaan digitaalisten palveluiden käyttöä. Heinolan oma kokemus on, että niitä hyödynnetään suhteellisen vähän.
Digiklinikkaa testaamassa
Yksi digitaalisten palvelujen eduista on nopea tiedonhaku. Heinola suosittelee kaikkia kokeilemaan pirha.fi-sivuston Digilähitoria, jossa on luettavissa monenlaista arkea ja toimintakykyä tukevaa tietoa ympäri vuorokauden.
Lisäksi hän mainitsee oikea-aikaisuuden:
– Ei tarvitse jonotella ja odotella, vaan pääsen hoitamaan asiani mukavasti kotisohvalta käsin.
Heinola pääsi ensimmäisten joukossa kokeilemaan toukokuussa aukeavaa digiklinikkaa. Se vaikutti hänestä selkeältä ja helpommalta kuin hänen aiemmin käyttämänsä vastaavanlaiset palvelut.
Ei kaikkien ulottuvilla
Useimmilla Paula Heinolan ystäväpiirissä on digilaitteet- ja taidot, mutta hän tietää hyvin, ettei kaikilla ole mahdollisuutta samaan:
– Ei ole varaa hankkia laitteita tai ei osata – ei ole kykyä, ei innostusta.
Lisäksi yhteydet eivät ole vieläkään kaikkialla niin hyviä, että laitteilla pystyisi ketterästi hoitamaan asioita:
– Sukulaiseni luona pitää pistää käsi ulos ikkunasta, että saa puhelimessa puhuttua, Heinola puuskahtaa. – Otan digiklinikan heti keväällä käyttööni ja säästän puhelinlinjat niille, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluja.